Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomen Saamelaiskäräjille  

/in /by

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) kokoontuu tänään 19.9.2019 Haaparannassa täysistuntoon, jossa SPN:n puheenjohtajuus siirtyy Ruotsin Saamelaiskäräjiltä Suomen Saamelaiskäräjille seuraavaksi 16 kuukaudeksi ja Tiina Sanila-Aikiosta tulee SPN:n puheenjohtaja. Samassa tilaisuudessa myös SPN:n nuorisolautakunnan puheenjohtajuus siirtyy Suomen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolle.  

Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajuuskauden päätavoitteiksi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ja SPN:n tuleva puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio listaa mm. Saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldun toiminnan vakinaistamisen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisen sekä alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien parantamisen YK:n piirissä. Sanila-Aikio näkee SPN:n työn tärkeänä, koska SPN koordinoi saamelaisten kantoja yhteisissä kysymyksissä. 

SPN:n pitkäaikaisina tavoitteina ovat olleet mm. saamelaisten oikeusaseman parantaminen sekä pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistäminen. Lisäksi se on ollut tärkeässä roolissa saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldun toiminnan koordinoimisessa, ja se edistää myös muiden rajat ylittävien saamelaishankkeiden toteutumista. SPN:n alaisuudessa toimii erinäisiä lautakuntia, joiden työ keskittyy kulloinkin ajankohtaisiin saamelaisia koskettaviin teemoihin.   

SPN on Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin, jossa myös Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina. SPN:n täysistunnossa neuvoston edustajat kolmesta Pohjoismaasta ja Venäjältä kokoontuvat yhteen vähintään kerran vuodessa. Toiminnassaan SPN pyrkii edistämään eri Pohjoismaissa sijaitsevien Saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä ja se käsittelee asioita, jotka koskettavat saamelaisia kansana yli rajojen. Se edustaakin Pohjoismaiden alueella asuvia saamelaisia usein esim. kansainvälisissä yhteyksissä.  

Saamelaiskäräjien kokous valitsee keskuudestaan edustajat SPN:on yhdeksi vaalikaudeksi kerrallaan, ja kuluvalla vaalikaudella edustajina ovat: Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Aslak Holmberg, Pentti Pieski, Heikki Paltto ja Neeta Jääskö.  

Puheenjohtajuuden siirtyessä myös SPN:n hallinnon hoitaminen siirtyy Saamelaiskäräjille Suomessa, ja siitä vastaa Saamelaiskäräjien kansainvälisten asioiden sihteeri.  

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Vs. kansainvälisten asioiden sihteeri Laura Olsen-Ljetoff, puh. 010 839 3155, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi 

Vaalilautakunta tiedottaa

/in , /by

Posti säilyttää kirjattuja vaaliasiakirjeitä Pohjois-Suomen postinumeroalueella 84-99 (Ylivieska-Nuorgam) torstaihin 26.9.2019 saakka, jonka jälkeen kirjeet palautetaan vaalilautakunnalle.

Tarkista postipisteiden aukioloajat täältä: https://beta.posti.fi/fi/palvelupisteet-kartalla

Mikäli et ole saanut postin lähettämää saapumisilmoitusta, ota yhteyttä vaalilautakunnan toimistoon puh. +358 10 839 3120.

Lue lisää:

Yhteystiedot:

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
Menesjärventie 2A
99870 INARI

+358 10 839 3120 | +358 10 839 3138
vaalit(at)samediggi.fi

Uusi koltansaamenkielinen satukirja ilmestyi

/in , /by

Uusi koltansaamenkielinen satukirja Silbbseiʹbb rieʹmjj -satukirja on ilmestynyt.

Silbbseiʹbb rieʹmjj –kirja kertoo kahden ketun ystävyydestä ja siitä, kuinka ne auttavat toisiaan. Elina Moshnikoffin kirjoittama satu on aivan uusi tarina, vaikka siinä voi havaita yhteyksiä vanhoihin tarinoihin. Heidi Juliana Gauriloffin värikkäiden kuvien kanssa tarina houkuttelee lukemaan ja kuuntelemaan tarinaa isän, äidin, mummon tai vaarin lukemana.

Kirja sopii hyvin esikoulun ja alakoulun, koltansaamen opiskelijoiden ja kielestä kiinnostuneiden oheislukemistoksi.

Tilaukset: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Lisätietoja: koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Äänestysohje Saamelaiskäräjien vaaleissa

/in , /by

Tutustu huolellisesti äänestysohjeeseen!

Posti säilyttää kirjattuja vaaliasiakirjeitä Pohjois-Suomen postinumeroalueella 84-99 (Ylivieska-Nuorgam) torstaihin 26.9.2019 saakka, jonka jälkeen kirjeet palautetaan vaalilautakunnalle.

