Sámediggi gáibida Suoma EU:a ságajođiheaddjiriikan reageret Brasilias dáhpáhuvvan eamiálbmothoavdda Emyra Wajãpi goddimii ja eamiálbmogiid rivttiide čuohcci loavkidemiide

/in /by

Sámediggi attii bearjadaga 9.8.2019 Suoma olgoriikkaministeriijai bealiváldima, mii guoskkai eamiálbmothoavdda Emyra Wajãpi goddima ja Brasilias dáhpáhuvvan eamiálbmogiid rivttiid loavkidemiid.

Earret eará IWGIA:a (International Work Group for Indigenous Affairs) neahttasiidduin olggosaddon dieđuid mielde, Wajãpi-hoavda gávdnui goddojuvvon Mariry gili lahkosis seammá áigge, go s. 50 ruvkebargi (eaŋgalsg. gálduin geavahuvvon tearbma gold miner) ledje boahtán Wajãpi – eamiálbmoga eatnamiidda Brasilia davvioasis leahkki Amapán oassestáhtas. Interneahtas olggosaddon gálduin muitaluvvui, ahte ruvkebargit almmustuvve Wajãpi – álbmoga guovlluide ja válde háldui Mariry gili, man ássit gárte báhtarit Aramirãn gillái.

Brasilia dáhpáhusat leat ožžon maiddái viiddes riikkaidgaskasaš fuopmášumi, ja ee. ON:id olmmošriektekomissára Michelle Bachelet lea addán cealkámuša Brasilia dáhpáhusain. Brasilia presideanta Jair Bolsonaro lea buktán ovdan máŋggain sierra oktavuođain hálo váldit viiddes guovlluid ee. Amazonis árbevirolaččat eamiálbmogiid anus leahkki eatnamiid omd. iešguđetlágan industriija hámiid geavahussii. Dákkár doaimmain livčče negatiivvalaš váikkuhusat erenomážit guovllu eamiálbmogiid kultuvrraide ja dat rihkošedje ON:id eamiálbmogiid julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođaid (gč. omd. artikla 10 eamiálbmogiid eatnamat ja guovllut).

Lassin bealiváldimis Sámediggi buvttii ovdan fuola Brasilia presideantta ja ráđđehusa vuoddján politihka váikkuhusain olles planehta dálkkádahkii, ja doarjalii Suoma sihke sisriikkalaš ja riikkaidgaskasašge dásis ovddidan árvvuide ee. dálkkádatnuppástusa eastadeami dihtii ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama ovddideami dihtii, vuoi dat válddášii beali maŋimuš áiggiid dáhpáhusaide.

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. +358 50 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Riikkaidgaskasaš áššiid čálli Laura Olsén-Ljetoff tel. +358 10 839 3155, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Vuolgge donge fárrui skuvlagalledeaddjin

/in , /by

Skuvlajagi 2019-2020 skuvlagalledeamit leat johttámin čakčamánu 17. beaivve. Dál álgán skuvlajagi loahpa rádjai ulbmilin lea ollašuhttit oktiibuot 80 galledeami miehtá Suoma. Galledemiid lágidit 18-jagi deavdán sámenuorat. Oulu birrasis galledeaddjin doaibman Teija Kaartokallio muitala, ahte galledemiid olis maiddái son iešge oahpai. ”Lea leamaš fiinna beassat vásihit dan, go luohkás oahppit duođaige guldalit ja leat beroštuvvan sámefáttáin, mat bázášedje vejolaččat ollásit gieđahalakeahttá almmá galledemiid haga. Máŋgga galledeami maŋŋá lea leamaš duođaige lihkostuvvama dovdu, go oahppit leatge vel báhcán jearahallat lasi dahje muitalit njuolgga, man somá lei.”

Okta galledeapmi bistá oahppolágádusa mielde 75-90 minuhta, man dihtii skuvlagalledeamit heivejit bures stuđentii dahje siidobargun. ”Stuđeantta eallimii galledemiid doallan heive bures. Galledemiid sáhttá bargat justa nu olu ja justa dalle go alccet lea heivvolaš, ja dan dihtii dat lea leamaš vuogas lassidienas árgii.”, máinnaša Teija, go sus jerrui, man bures galledeamit heivejedje mannan giđa su kaleandarii.

