Väestöliiton nuorille suunnattu seksuaalisuuden sanakirja on käännetty pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielelle ja julkaistu Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toimesta.

Seksuaalisuus on yksi tärkeä osa ihmisen kehitystä. Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat olleet tabu erityisesti saamelaisyhteisössä. Niistä on voinut olla hankala puhua, eikä uusille aiheeseen liittyville sanoille ole välttämättä ollut saamenkielistä vastinetta. Sanakirjojen avulla rohkaisemme saamelaisnuoria käyttämään omaa äidinkieltään. Sanakirjojen kääntämisessä on myös ajateltu saamenkielisen seksuaalivalistuksen tarpeita.

”Sanakirjan valmistumista on odotettu ja on hienoa, että saimme ne julkaistua juuri YK:n alkuperäiskansojen kielten vuonna. Toivomme, että seksuaalisuuden sanakirja tulee laajaan levitykseen ja otetaan rohkeasti käyttöön. Toiveena on myös, että seksuaalisuudesta voidaan puhua helpommin, kun sille löytyy sanat omalla kielellä”, iloitsee nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola.

Nuorisoneuvoston jäsen Niila Rahko on pohtinut Väestöliiton blogissa saamenkielisen seksuaalisanakirjan merkitystä.  ”Tarvitsemme seksuaalisuutta kuvaavia sanoja saameksi. Sanasto tukee saamen kielen oppimista – onhan kieli ikkuna kulttuuriin. Saamelaisnuoret tarvitsevat oman sanakirjan seksuaalisanastolle, sillä tiedon saaminen omalla kielellä on merkityksellistä. Sanat antavat välineen ilmaista itseä terveellä tavalla, minkä vuoksi saamenkielinen seksuaalisuuden sanakirja on merkittävä ja kaivattu lisä. Saamenkielinen seksuaalisuuden sanakirja tarjoaa myös aikuisille keinoja ottaa asioita esille jälkikasvun kanssa”, pohtii Rahko.

Sanakirjojen kääntämiseen kuului paljon terminologiatyötä, sillä kaikkia sanakirjassa olevia sanoja ei vielä ole käytössä tai normitettu.  Sanakirjojen käännökset ovat valmistuneet kovan työn tuloksena vuosien 2018 ja 2019 aikana. Kääntämistyössä tehtiin tiivistä yhteistyötä Sámi Giellagáldun kanssa.

“Olen erittäin tyytyväinen, että saamme koltansaamen kieleen uutta seksuaalisanastoa. Sanoja on ollut entuudestaan vähän, jonka vuoksi jo pelkästään kääntäminen on ollut haasteellista. Haasteellisuudesta kertoo jo se, että käsiteltävään sanalistaan kertyi yhteensä 441 sanaa, joita olemme koltansaamen kielijaoston kokouksissa käsitelleet. Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ei ole ennen keskustelu ja se näkyi myös käytännön kielityössä: käännöksiä on ollut vaikea löytää ja paljon on käytetty suoraan lainasanoja. Joillekin sanoille on ollut paljon vaihtoehtoja, joiden pienistä merkityseroista olemme etsineet tietoa.” kertoo koltansaamen kielityöntekijä Mervi Semenoff  sanakirjojen kääntämisprosessista.

Jo yli 10 vuotta sitten Väestöliitto huomasi, että nuoret kysyivät paljon seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviä sanoja, käsitteitä ja määritelmiä. Sanakirjan avulla haluttiin selkiyttää seksuaalisuuteen liittyvää termistöä, jotta aiheesta puhuminen helpottuu. Sen avulla haluttiin vaikuttaa siihen, että nuoret saavat asianmukaista tietoa, joka on omiaan murtamaan seksuaalisuuteen liittyviä tabuja ja myyttejä. Seksuaalisuuteen liittyviä käsitteitä ja määritelmiä on paljon ja uusia syntyy koko ajan. Siksi sanakirjaa on tärkeää uudistaa tasaisin väliajoin, kertoo Väestöliiton asiantuntija Sari Hälinen.

Tutustu seksuaalisuuden sanakirjaan suomeksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.

Nuorisoneuvoston jäsen Niila Rahko on kirjoittanut Väestöliiton blogiin ajatuksistaan seksuaalisuuden sanakirjoista. Lue lisää https://vaestoliitonblogi.com/2019/09/30/saamenkielinen-seksuaalisana-lisaa-hyvinvointia-ja-tietoisuutta/

Lisätietoja

Vs. Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Väestöliitto, asiantuntija Sari Hälinen, 050 302 5935, sari.halinen(at)vaestoliitto.fi

 

     

 

Kolmella saamen kielellä ja suomen kielellä ilmestyvät sivut on tuottanut Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto.

”Iloitsemme, että pääsemme saamen kieliviikon kunniaksi avaamaan uudet sivut. Sivuiltamme löydät muun muassa tietoa nuorisoneuvostosta ja sen toiminnasta, saamelaisnuorten tieto- ja neuvontapalveluita ja videoblogeja. Myöhemmin pääset myös kirjoittelemaan keskustelufoorumille”, kertoo nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen.

Sivuston sisällöt on suunnattu erityisesti saamelaisnuorille. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa myös yleisesti kaikille esimerkiksi Dihtosis- tietopaketin muodossa. Sivujen teema on yhteisöllisyys. “Haluamme, että nämä sivut ovat kaikkia saamelaisnuoria varten, missä ikinä he asuvatkaan. Toivotamme saamelaisnuoret tervetulleeksi osallistumaan myös sisällöntuotantoon tekstien, kuvien ja videoiden kautta”, Risten Mustonen kertoo.