Tarkista postipisteiden aukioloajat täältä.

Mikäli et ole saanut postin lähettämää saapumisilmoitusta, ota yhteyttä vaalilautakunnan toimistoon puh. +358 10 839 3120 | +358 10 839 3138.

 

  • Merkitse leimattuun äänestyslippuun ehdokkaasi numero selkeästi. Älä tee muita merkintöjä.
  • Laita äänestyslippu vaalikuoreen ja sulje kuori. Laita vain äänestyslippu vaalikuoreen.
  • Allekirjoita lähetekirje.
  • Laita suljettu vaalikuori sekä lähetekirje palautuskuoreen ja sulje kuori.
  • Vie palautuskuori postin palvelupisteeseen (ei kirjelaatikkoon) niin ajoissa, että se ehtii vaalilautakunnan toimistoon Inariin viimeistään maanantaina 30.9.2019 klo 18 ennen ääntenlaskennan aloittamista. Postimaksu on maksettu puolestasi.
  • Voit myös toimittaa oman palautuskuoresi henkilökohtaisesti vaalilautakunnan toimistoon Inarin Sajokseen 16.-27.9.2019 välisenä aikana.

 

Lue lisää:

Yhteystiedot:

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
Menesjärventie 2A
99870 INARI

+358 10 839 3120 | +358 10 839 3138
vaalit(at)samediggi.fi

Dihtosis-hanke pyrkii lisäämään nuorten saamelaistietoisuutta

/in , /by

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI (European Commission against Racism) on antanut Suomelle jälleen suosituksia rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaiselle työlle. Tuoreessa raportissaan komissio toi esiin huolensa muun muassa saamelaiskulttuurin vähäisestä tuntemuksesta Suomessa. (Yle 12.9.) Raportissa mainitaan myös, että saamelaistietoisuutta tulisi lisätä kouluissa ja valtaväestön keskuudessa erilaisin kampanjoin.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke Dihtosis on pyrkinyt omalta osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen ja kasvattamaan suomalaisten nuorten ja oppilaitosten tietämystä saamelaisista. Hankkeen myötä on syntynyt tietoa täynnä oleva menetelmäpakka, jonka avulla opettajat voivat vetää saamelaisteemaisia oppitunteja itse. Lisäksi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Nuorten Akatemia ovat kouluttaneet kouluvierailijoita, jotka ovat vierailleet oppilaitoksissa ympäri Suomen. Kouluvierailijat ovat saamelaisnuoria.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutunut hanke otettiin alkuvuodesta ilolla vastaan, ja tarjolla olleet kouluvierailut varattiin loppuun hetkessä. Voimakas vastaanotto kertoi kuitenkin juuri siitä, mitä ECRIn raporttikin peräänkuuluttaa: saamelaistietoisuutta ei ole tarpeeksi. Opetusmateriaaleissa saamelaisuutta sivutaan ehkä vain muutamalla lauseella. Yhden kouluvierailun aikana nuoren saamelaistietoisuus voikin kasvaa merkittävästi.

Jatkamme työtä Dihtosis-hankkeen parissa suurella ilolla ja ylpeydellä, mutta sana ”hanke” paljastaa jo sen, että kyseessä ei välttämättä ole pysyvä toimintamalli. Siksi olisikin äärimmäisen tärkeää luoda pysyviä rakenteita, jotta lasten ja nuorten saamelaistietoisuus ei olisi erinäisten hankkeiden tai esimerkiksi kouluvierailujen saatavuuden varassa. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa, josta suomalaisen koululaitoksen tulisi voida kertoa tasavertaisesti kaikille suomalaisille nuorille.

 

Minna Lehtola, projektityöntekijä, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, puh: 010 839 3132, minna.lehtola(at)samediggi.fi

Ulla Saalasti, projektikoordinaattori, Nuorten Akatemia, puh: 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Saamelaiskäräjien yhteisen kielikonferenssin ohjelma julkaistu ja ilmoittautuminen on avattu

/in , /by

Saamelaiskäräjät järjestävät yhdessä 9.-10.10.2019 kieliseminaarin Inarissa erityisesti saamen kielten parissa työskenteleville: kääntäjille, tulkeille tai muille kielityöntekijöille. Seminaari järjestetään Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien ja Sámi Giellagáldun yhteistyönä. Seminaari kuuluu YK:n alkuperäiskansojen kielten huomioimiseen Saamelaiskäräjien osalta.