Čavčča  skuvlagalledeaddjiid ohcan lea jođus 30.8. rádjai. Erenomážit oaivegávpotguvlui ja Tamperei ohccojit ođđa galledeaddjit. Ođđa skuvlagalledeaddjiide lágiduvvo skuvlejupmi vuossárgga 16.9. Helssegis Nuoraid Akademiija lanjain. Juohke galledeamis máksojuvvo 54 euro háválisbálká sihke buhttejuvvojit mátkegolut. Friijahápmásaš ohcamušaid galgá doaimmahat čujuhussii: minna.lehtola(at)samediggi.fi.

Skuvlagalledeamit leat Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis -oktasašprošeavtta oassi, man dárkkuhussan lea lasihit diđolašvuođa sámiid birra váldoálbmoga nuoraid gaskavuođas iešguđetlágan metodaiguin. Prošeavtta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Prošeakta joatkašuvvá 30.6.2020 rádjai.

Máren-Elle doaimmai maiddái skuvlagalledeaddjin giđđat 2019. Son lea Nuoraid Akademiija borgemánu skuvlagalledeaddji. Dáppe sáhtát lohkat su jurdagiid doaimma birra.

Lassidieđut:

Prošeaktabargi Minna Lehtola, puh: 010 839 3132 | +358 40 650 3620, minna.lehtola(a)samediggi.fi

Sámediggi nammadan njealjje ”Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee”

/in , , /by

Ijahis idja -festivála temán lea ON:a álgaoálbmotgiellajagi mielde sámegielat. Sámediggi hálida loktet sámegielaid oidnosii ja lea nammadan njealjje sámegielat giellaofelačča: Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee.

Dáid Sámásteddjiid bargun lea movttiidahttit eandalii mánáid ja nuoraid sámástit; Sámásteddjjiid sáhtát deaivat festivála áigge nuoraidráđi festiválalávus ja festiválas čájehuvvojit Sámásteddjiin ráhkaduvvon filmmažat. Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio lea ilus go giellajahki lahččá vejolašvuođaid hutkat buotlágan doaimmaid sámegielaid oidnosii dahkamii.

– Mun sáván dát sámásteaddjit sáhttet leat midjiide ovdagovvan ja hástalit min buohkaid sámástit eambbo sihke árgabeaivvis guhtet guoibmáseamet, muhto maiddái sosiála mediain ja eará dilálašvuođain.

Min njealjje sámasteaddji ovddastit buot Suomas hupmojuvvon sámegielaid ja sii leat: Marianne Ketola, Sáárá Seipiharju, Teemu Titola ja Teija Kaartokallio. Sámásteaddjiid leat váljjejuvvon ovttasbarggus Sámedikki nuoraidráđiin.

Dát doaibma ollašuhtto oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan ruhtademiin ON:id eamiálbmogiid gielaid jagi fuopmášahttimii. Ruhtademiin lea dárkkuhus ollašuhttit sámegielaid geavaheapmái movttiidahtti kampánjjaid, lasihit sámegielaid oidnoma Suomas ja buvttadit erenomážit mánáide ja nuoraide dáhpáhusaid ja materiálaid, mat dorjot giela oahpahallama ja geavaheami.

Sámásteddjit, sámedikki giellaossodaga bargit ja nuoraidráđi lahttut leat deaivamis bearjadaga Ijahis idja násttážat -konsearttas ja festiválaguovllus lávvardaga 17.8.2019 dmu 15-22. Festiválalávus sáhtát ee. oahppat lasi sámegielat appaid geavaheamis.

Lassidieđut:

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, tel. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Giellajagi prošeaktabargi Tarja Porsanger, tel 010 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Sámegielat ávnnasoahpaheaddjiid skuvlenfidnu álggahuvvui

/in , /by

Sámegielat ávnnasoahpaheaddjiid skuvlenfidnu, Ketterä allaskuvla álggahuvvui giellaoahpuiguin Anáris maŋŋebárgga 13.8. Fidnu mihttomearrin lea skuvlet jođánit ođđa ávnnasoahpaheaddjiid sihke sámegielaid ja eará oahppoávdnasiid oahpahussii. Oahpaheaddjit lea buot golmma sámegielas ja olles riikkas uhcán.

Sámediggi barggai 2017 ovdačielggadusa, man dieđu mielde sámegielat oahpaheaddjit eai leat doarvái. Davvisámegielat luohkáoahpaheaddjit ja davvisámegielat ávnnasoahpaheaddjit leat válmmaštuvvan eanemus, muhto maid sidjiide lea stuorra dárbu. Dilli lea váddáseamos nuortalašgielas, muhto dilli lea buorráneamen. Buot golbma sámegiela, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiella leat dál iehčanas akademalaš oahppoávdnasat Oulu universitehtas.