Nuorten tieto- ja neuvontatyö on ehkäisevää nuorisotyötä, joka tarjoaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä ja tilanteissa. Työmuodolla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja hyvinvointia ja ne perustuvat nuorten tiedon ja tuen tarpeisiin.

Osana sivustoa ovat myös nuorisoneuvoston uudistuneet sivut. Sivustolta pysytyt tutustumaan nuorisoneuvoston toimintaan ja seuraamaan minkälaista toimintaa neuvostolla on nyt ja tulevaisuudessa. Sivusto aukeaa keskiviikkona 23.10. osoitteessa www.nuor.fi.

Tieto- ja neuvontasivustoa kehitetään jatkuvasti. Otamme vastaan sisältöideoita. Jos sinulla on ideoita sivuston sisällöstä, ota yhteyttä hanketyöntekijäämme.

Sivut ovat osa DigiÁrran-hanketta, joka on nuorisoneuvoston ja Aluehallintoviraston yhteistyötä.

Lisätietoja:

Kati Eriksen
DigiÁrran-hanke
Saamelaiskäräjät
kati.eriksen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston De! -hankkeessa saatujen kokemusten perusteella saamenkieliselle nuorten vapaa-ajantoiminnalle on tarvetta kaikissa saamelaisalueen kunnissa. Toiminta vaatii juurruttamista etenkin niissä syrjäisemmissä kylissä, joissa ei aiemmin ole ollut minkäänlaista toimintaa nuorille. Nuorisoneuvoston hankeen toiminta päättyi 30.8.2019.

Hankkeessa järjestettiin mm. matalan kynnyksen nuorteniltoja sekä jalkauduttiin isompien tapahtumien yhteyteen kuten Saamelaisnuorten taidetapahtumaan ja Ijahis idja-festivaaleille. Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 24 tapahtumaa, joissa on ollut yhteensä 945 osallistujaa.   Tapahtumissa nuoria on rohkaistu käyttämään saamen kieliä uusissa ympäristöissä ja pitämään yhteyttä alueen muihin saamenkielisiin nuoriin yli kuntarajojen.

De!-Hankkeen aikana on luotu tiivis yhteistyöverkosto Utsjoen, Inarin ja Sodankylän alueiden nuorisotyön toimijoiden kesken ja osallistuttu Inarin alueen ehkäisevän päihdetyön Selvä Peli-toimintaan. Hankkeen myötä nuorisoneuvosto pystyi osallistumaan konkreettisesti Selvä Peli-toimintaan ja ensimmäistä kertaa Suomen puolella järjestämään myös saamenkielistä ehkäisevää päihdetyötä nuorille. Hankkeessa on myös tehty yhteistyötä saamelaisyhdistysten, kuten Sámi Siida ry:n, Vuotson saamelaisyhdistyksen, Kolttakuttuurisäätiön, Kolttien kyläkokouksen ja Sámi Duodji ry:n kanssa. Projekti on tehnyt yhteistyötä myös Leader-rahoitteisen Youth Activator Network-hankkeen kanssa.  Yhteistyötä tehtiin myös eri saamelaistapahtumien ja niiden järjestäjien kanssa.

“Hankkeen aluksi toteutimme nuorille suunnattu webropol-kysely pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja suomeksi. Kyselyn avulla kartoitettiin nuorten toiveita saamenkielisen vapaa-ajantoiminnan suhteen. Kyselyyn tuli 43 vastausta. Lisäksi kävimme kouluvierailulla Sevettijärvellä, jotta pääsimme kuulemaan koltansaamenkielisten nuorten toiveita. Näiden vastausten perusteella lähdettiin yhteistyöverkostossa toteuttamaan nuorten ideoita paikallinen kielitilanne ja resurssit huomioiden”, kertoo De!-hankkeen projektityöntekijänä työskennellyt Tuuli Miettunen.

Nuorisoneuvosto jatkaa yhteistyötä saamelaisalueen nuorisotyöntekijöiden ja Selvä Peli-verkoston kanssa. Nuoria kannustetaan omaehtoisen toiminnan järjestämiseen tarjoamalla heille esimerkiksi pelejä ja muuta materiaalia lainaan. Materiaaleja voidaan jatkossa lainata myös yhdistyksille, jos ne haluavat järjestää saamenkielistä toimintaa nuorille.

“Iloitsemme siitä, miten paljon hanke on tavoittanut nuoria ja kuinka monipuolista toimintaa olemme pystyneet tarjoamaan ja näin toiminnallamme vastaamaan nuorten omiin toiveisiin. Hanke on osoittanut, että saamenkieliselle nuorisotyölle ja sen vakiinnuttamiselle on suuri tarve. Nuorisolain 8 §:n mukaan nuorisotyö kuuluu kuntien tehtäviin. Hankkeen aikana luotujen yhteistyöverkostojen kautta on hyvä jatkaa kuntien kanssa toimivaa yhteistyötä ja edistää saamenkielistä nuorisotyötä”, nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen toteaa.

Hankkeen tarkoituksena on ollut kartoittaa saamelaisalueen kotiseutualueella sekä muualla Suomessa saamenkielisten vapaa-ajan toimien tarve ja toteuttajat sekä innostaa eri toimijoita tuottamaan saamenkielistä nuorisokulttuuria. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut eri toimijoiden verkostoituminen. Hankkeessa on mallinnettu erilaisia vapaa-ajantoimintoja Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kuntien alueella.

De!-hanketta rahoitti Leader Pohjoisin Lappi ja hanke toteutettiin ajalla 1.10.2018-30.8.2019.

Lisätietoja

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Vs. Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi