Sämikuávlu paješkoovlah finnejeh kirjeskeeŋkâid sehe suomâ- et sämikielân

/in , /by

Sämikuávlu paješkoovlah finnejeh kirjeskeŋkkân 10 sämikielâlâš já 102 suomâkielâlâš kirjed. Suomâ Kulttuurruttârááju Lukuklaani-haahâ skeŋkkee kiirjijd Suomâ jyehi paješkoovlân já ovtâstittum škovláid. Jyehi škovlâ finnee 112 kirjed.

Lukuklaani-haavâ olášut Lastenkirjainstituut já sämikielâlij kiirjij uásild Sämitige škovlim- já oppâmaterialtoimâttâh. Sämikielâlâš kirjepakettist láá sehe algâalgâlávt sämikielân čallum kirjeh et jurgâlusah, tihtâkirjeh já muštâlusah, fantasiakirjeh já tuotâelimân vuáđuduvvee mainâseh.

Taah kirjeh láá vyelgimin Sämikuávlu paješkovlâlijd luuhâmnáál.

AHR (KHO) puástumiärádâsâin oppeet uđđâ kuoddâlem

/in , /by

Sämitige valjâlävdikodde koolgâi vala kuoddâliđ juávhust alemuu haldâttâhrievti miärádâsâin, moiguin AHR komettij valjâlävdikode syeinimáánust toohâm jiešvuoigimijd. Kuoddâlmijn paijeelmiärálâš nubástusuuccâmvyehhin váttoo, ete AHR meddâlist jieijâs puástumiärádâsâid.

Ovdeláá porgemáánust tohhum, siämmáá äššiubâlâšvuotân lohtâseijee kuoddâlmij vuáđustâssân lijjii maaŋgah feeilah, tego vuoigâlii riehtijotteem vuáđuprinsiipij luávkkám já tuámustoovli jiešmerideijeevuođâ já pelettemesvuođâ luávkkájeijee čuávdusij almos munedem. Tai lasseen tääl kuoddâlem čuosâttâhhân orroo 27 AHR miärádâsâin lii uđđâ puástuvuotâ.

Tain uđđâ miärádâsâin AHR meridij valjâlävdikode sajanmäksiđ väidei riehtijotteemkoloid, mutâ väridij valjâlävdikoodán tilálâšvuođâ celkkiđ tuše riehtijotteemkoloin, ige ollágin jieš väidimist. Te väidim válduääšist iä kuullâm valjâlävdikode ollágin, mii oppeet rikoi vuoigâlii riehtijotteem vuáđuprinsiipijd, tego äššiomâhái oovtâitosii prosessuaallii sajattuv já kuullâm vátámâš.

AHR maŋaluvâi adelum miärádâsah aneh sistees siämmáá stuárusii riehtijotteemkoloi sajanmáksusume. Iänááš uási riehtijotteemkolovátámâš siskeldeijee väidimijn lâi oovtâ já siämmáá äššialmai rähtim. Väidimijn riehtijotteemkolovátámâš ij vuáđustâllum tuođâlijn koloin, peic ulmen lâi panâštiđ sämitige já valjâlävdikode nuuvt, ete toh iä eeppid jo pahudum AHR oovdeb miärádâsâid olmoošvuoigâdvuođâid luávkkájeijen. Tággáár jurdâččem lii Suomâ riehtioornigân vieres, veikâ AHR oro tääl riemmâm ton toorjân.

Valjâlävdikodde lii jieijâs räijejum toimâvääldi siste viggâm huolâttiđ OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea Suomân adelum laŋgâtteijee miärádâsâi olášutmist já uđđâ olmoošvuoigâdvuotâluávkkámij velttimist. Áinoo já alemuš nubástusuuccâmtäässin AHR lii riemmâm suojâliđ jieijâs árvuvääldi sämmilij olmoošvuoigâdvuođâin peerusthánnáá. Valjâlävdikodde lii páguttum kuoddâliđ AHR:n ko mihheen eres peelijd ko AHR jieš ij pyevti čuávdiđ feeilâid.

Lasetiäđuh

Valjâlävdikode saavâjođetteijee Janne Näkkäläjärvi, +358 10 839 3190 / +358 40 626 7255, janne.nakkalajarvi(at)samediggi.fi

Valjâlävdikode čällee Antti Aikio, +358 10 839 3127 / +358 40 184 6829, antti.aikio(at)samediggi.fi

Uđđâ oppâmateriaalsiijđoh já nettikävppi lekkâsii

/in , /by

Sämitige oppâmateriaalijn láá tääl uđđâ siijđoh já oppâmateriaal nettikävppi! Uđđâ siijđoin škoovlah pyehtih älkkeht tiiláđ kiirjijd Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst. Meid priivaat ulmuuh pyehtih tiiláđ kiirjijd siijđoi peht.