Anáris álggahuvvojedje anáraš- ja davvisámegiela vuođđooahpahut, mat bistet olles lohkanjagi ja mat joatkašuvvet seammás ávnnasoahpuiguin. Nuortalašgiela vuođđooahput leat álggahuvvon juo giđđat ja joatkašuvvet dál ávnnasoahpuiguin.

Govas leat fidnu oahpaheaddjit ja bargit rahpandilálašvuođas 13.8. Anára Sajosis.

Fidnu skuvlejumit juohkašuvvet giellaoahpuide, pedagogalaš oahpuide ja sámi girjjálašvuođa oahpuide. Dát gullet sámegiela eatnigiela ja girjjálašvuođa oahpaheaddji dohkálašvuođagáibádusaide. Sámi girjjálašvuođa oahput eai leat ovdal leamašan mielde oahpaheaddjiskuvlejumis. Sámi girjjálašvuođa oahput álggahuvvojit čakčat 2020 ja oahpaheaddji pedagogalaš oahput 2021.

Fidnu lea plánejuvvon nu, ahte oahppit sáhttet válljet daid osiid, mat váilot dutkosis. Skuvlejumis leat mielde maid olbmot, geain lea oahpaheaddji gelbbolašvuohta, muhto sii hálidit buoridit sámegiela dáidduset, vai bastet oahpahit sámegillii. Muhtun ohcciin fas leat jo sámegiela oahput ollásit dahje oassin čađahuvvon ja nana sámegiela máhttu, muhto sis váilot pedagogalaš oahput.

Fidnu skuvlejumiid ordnejit ovttasbarggus Oulu universitehta Giellagas-instituhta, bajásgeassindiehtagiid dieđagoddi ja Sámi oahpahusguovddáš. Sámediggi lea mielde fidnu stivrenjoavkkus. Dat maid čuovvu ja raportere sámeoahpahusa oahpaheaddjidilis ja ná doarju fidnu doaimma.

Fidnu ruhtadit Oahpahus- ja kulturministeriija ja Suoma kulturruhtarádju. OKM lea mieđihan Oulu universitehtii golmma jahkái fidnoruhtadeami. Kulturruhtarádju lea dorjon sámegielaid jo sullii 20 jagi. Kulturruhtarádju mieđihii fidnu oahppiide 300.000 euro ja dát submi juhkkojuvvo stipeanddaid bokte oahppiide. Oassi oahppiin lea ohcan virgefriija aitosaš barggus vai ožžot gelbbolašvuođa sámegielat ávnnasoahpaheaddji bargui.

Fidnu jođiha FT Marja-Liisa Olthuis ja fidnus lea bargin FM Tiina Mattanen Oulu universitehta Giellagas-instituhtas.

Lassedieđut: skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi; 010 8393 11

Ketterä allaskuvla

Sámeáššiid skuvlenseminárii almmuhan badjel 70 oassálasti

/in , /by

Sámedikki nuoraidráđđi ja stivra ordnejit vuosttas háve sámeáššiid skuvlenseminára ministariidda, riikkabeaiáirasiidda sihke stáhta virgeolbmuide Anáris 15.-16.8.2019. Seminára dárkkuhussan lea lasihit oktasašbarggu mearrideaddjiiguin ja virgeolbmuiguin. Guovttebeaivásaš seminárii leat almmuhan badjel 70 oassálasti, mielde ee. oahpahusministtar Li Andersson, máŋggat riikkabeaiáirasat sihke sierra eiseválddiid ja stáhta hálddahusa virgeolbmot.

Sámedikki nuoraidráđi evttohusas Sámediggi lea válmmaštallan skuvlenseminára-oahpásmanfitnama ministariidda, riikkabeaiáirasiidda sihke stáhta virgeolbmuide. Maiddái vuoigatvuođaministeriija lea oassálastán válmmaštallamiidda, dasgo Sisriikkalaš vuođđo- ja olmmošriekteprográmma (2017) figgá dasa, ahte “virgeolbmuid, geat gieđahallet sámeáššiid, máhttin buoriduvvo skuvlejumiin, mii vuoddju sámiid vuoigatvuođaide”. Sámedikki doibmii ja sámegažaldagaide oahpásmuvvan lea lunddolaš joatkka vuoigatvuođaministeriija ovdal ordnen sámeáššiid vuođđokursii. Deaivvadeapmi nanne ja ođasmahttá oktasašbarggu ja dialogia guovtte álbmoga gaskkas.

Guovttebeaivásaš seminára áigge oassálastiin lea vejolašvuohta oahpásmit sámeáššiide máŋggaid sierra temáid bokte. Temát leat sámit eamiálbmogin ja sámiid iešráđđen, oahpahus ja oahppamateriála, sámegielat, sámiid vuoigatvuođat, árrabajásgeassin ja giellabeassedoaibma, sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat, sámiid árbevirolaš ealáhusat, sámekultuvra ja nuoraidáššit.

”Leat hui duhtavaččat oassálastiid stuorra mearrái ja beroštupmái sámeáššiid hárrái. Čielgasit dákkár skuvlejupmái lea dárbu, dasgo lea dehálaš juohkit dieđuid Sámedikki doaimmas sihke áigeguovdilis áššiin”, muitala Sámedikki II várreságajođiheaddji ja skuvlema válmmaštallan bargojoavkku ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Lassin oassálastiin lea vejolašvuohta galledit sierra sámedoaibmiid luhtte ja oassálastit Ijahis Idja -festiválii.

Sámedikki nuoraidráđđi barggai álgaga stivrii skuvlenseminára ordnemis stáhtaráđđái lasihan dihtii stáhtaráđi diđolašvuođa sámeáššiin. Sámedikki stivra mearridii ásahit bargojoavkku válmmaštallat semináraprográmma. Stivrra bealis bargojovkui válljejuvvojedje Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso ja Pentti Pieski. Lassin nuoraidráđđi nammadii bargojovkui Risten Mustonen, Ánte Veijola ja Sunna Aikio.

Lassidieđut:

Sámedikki II várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta@samediggi.fi

Govva: Ville-Riiko Fofonoff

Sámedikki válggat 2.9.-30.9.2019

/in , /by

Válgaáššebáhpárat postejuvvojit čálihuvvon reiven juohke jietnavuoigadahtton olbmui 2.9.2019 rájes.

Jietnavuoigadahtton olmmoš sáhttá jienastit máhcahemiin válgaáššebáhpáriid poastta bokte dahje máhcahemiin válgaáššebáhpáriid njuolgga válgalávdegotti doaimmahahkii. Poastta bokte sáddejuvvon válgaáššebáhpárat galget leat válgalávdegotti doaimmahagas Anáris maŋimustá 30.9.2019 jienaidrehkenastima álggaheami rádjai. Jietnavuoigadahtton sáhttá máhcahit iežas válgaáššebáhpáriid persovnnalaččat 16.9. -27.9.2019 gaskasaš áigge válgalávdegotti doaimmahahkii: Anár, Sajos, Menesjärventie 2A.

Olbmot, geat leat sámiid ruovttuguovllus divššus lágádusain sihke dat olbmot, geat leat divššus ruovttus, ja geat eai earáláhkai sáhtášii jienastit, ožžot dárbbašettiin veahki dikšunbáikkis jienasteami várás. Áššis galgá váldit oktavuođa válgalávdegotti doaimmahahkii čuj. Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Anár, tel. 010 839 3120, dahje vaalit@samediggi.fi.

Anáris 8.8.2019 Válgalávdegoddi

www.samediggi.fi/valggat-2019/?lang=dav

Buori riikkaidgaskasaš máilmmi eamiálbmogiid beaivve!

/in /by

Odne 9.8. dollojuvvo ON:id cealkin riikkaidgaskasaš máilmmi eamiálbmogiid beaivi. Sámit leat okta máilmmi eamiálbmogiin sihke Eurohpa Uniovnna guovllus ja Suomas vuoigatvuođalaččat dovddastuvvon áidna eamiálbmot.

Máilmmis sullii 370 miljovnna olbmo gullet eamiálbmogiidda ja ásset 90 sierra riikka viidodagas. Sii ovddastit 5000 sierra kultuvrra ja hállet stuorra oasi máilmmi sierra gielain. Maiddái sámit ásset dál njealji sierra riikka guovlluin Norggas, Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas, ja hállet ovcci sierra sámegiela.

Jagi 2019 dollojuvvo ON:id eamiálbmogiid gielaid jahki, ja odne Sámediggi háliidage bajidit oidnosii máilmmi eamiálbmogiid gielaid ja erenomážit sámegielaid sajádaga ja dili. Stuorra oassi dál áitatvuloš gielain leat eamiálbmotgielat, ja einnostusaid mielde máŋggat dain leat jávkama áitatvuolde (E/C.19/2016/10).

Maiddái buot sámegielat leat árvaluvvon UNESCO máilmmi áitatvuloš gielaid Atlasis juogo čielgasit dahje lossadit áitatvuložin dahje measta jávkan giellan, ja áhkilsámegiella gávnnahuvvo leat juo jápmán. Suomas hállon sámegielain anárašgiella ja nuortalašgiella leat lossadit áitatvuloš gielat ja davvisámegiella lea árvaluvvon čielgasit áitatvuložin. Vaikke omd. gielaid ealáskahttinbargu anáraš- ja nuortalašgiela oasil lea vuolgán Suomas bures johtui, bargu Suomas hállon buot golmma sámegiela eallinfámu seailluheapmin lea vel olu.

 

Skuvlagalledeaddjiid ohcan lea dál jođus – Oza fárrui !

/in /by

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemiija Dihtosis – prošeavttas fállojit badjeskuvllaide sámetemát skuvlagalledeamit. Ohcat dál ođđa movttegis badjel 18 – jahkásaš sámenuoraid miehtá Suoma skuvlagalledeaddjin skuvlajagi 2019-2020 áigge ollašuhtton guossástallamiidda.

Skuvlagalledeaddji bargun lea lágidit sámekulturfáttát galledeami badjeskuvllas. Galledeapmi čohkiida sámekultuvrra ovdanbuktimis sihke doaibmamii guoski bargobájiin. Bargobájiid dárkkuhussan lea juohkit dieđuid sápmelaččain ja sámekultuvrras váldoálbmoga nuoraide. Galledeami bistu lea dábálaččat 75- 90 minuhta, mii lea gitta oahppolágádusa diimmuid guhkkodagas. Galledeaddjit ohccojit miehtá Suoma, erenomáš dárbu ođđa galledeaddjiide lea oaivegávpotguovllus ja maiddái Turku ja Tampere guovlluin. Skuvlagalledeamit ollašuhttojit eanaš skuvlabeivviid áigge áigodagas 17.9.2019-31.5.2020.

Skuvlagalledemiin máksojuvvojit 54 € háválisbálká/galledeapmi sihke mátkkit galledanbáikái. Skuvlagalledemiid mearri lea gitta diŋgojumiin ja galledeaddji iežas áigetávvaliin.

Skuvlagalledeaddjiide dollojuvvo Helssegis Nuoraid Akatemiija lanjain skuvlejupmi vuossárgga 16.9.2019. Skuvlejupmái oassálastin lea eaktun galledeaddjin doaibmamii. Skuvlejumis ii máksojuvvo buhtadus, muhto vejolaš mátke- ja idjadangolut buhttejuvvojit.

Mii vuordit skuvlagalledeaddjiin sámekultuvrra dovdamuša, movttegis doaladumi ja vuoiŋŋa skuvlagalledeami jođiheapmái sihke buriid gulahallandáidduid.

Doaimmat friijahápmásaš ohcamuša 30.8.2019 dmu 16.00. rádjai čujuhussii: minna.lehtola(at)samediggi.fi

 

Lassidieđut:

Minna Lehtola

Prošeaktabargi

tel: 010 839 3132 | +358 40 650 3620

minna.lehtola(a)samediggi.fi

Almmuheapmi auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosii lea álgán

/in , /by

Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkkus lágiduvvo lávvardaga 16.11.2019 dbm. Almmuheapmi dutkosii álgá 1.8. ja nohka 31.8.2019 dbm 16.15. Sáhtát almmuhit iežat dutkosii dán liŋkka bokte 1.8. rájes (liŋka suomagillii):

https://www.oph.fi/fi/palvelut/auktorisoidun-kaantajan-tutkinto

Dutkosa jorgalanbargguid álgogiellan leat ruovtturiikka gielat (suomagiella, ruoŧagiella ja anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiella). Dat man gillii jorgalusat dahkkojit, mearriduvvo 31.8.2019 almmuhusaid vuođul.

Dutkkusdilálašvuođat sáhttet lágiduvvot Helssegis, Anáris, Joensuus, Oulus, Tamperes ja Turkus, jus ovtta báikái almmuhit unnimustá vihtta olbmo, geat áigot čađahit dutkosa.

Sámediggi hástala jorgaleddjiid čađahit auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa! Davvi-, anáraš- ja nuortalašgillii leat dušše muhtun auktoriserejuvvon jorgaleaddji guhtege gielas.

Sámediggi almmuha maid vejolašvuođas ordnet ráhkkananbeaivvi auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosii ráhkkaneami váras, jus dasa lea beroštupmi. Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa sáhttá leat hástaleaddji čađahit almma fuolalaš ráhkkaneami haga.

Oahpahusráđđehus vástida auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa lágideamis.

Almmut ráhkkananbeaivái dahje dahje jeara lasi dieđuid:

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio

anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Tlf: +358 40 707 5624 / 010 839 3124