Seminaarissa päästään kuulemaan luentoja ja keskusteluja laajasti kääntäjien, tulkkien ja muiden kielityöntekijöiden alalta. Seminaariohjelman pääluennoitsijana toimii Oulun yliopiston saamen kielen professori Jussi Ylikoski, joka luennoi otsikolla: Sámegiela eallin, dat lea biekka ja cizáža: muiden kielten vaikutus saamen kieliin. Aihe on ajankohtaisinen varsinkin saamelaisten kieliyhteistyön, käännös- ja muun kielityön kannalta.

Seminaarissa avautuu myös mahdollisuus tutustua teknisiin ratkaisuihin, joita on kehitelty saamen kielten tueksi. Tromssan yliopiston Giellatekno esittelee puheenvuorossaan käännöstyökaluja ja muita teknisiä ratkaisuja helpottamaan kielen parissa työskenteleville. Kokemuspuheenvuoron aiheesta pitää kääntäjä Anne-Márjá Guttorm Graven, joka on käyttänyt mm. käännösmuistia työssään. Seminaarissa kuulemme myös kielityöntekijöiden arjesta: koltansaamen kääntäjä Merja Fofonoff kertoo, minkälaista on työskennellä kielityöntekijä erityisen uhanalaisen koltansaamen kielen parissa ”kun sanat ei riitä”, kun taas räp-artisti Ailu Valle avaa miten syntyvät saamenkieliset räp-lyriikat. Inarinsaamen kielen menestystarinaa kielenelvytystyössä kertoo toimittaja-näyttelijä Heli Huovinen.  Jos olet puolestaan enemmän kiinnostunut kielenhuollollisista kysymyksistä, niin tule kuulemaan Oulun ylioston saamen kielen lehtori Kaarina Vuolab-Lohen luento saamenkielten taivutusmuotojen käytöstä.

Nämä ovat vain osia koko laajasta ohjelmistosta, mitä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät ovat halunneet tarjota ja kutsummekin ilolla kaikki saamen kielistä kiinnostuneet kieliseminaariin 9.-10.10.2019 Inariin.

Koko seminaarin ohjelma löytyy täältä.

Seminaarissa on tulkkaus pohjois-, inarin-, koltan-, etelä- ja luulajansaamen kielille.

Jos olet osallistumassa Ruotsin puolelta, ota yhteyttä miliana.baer(at)sametinget.se. Ruotsin saamelaiskäräjät on järjestämässä yhteiskyytiä.

Seminaariin ilmoittautuminen täällä.

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi, +358 40 7075626

Marie Louise Allas, marielouise.allas(at)sametinget.se, +46 70-367 46 82

Mikkel Rasmus Logje, mikkel.rasmus.logje(at)samediggi.no, +47 412 65 375

Uusi pohjoissaamen kielen työkirja ilmestyi

/in , /by

Uusi pohjoissaamen kielen työkirja GEA-oppikirjasarjaan on ilmestynyt. GEA-sarjaa laaditaan alakoulun saame vieraana kielenä opetukseen.

GEA 3 bargogirji čakčii on tarkoitettu käytettäväksi perusopetuksen kolmannen luokan GEA 3- lukukirjan ohella. Työkirja sisältää runsaasti monipuolisia harjoituksia syyslukukaudelle. GEA kirjasarjan tekstit on kirjoittanut Oona Länsman. Kuvat ja taiton on tehnyt Nora Bäck.

Tilaukset: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Lisätietoja: koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Saamelaiskäräjien hallituksen järjestämät keskustelutilaisuudet jatkuvat lokakuussa

/in , /by

Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 28.8.2019 jatkaa keskustelutilaisuuksien järjestämistä. Tilaisuudet järjestetään Karigasniemellä 11.10., Oulussa 12.11., Rovaniemellä 13.11. ja Sevettijärvellä 1.12.2019. Vuoden viimeinen Saamelaiskäräjien kokous järjestetään 17.-18.12. Inarissa.

Saamelaiskäräjien vuoden 2019 toimintasuunnitelman mukaan hallituksen kokousten yhteydessä järjestetään keskustelutilaisuuksia mahdollisuuksien mukaan eri paikkakunnilla. Tilaisuuksissa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo Saamelaiskäräjien toimista ja luo epävirallisen mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista. Keskustelutilaisuuksista tiedotetaan lisää lähempänä ajankohtaa.

”Haluamme hallituksen kanssa jatkaa vielä keskustelutilaisuuksien järjestämistä näin loppukaudesta. Keskustelutilaisuudet ovat hyvä tilaisuus päästä keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia Saamelaiskäräjien ja erityisesti hallituksen työstä eri alueiden saamelaisten kanssa. Tilaisuuksissa on myös hyvä mahdollisuus antaa eväitä seuraavalle Saamelaiskäräjien kokoonpanolle”, sanoo puheenjohtaja Sanila-Aikio ja toivottaa kiinnostuneet tervetulleiksi tuleviin tilaisuksiin.