Sämitigge juáhá nuuvtá sämikielâlii oppâmateriaal, maid tot ráhtá, Suomâ vuáđuškovláid, nube tääsi oppâlájádâssáid já sämikielâlii arâšoddâdemohtâduvváid. Tiilájum oppâkirjeh toimâttuvvojeh jo-uv poostâ peht teikâ taid puáhtá viežžâđ Saijoos infoost tiilámkuuitâ vuástá. Digitaallijd materiaalijd puáhtá meid tiiláđ nettikäävpi peht. Ko pakkeet toimâttuvvoo poostâ peht, te tiilájeijee máksá postâkoloid.

Meid priivaat ulmuuh pyehtih tiiláđ Sämitige oppâmateriaalijd. Uccâ tiiláámijn mij avžuuttep rähtiđ tiilám Sámi Duodji Shop nettikäävpist čujottâsâst www.duodjishop.fi.

Sämitigge pyevtit já ruttâd sämikielâlijd oppâmateriaalijd ovdâ- já vuáđumáttááttâs, luvâttuvâi, áámmátlii já rävisolmoošškovliittâs tárboid. Lasetiäđuid addel Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh Anarist. Oppâmateriaalmeriruttâ mieđettuvvoo staatâ budjetist Máttááttâshaldáttuv toimâkoloin.

Uáppáásm siijđoid: https://www.samediggi.fi/oppamateriaaleh/?lang=an

Sämifáádái miäldásijd škovlâkolliistâlmijd puáhtá tiiláđ luuhâmihán 2019-2020

/in , , /by

Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia (Nuorten Akatemia) ohtsâšhaahâ Dihtosis lii škovlim uđđâ škovlâkuosijd mieldi tooimân. Ohtsis 14, puáris já uđđâ, škovlâkyessid joteh tiilámij mield Suomâ škoovlâin. Luuhâmive 2019-2020 škovlâkolliistâlmeh láá čuosâttum paješkovláid já puáhtá tiiláđ ááigán 17.9.2019-31.5.2020.

Sämifáádái miäldásijd škovlâkolliistâlmijd puáhtá tiiláđ uáivikaavpugkuávlun, Tuurkun, Tamperen, Jyväskylän, Oulun, Ruávinjaargân sehe toi aldakuávlun. Kolliistâllâm pištem miärášuvá oppâlájádâs oppâtiijmij kukkoduv mield. Oppâtijme šadda uánihis info-uásist sehe toimâlijn hárjuttâsâin. Tiijmij ääigi uáppeeh peesih vuáijuđ fáádán oovtâst porgâmáin, savâstâlmáin já suogârdâlmáin. Kolliistâlmeh láá oppâlájádâssáid nuuvtá. Škovlâkolliistâllâm tuu oppâlájádâsân tun puávtáh tiiláđ čujottâsâst: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Dihtosis-haahâ lii Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia ohtsâšhaahâ, mon ulmen lii lasettiđ válduaalmug nuorâi tiäđuid sämmilijn já sämikulttuurist. Haavâ ruttâd Máttááttâs- já kulttuurministeriö.

 

Lasetiäđuh:

Proojeektpargee, Sämitigge, Minna Lehtola 040 650 3620 minna.lehtola(a)samediggi.fi

Proojeektkoordinaattor, Nuorten Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Suomâ Sämitigge tuáivut luho Taažâ Sämitiigán 30 ive ávupeeivi

/in , /by

Suomâ Sämitigge tuáivut luho kääimis 30 ive ávutuálui ohtâvuođâst taaidâr Heidi Gauriloff máálám Eellim rävŋi tavveen -kuuvijn. Kooveest lii čohčâkeesi tuoddâr juhâleehi, kost vuodduuh kulgijdeh fáruluvâi ohtâsâšpargo symbolin.

Saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio uásálist Taažâ Sämitige 30 ive ávutuáloid onne 25.9.2019 Kárášjuuvâst. Luuvâ sahâvuáru tääbbin (orjâlâškielân).

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Anarâškielâ vieres kielân oppâkirjeráiđu valmâštui

/in , /by

 

Anarâškielâ vieres kielân oppâkirjeráiđu Hitruu lii tääl vaalmâš tekstâkiirjij uásild. Škovlâive aalgâst almostui rááiđu majemuš uási Hitruu 4 -Sämieennâm.

Oppâkirjeráiđu lii uáivildum anarâškielâ vieres kielân máttááttâsân vuáđumáttááttâsluokain 3-6. Rááiđust láá ovdil almostum uásih Ááhu kuuvl, Pennuuseibi ja Skipáreh. Tääl almostittum uđđâsumos kirje lii uáivildum vuáđumáttááttâs kuuđâdluokkaláid.

Ánná já Saammâl puohajeh oppâkirjeest oppeet tuođâlâš, puáris já uđđâsub tábáhtussáid vuáđuduvvee mainâsijn, moh tábáhtuveh Njellimist. Mainâsijn mij oppâp kielâ lasseen meid anarâškulttuur. Mainâsijn muštâluvvojeh maaŋgah teháliih ihásâšjuurrâm tábáhtusah já tooimah čohčâkeesist čuávuváá ive keesi räi.

Oppâkiirjijd lii čáállám Teija Linnanmäki já kuuvijd lii sárgum Riitta Ahonen. Rááiđust almostiteh maŋeláá vala hárjuttâskirjeh já digimaterial.

Tiilámeh: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Lasetiäđuh: škovlim já oppâmateriaal

Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođettemvuotâ sirdâšuvá Suomâ Sämitiigán

/in /by

Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) čokkân onne 19.9.2019 Haaparantaast tievâsčuákkimân, kost SPR saavâjođettemvuotâ sirdâšuvá Ruotâ Sämitiggeest Suomâ Sämitiigán čuávvoo 16 mánuppajan já Tiina Sanila-Aikiost šadda SPR saavâjođetteijee. Siämmáá tilálâšvuođâst meid SPR nuorâilävdikode saavâjođettemvuotâ sirdâšuvá Suomâ Sämitige nuorâirááđán.

Suomâ Sämitige saavâjođettemvuođâ váldu-ulmen Sämitige saavâjođetteijee já SPR puáttee saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio luvâttâl ei. Sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáš Säämi Kielâkäldee (Sámi Giellagáldu) tooimâ pisovâžžân finnim, tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem sehe algâaalmugij uásálistemvuoigâdvuođâ pyeredem OA ooleest. Sanila-Aikio ana SPR pargo tergâdin, tastko SPR koordinist sämmilij uáivilijd ohtsijn koččâmušâin.

SPR kuhesáigásâš ulmen lii lamaš ei. sämmilij vuoigâdvuotâsajattuv pyeredem sehe tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem. Toos lasseen tot lii lamaš tehálii roolist sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáš Säämi Kielâkäldee tooimâ koordinistmist, já tot oovded meid eres raajij rasta ulâtteijee sämihaavâi olášume. SPR vuálásâžžân tuáimih sierâ lävdikodeh, moi pargo vuáiju ain kuás-uv äigikyevdilis sämmiláid kyeskee teemaid.

SPR lii Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitiigij koskâsâš parlamentaarlâš ohtsâšpargo-orgaan, mast meid Ruošâ sämiseervih uásálisteh ohtsâšpaargon tárkkojeijen. SPR tievâsčuákkimist rääđi airâseh kuulmâ Tave-enâmist já Ruošâst čokkâneh oohtân ucemustáá ohtii ivveest. Toimâstis SPR viggá ovdediđ jieškote-uv Tave-enâmist orroo Sämitiigij koskâsii oovtâstpargo já tot kieđâvuš aašijd, moh kyeskih sämmiláid aalmugin raajij rasta. Tot oovdâst-uv Tave-enâmij kuávlust ässee sämmilijd maŋgii om. almugijkoskâsijn ohtâvuođâin.

Sämitige čuákkim väljee juávhustis airâsijd SPR:n oovtâ valjâpajan ain häävild, já taan valjâpaajeest airâseh láá: Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Aslak Holmberg, Pentti Pieski, Heikki Paltto já Neeta Jääskö.

Ko saavâjođettemvuotâ sirdâšuvá te meid SPR haldâttuv hoittám sirdâšuvá Sämitiigán Suomâst, já tast västid Sämitige almugijkoskâsij aašij čällee.

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Vs. almugijkoskâsij aašij čällee Laura Olsen-Ljetoff, puh. 010 839 3155, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Valjâlävdikodde tieđeet

/in , /by

Postâ siäilut kirjejum valjâäššikirjijd Tave-Suomâ postânummeerkuávlust 84-99 (Ylivieska-Njuárgám) tuorâstuv 26.9.2019 räi, mon maŋa toh macâttuvvojeh valjâlävdikoodán.

Täärhist postâtoimâsoojij ávusorroomaaigijd tääbbin: https://beta.posti.fi/fi/palvelupisteet-kartalla

Jis jieh lah finniim puáttimalmottâs, vääldi ohtâvuođâ valjâlävdikode toimâttâhân puh. +358 10 839 3120.

Luuvâ lase:

Ohtâvuotâtiäđuh:

Sämitige valjâlävdikodde
Sämikulttuurkuávdáš Sajos
Menesjärventie 2A
99870 AANAAR

+358 10 839 3120 | +358 10 839 3138
vaalit(at)samediggi.fi

Jienâstemraavâ Sämitige vaaljâin

/in , /by

Uáppáásm huolâlávt jienâstemravvui!