Hallitus esittää Saamelaiskäräjien keskusten tehtävien vakinaistamista

Saamelaiskäräjien hallitus totesi, että lastenkulttuuri-, musiikki- ja elokuvakeskusten tehtävien määräaikaiselle hoitamiselle ei ole laillisia perusteita ja päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle virkojen perustamista kyseisten tehtävien hoitamiseksi. Tällä hetkellä Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä on määritelty lastenkulttuuri-, musiikki- ja elokuvakeskuksen tehtävät ja palvelusuhteen muoto. Kyseessä olevat tehtävät ovat olleet täytettyinä tähän saakka määräaikaisina virkasuhteina rahoituksen epävarmuuden vuoksi.

”Keskusten suunnittelijoiden työ on jatkunut tähän mennessä pisimmillään jo noin viisitoista vuotta, joten on selvää, että keskusten toiminnasta on muodostunut kiinteä osa Saamelaiskäräjien toimintaa, eikä määräaikaisuudelle ole olemassa perustetta”, selventää puheenjohtaja Sanila-Aikio tilannetta.

Vihapuhe vaikuttaa kielteisesti

Saamelaisiin ja Saamelaiskäräjiin kohdistunut vihapuhe on lisääntynyt erityisesti sosiaalisessa mediassa, mutta myös muualla mediassa ja yhteiskunnassa. Jatkuva ja lisääntyvä vihapuhe vaikuttaa kielteisesti erityisesti Saamelaiskäräjien henkilöstön ja heidän perheidensä hyvinvointiin ja terveyteen heidän joutuessaan myös yksityiselämässään jatkuvasti torjumaan lisääntyvää syrjintää ja häirintää. Vihapuhe vaikuttaa myös laajemmin yhteiskunnan päätöksentekoon muun muassa vähentämällä halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun sekä heikentämällä luottamusta instituutioihin.

Hallitus keskusteli saamelaisiin ja Saamelaiskäräjiin kohdistetusta vihapuheesta ja päätti valtuutta hallintopäällikön hankkimaan lakiasiantuntija-apua asian jatkovalmistelua varten.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen 14/2019 pöytäkirja

Saamelaiskäräjien dokumenttipankki

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien vaaleissa 2.9.-30.9.2019 äänestäminen

/in , /by

Vaaliasiakirjat on postitettu kirjattuna lähetyksenä jokaiselle äänioikeutetulle maanantaina 2.9.2019. Kirjattu kirje on arvopostia, joten äänestäjän tulee noutaa se omasta postitoimipaikastaan saatuaan ilmoituksen postista.

Vaaleissa äänestäminen tapahtuu siten, että äänestäjä palauttaa valmiiksi maksetussa ja täytetyssä lähetekuoressa kirjattuna kirjeenä postin välityksellä allekirjoittamansa lähetekirjeen ja vaalikuoreen suljetun vaalilipun.

Postiin vaaliasiakirjat tulee laittaa niin ajoissa, että ne ehtivät Inariin viimeistään 30.9.2019 ennen ääntenlaskennan aloittamista. Tämän ajankohdan; 30.9.2019 kello 18.00 jälkeen saapuvia vaaliasiakirjoja vaalilautakunta ei voi ottaa huomioon ääntenlaskennassa.

Äänestäjä voi myös palauttaa postin sijasta omat vaaliasiakirjansa henkilökohtaisesti virka-aikana ajalla 16.9. – 27.9.2019 vaalilautakunnan toimistoon: Saamelaiskäräjät, Vaalilautakunnan toimisto, osoite: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Menesjärventie 2 A, 99870 Inari.

Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa laitoksissa hoidettavat henkilöt, sekä ne kotona hoidettavat henkilöt, jotka eivät muutoin voisi äänestää, saavat tarvittaessa avustajan hoitopaikassaan äänestystä varten. Asiasta tulee ottaa yhteyttä vaalilautakunnan toimistoon joko puhelimitse tai sähköpostilla.

Vaalipäivän äänestystä ei järjestetä vuonna 2019.

Katso ehdokasluettelo tästä.

Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan 2.9.-30.9.2019. Vaaleilla valitaan 21 jäsentä ja neljä varajäsentä saamelaiskäräjille toimikaudeksi 2020 – 2023. Äänestäjä saa vaaliasiakirjat kirjattuna lähetyksenä väestötietoihin 31.12.2018 ilmoittamaansa postiosoitteeseen.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
Menesjärventie 2A
99870 Inari

+358 10 839 3120, +358 10 839 3127
vaalit(at)samediggi.fi