Postâ siäilut kirjejum valjâäššikirjijd Tave-Suomâ postânummeerkuávlust 84-99 (Ylivieska-Njuárgám) tuorâstuv 26.9.2019 räi, mon maŋa toh macâttuvvojeh valjâlävdikoodán.

Täärhist postâtoimâsoojij ávusorroomaaigijd tääbbin.

Jis jieh lah finniim puáttimalmottâs, vääldi ohtâvuođâ valjâlävdikode toimâttâhân puh. +358 10 839 3120 | +358 10 839 3138.

 

  • Merkkii stemppâlistum jienâstemliipun tuu iävtukkâs nummeer čielgâsávt. Ele räähti eres merkkiimijd.
  • Piejâ jienâstemliipu valjâkovertân já toopâ kooveert. Piejâ tuše jienâstemliipu valjâkovertân.
  • Vuáláčääli vuolgâttâsreeivâ.
  • Piejâ toppum valjâkooveert sehe vuolgâttâsreeivâ macâttâskovertân já toopâ kooveert.
  • Tuálvu macâttâskooveert poostâ palvâlemsajan (ij reivâloován) nuuvt ääigild, ete tot kiergân valjâlävdikode toimâttâhân Anarân majemustáá vuossaargâ 30.9.2019 tme 18 ovdil ko jienârekinistem algâttuvvoo. Postâmáksu lii maksum tuu peeleest.
  • Tun puávtáh meid toimâttiđ jieijâd macâttâskooveert persovnlávt valjâlävikode toimâttâhân Anarân Sajosân 16.-27.9.2019 koskâsii ääigi.

 

Luuvâ lase:

Ohtâvuotâtiäđuh:

Sämitige valjâlävdikodde
Sämikulttuurkuávdáš Sajos
Menesjärventie 2A
99870 AANAAR

+358 10 839 3120 | +358 10 839 3138
vaalit(at)samediggi.fi

Dihtosis-haahâ viggá lasettiđ nuorâi tiäđuid sämmilijn

/in , /by

Euroop raasism já soováášmettumvuođâ vuástásâš komissio ECRI (European Commission against Racism) lii adelâm Suomân oppeet avžuuttâsâid raasism já soováášmettumvuođâ vuástásii paargon. Vorâs raportist komissio puovtij oovdân huolâs eereeb iärásij sämikulttuur uccáá tubdâmist Suomâst. (Yle 12.9.) Raportist mainâšuvvoo meid, ete škoovlâin já válduaalmug juávhust kolgâččij lasettiđ tiäđuid sämmilijn sierâlágán kampanjaiguin.

Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia (Nuorten Akatemia) ohtsâšhaahâ Dihtosis lii viggâm jieijâs uásild västidiđ taan táárbun já lasettiđ syemmilij nuorâi já oppâlájádâsâi tiäđuid sämmilijn. Haavâ mield lii šoddâm vyehikorttâpakkâ, mii lii tievâ tiäđuin já mon vievâst máttáátteijeeh pyehtih keessiđ sämmilâšfáádáid siskeldeijee oppâtiijmijd jieš. Toos lasseen Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia láá škovlim škovlâkuosijd, kiäh láá kolliistâllâm oppâlájádâsâid pirrâ Suomâ. Škovlâkyesih láá säminuorah.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö ruttâdmáin olášuttum haahâ valdui algâivveest iloin vuástá, já fallum škovlâkolliistâlmijd väridii loopân tállán. Movtigis vuástáväldim muštâlij kuittâg eidu tast, maid ECRI raapoort-uv tiädut: tiäđuh sämmilijn iä lah tuárvi. Máttááttâsmateriaalijn sämmilâšvuođâst muštâluvvoo kenski tuše muáddi celkkust. Oovtâ škovlâkolliistâllâm ääigi nuorâ tiäđulâšvuotâ sämmilijn sáttá-uv lasaniđ merhâšitteht.

Mij juátkip pargo Dihtosis-haavâ ooleest stuorrâ iloin já čiävláht, mutâ sääni ”haahâ” muštâl jo tom, ete koččâmušâst ij veltihánnáá lah pisovâš toimâhäämi. Tondiet ličij-uv eromâš tehálâš vuáđudiđ pisováid ráhtusijd, vâi párnái já nuorâi tiäđulâšvuotâ sämmilijn ij liččii kiddâ sierâlágán haavâin tâi ovdâmerkkân škovlâkolliistâlmij finniimist. Sämmiliih láá Euroop áinoo algâaalmug, mast syemmilâš škovlâlájádâs kolgâččij pyehtiđ muštâliđ oovtviärdásávt puoh syemmilâš nuoráid.

 

Minna Lehtola, proojeektpargee, Sämitige nuorâirääđi,  puh: 010 839 3132, minna.lehtola@samediggi.fi

Ulla Saalasti, proojeektkoordinaattor, Nuorâi Akatemia, puh: 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi