Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 13/2019 on siirtynyt pidettäväksi tiistaina 27.8.2019 alkaen. Kokous oli tarkoitus pitää 19.-21.8.2019, mutta inhimillisten syiden vuoksi kokousta jouduttiin siirtämään. Kokouksessa käsitellään vaalilautakunnan päätöksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia.
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Valtiovarainminiteriön ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi on julkaistu. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen ei ole tiedossa edelleenkään määrärahan korotusta. Ehdotuksen mukaan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikön rahoitus pienenee huomattavasti, mikä vaarantaa saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen.
Saamelaiskäräjät on useaan otteeseen esittänyt saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen korotusta. Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen tarve on lisääntynyt ja monialaistunut nykyiseen määrärahan tasoon nähden. Esityksen mukaan vuoden 2020 valtionavustuksen määrä pysyy 480 000 eurossa.
”Kielelliset oikeudet on otettava vakavasti. Saamenkielisissä palveluissa korostuu myös saamelaiskulttuurin tuntemuksen merkitys. On ehdottoman tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluja olisi nykyistä laajemmin saatavilla inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä, myös muille väestöryhmille kuin ikääntyville”, perustelee hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi määrärahan korotustarvetta.
Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Tätä valtionavustusta ei ole korotettu vuoden 2004 jälkeen ja vuodelle 2020 määrärahan todellinen tarve olisi 3 milj. euroa. Valtionavustus turvaa käytännössä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta saamelaisten kotiseutualueella. Avustuksen turvin alueella työskentelee vuosittain 20-25 saamenkielistä sosiaali- ja terveysalan työntekijää pääosin ikääntyneiden kotipalvelussa sekä palvelu- ja hoitoyksiköissä.
Valtion talousarviossa vuodelle 2020 sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan valtionavustuksesi on esitetty 2,25 miljoonaa euroa, josta saamelaisyksikön osuus olisi 33 750 euroa. Tämä on jatkoa useita vuosia jatkuneille osaamiskeskusten määrärahojen leikkauksille ja merkitsee Posken saamelaisyksikön kannalta dramaattista määrärahan pienenemistä. Käytännössä se tarkoittaa ainoan työntekijän työpanoksen vähentämistä 50 % työajalle sekä toimintakulujen leikkaamista minimiin.
Posken saamelaisyksikön erityistehtävänä on saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen valtakunnallisella tasolla. Saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen kehittämistarpeet ovat monialaiset osana käynnissä olevaa laajaa-alaista sote-uudistusta.
”Määrärahojen leikkaus on ristiriidassa sen kanssa, että hallitusohjelmassa sitoudutaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen sekä saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämiseen”, vastaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Katso valtion talousarvioesitys 2020 täältä.
II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi
Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on tehnyt kantelun korkeimman hallinto-oikeuden 16:sta päätöksestä, joilla vaalilautakunnan heinäkuussa tekemät itseoikaisut oli kumottu. Kantelu on tehty KHO:lle hallintolainkäyttölain mukaisena ylimääräisenä muutoksenhakukeinona.
KHO oli ratkaissut itseoikaisuista tehdyt valitukset oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusperiaatteita loukaten kuulematta lainkaan valituksen johdosta vaalilautakuntaa tai saamelaiskäräjiä. Tämän menettelyvirheen johdosta KHO:n päätökset ovat muodostuneet sisällöltään virheellisiksi, kun niissä on oletettu, että KHO:n vanhat saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskevat ratkaisut sitoisivat vuoden 2019 vaaliluettelon suhteen, huolimatta YK:n ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamista ratkaisuista.
”Saamelaisten kannalta näin merkityksellisessä asiassa KHO:n olisi ehdottomasti tullut kuulla vaalilautakuntaa”, sanoo vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi.
Ihmisoikeuskomitean antamissa ratkaisuissa on todettu KHO:n aiempien päätösten loukkaavan saamelaisten ihmisoikeuksia ja Suomen valtion olevan velvollinen huolehtimaan siitä, etteivät vastaavat loukkaukset toistu 2019 vaaleissa. Perustuslain 22 §:n mukaisesti tuo velvollisuus ei koske vain lainsäätäjää vaan myös KHO:ta ja saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa.
Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi, p. 010 839 3190, janne.nakkalajarvi(at)samediggi.fi
Saamelaiskäräjät antoi 9.8.2019 Suomen ulkoministeriölle kannanoton alkuperäiskansajohtaja Emyra Wajãpin murhaa ja Brasiliassa tapahtuvia alkuperäiskansojen oikeuksiin kohdistuvia loukkauksia koskien.
Muun muassa IWGIA:n (International Work Group for Indigenous Affairs) verkkosivuilla julkaistujen tietojen mukaan, Wajãpi-johtaja löydettiin surmattuna Mariryn kylän läheltä samoihin aikoihin, kun n. 50 kaivostyöläistä (englanninkielisissä lähteissä käytetty termiä gold miner) olivat saapuneet Wajãpi-alkuperäiskansan maille Brasilian pohjoisosissa sijaitsevan Amapán osavaltiossa. Internetissä julkaistuissa lähteissä kaivostyöläisten kerrotaan tunkeutuneen Wajãpi-kansan alueille ja ottaneen haltuunsa Mariryn kylän, jonka asukkaat joutuivat pakenemaan Aramirãn kylään.
Brasilian tapahtumat ovat saaneet osakseen myös laajaa kansainvälistä huomiota, ja mm. YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet on antanut lausunnon Brasilian tapahtumiin liittyen. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on tuonut esille useissa eri yhteyksissä halunsa valjastaa laajoja alueita mm. Amazonissa perinteisesti alkuperäiskansojen käytössä olevista alueista esim. eri teollisuuden muotojen käyttöön. Tällaisilla toimilla olisi negatiivisia vaikutuksia erityisesti alueen alkuperäiskansojen kulttuureille ja ne rikkoisivat YK:n alkuperäiskansojen julistuksessa listattuja alkuperäiskansojen oikeuksia vastaan (ks. esim. artikla 10 liittyen alkuperäiskansojen maihin ja alueisiin).
Lisäksi kannanotossaan Saamelaiskäräjät toi esille huolensa Brasilian presidentin ja hallituksen ajaman politiikan vaikutuksista koko planeetan ilmaston kannalta, ja vetosi Suomen niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla ajamiin arvoihin mm. ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi, jotta se ottaisi kantaa viimeaikaisiin tapahtumiin.
Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Kansainvälisten asioiden sihteeri Laura Olsén-Ljetoff puh. 010 839 3155, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi
Lukukauden 2019-2020 kouluvierailut ovat starttaamassa syyskuun 17. päivä. Juuri alkaneen lukuvuoden loppuun mennessä tavoitteena on toteuttaa yhteensä 80 vierailua ympäri Suomen. Vierailuita pitävät 18-vuotta täyttäneet saamelaisnuoret. Oulun alueella vierailijana toiminut Teija Kaartokallio kertoo vierailuiden olleen opettavaisia myös hänelle itselleen. ”On ollut hienoa päästä kokemaan se, kun luokassa oppilaat todella kuuntelevat ja ovat kiinnostuneita saamelaisaiheista, jotka ilman vierailuja jäisivät mahdollisesti kokonaan käsittelemättä. Monen vierailun jälkeen on tullut valtava onnistumisen tunne, kun oppilaat ovatkin vielä jääneet kyselemään lisää tai kertomaan suoraan, kuinka kivaa oli.”
Yksi vierailu kestää oppilaitoksesta riippuen 75-90 minuuttia, jonka vuoksi kouluvierailut sopivat hyvin opiskelijalle tai sivutyöksi. ”Opiskelijan elämään vierailujen pitäminen sopii hyvin. Vierailuja voi tehdä juuri niin paljon ja juuri silloin kun itselle on sopiva, ja sen tähden ne ovatkin olleet mainio lisätienesti arkeen.”, mainitsee Teija, kun häneltä kysytään, kuinka hyvin vierailut mahtuivat viime keväänä hänen kalenteriinsa.
Syksyn kouluvierailijahaku on avoinna 30.8. saakka. Erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle haetaan uusia vierailijoita. Uusille kouluvierailijoille järjestetään koulutus maanantaina 16.9. Helsingissä Nuorten Akatemian tiloissa. Jokaisesta vierailuista maksetaan 54 euron palkkio sekä korvataan matkakulut. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa osoitteeseen: minna.lehtola(at)samediggi.fi.
Kouluvierailut ovat osa Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten akatemian Dihtosis-yhteishanketta, jonka tavoitteena on lisätä saamelaistietoutta valtaväestön nuorten keskuudessa erilaisin menetelmin. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke jatkuu 30.6.2020 saakka.
Máren-Elle toimi myös kouluvierailijana keväällä 2019. Hän on Nuorten Akatemian elokuun kouluvierailija. Täältä voit lukea hänen mietteitään toiminnasta.
Lisätietoja:
Projektityöntekijä Minna Lehtola, tel: 010 839 3132 | +358 40 650 3620, minna.lehtola(a)samediggi.fi
Ijahis idja -festivaalin teemana ovat YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden innoittamana saamen kielet. Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimennyt neljä saamen kielten kielilähettilästä.
Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee – kielilähettiläiden tarkoituksena on innostaa erityisesti lapsia ja nuoria käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Kielilähettiläät ovat tavattavissa Ijahis Idja -festivaalin aikana ja festivaalin ohjelmistossa esitetään heistä kertovia videoteoksia.
Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio iloitsee, kun kielivuosi antaa mahdollisuuden luoda erilaisia tapoja tuoda saamen kieliä esille.
– Toivon, että kielilähettiläät ovat meille esimerkkinä ja haastavat meitä kaikkia käyttämään enemmän saamen kieliä sekä arjessa jutellessamme toisillemme, mutta myös sosiaalisessa mediassa ja muissa tilanteissa.
Saamelaiskäräjien neljä kielilähettiläistä edustavat kaikkia Suomessa puhuttuja saamenkieliä ja he ovat: Marianne Ketola, Sáárá Seipiharju, Teemu Titola ja Teija Kaartokallio. Kielilähettiläät on valittu yhteistyössä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa.
YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuoden toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö myöntämällä rahoituksen kielivuosihankkeelle. Hankkeessa on tarkoitus kampanjoida saamen kielien käytön elvyttämiseksi, lisätä saamen kielten näkyvyyttä Suomessa ja tuottaa erityisesti lapsille ja nuorille tapahtumia ja materiaaleja, jotka tukevat kielten oppimista ja käyttämistä.
Kielilähettiläät, saamelaiskäräjien kielitoimiston työntekijät ja nuorisoneuvoston jäsenet ovat tavattavissa perjantaina Ijahis Idja násttážat -konsertissa ja festivaalialueella lauantaina klo 15-22. Festivaalin kielilaavulla voi mm. tutustua saamenkielisten appien käyttöön.
Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Kielivuoden hanketyöntekijä Tarja Porsanger, puh. 010 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi
Saamenkielisiä aineenopettajia kouluttava Ketterä korkeakoulu-hanke käynnistyi Inarissa järjestettävillä kieliopinnoilla tiistaina 13.8. Hankkeen tavoitteena on saada nopeutetulla aikataululla uusia aineenopettajia sekä saamen kielten että muiden oppiaineiden opetukseen. Saamenkielisten opettajien puute koskee kaikkia kolmea saamen kieltä ja koko maata.
Kuvassa hankkeen opettajia ja työntekijöitä Inarin Sajoksessa järjestetyssä avajaistilaisuudessa 13.8.
Saamelaiskäräjien vuonna 2017 tekemän esiselvityksen mukaan saamenkielisistä opettajista on huutava pula. Pohjoissaamenkielisiä luokanopettajia ja pohjoissaamen aineenopettajia on valmistunut eniten, mutta myös heistä on pulaa. Tilanne on vaikein koltansaamessa, mutta tilanne on paranemassa. Kaikki kolme saamea, inarin-, koltan- ja pohjoissaame, ovat nyt itsenäisiä akateemisia oppiaineita Oulun yliopistossa.
Inarissa käynnistyivät koko lukuvuoden kestävät inarin- ja pohjoissaamen perusopinnot, jotka jatkuvat välittömästi aineopintoihin. Koltansaamen perusopinnot on aloitettu jo keväällä etäopintoina ja jatkuvat nyt aineopintoina.
Hankkeen koulutukset jakaantuvat kieliopintoihin, pedagogisiin opintoihin ja saamelaisen kirjallisuuden opintoihin, jotka kuuluvat osana saamen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuusvaatimuksiin. Saamelaisen kirjallisuuden opintoja ei ole aiemmin järjestetty osana opettajankoulutusta. Saamelaisen kirjallisuuden opinnot alkavat syksyllä 2020 ja opettajan pedagogiset opinnot 2021.
Hankekokonaisuus on suunniteltu siten, että opiskelijoiden on mahdollista valita tutkintoonsa siitä puuttuvat osiot. Mukana koulutuksessa on myös jo opettajan kelpoisuuden omaavia henkilöitä, jotka vahvistavat saamen kielen taitoaan kyetäkseen jatkossa opettamaan saamen kielellä. Osalla hakijoista ovat jo suoritettuina saamen kielen opinnot, osia saamen kielen opinnoista ja vahva saamen kielen taito, mutta heiltä puuttuvat opettajan pedagogiset opinnot.
Hankkeen koulutukset toteutetaan Oulun yliopiston Giellagas-instituutin, kasvatustieteellisen tiedekunnan ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyönä. Saamelaiskäräjät on mukana hankkeen ohjausryhmässä ja tukee hanketta seuraamalla ja raportoimalla opettajatilanteesta saamelaisopetuksen kentällä.
Hanketta rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen kulttuurirahasto. OKM on myöntänyt Oulun yliopistolle kolmevuotisen hankerahoituksen. Kulttuurirahasto, joka on tukenut saamen kieliä jo noin 20 vuoden ajan, osoitti hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden tueksi 300.000 euroa, joka jaetaan stipendeinä opiskelijoille. Osa opiskelijoista on ottanut virkavapautta varsinaisesta työstään hankkiakseen kelpoisuuden saamenkielisiin aineenopettajan tehtäviin.
Hanketta johtaa FT Marja-Liisa Olthuis ja hanketyöntekijänä toimii FM Tiina Mattanen Oulun yliopiston Giellagas-instituutista.
Lisätietoja: koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi; 010 8393 112
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja hallitus järjestävät ensimmäistä kertaa saamelaisasioiden koulutusseminaarin ministereille, kansanedustajille sekä valtion virkamiehille Inarissa 15.-16.8.2019. Seminaarin tarkoituksena on lisätä yhteistyötä päättäjien ja virkamiesten kanssa. Kaksipäiväiseen seminaariin on ilmoittautunut yli 70 osallistujaa, mukana mm. opetusministeri Li Andersson, useita kansanedustajia sekä eri viranomaisten ja valtion hallinnon virkamiehistöä.
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston esityksestä Saamelaiskäräjät on valmistellut koulutusseminaari-tutustumiskäyntiä ministereille, kansanedustajille sekä valtion virkamiehille. Myös oikeusministeriö on osallistunut valmisteluihin, sillä Kansallinen perus- ja ihmisoikeusohjelma (2017) tähtää siihen, että “saamelaisasioita käsittelevien virkamiesten osaamista parannetaan saamelaisten oikeuksiin keskittyvällä koulutuksella”. Saamelaiskäräjien toimintaan ja saamelaiskysymyksiin tutustuminen on luontevaa jatkoa oikeusministeriön aiemmin järjestämälle saamelaisasioiden peruskurssille. Tapaaminen vahvistaa ja uudistaa yhteistyötä ja dialogia kahden kansan välillä.
Kaksipäiväisen seminaarin aikana osallistujien on mahdollista tutustua saamelaisasioihin useiden eri teemojen kautta. Teemoja ovat saamelaiset alkuperäiskansana ja saamelaisten itsehallinto, koulutus ja oppimateriaali, saamen kielet, saamelaisten oikeudet, varhaiskasvatus ja kielipesätoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut, saamelaisten perinteiset elinkeinot, saamelaiskulttuuri ja nuorisoasiat.
”Olemme hyvin tyytyväisiä osallistujien runsaaseen määrään ja kiinnostukseen saamelaisasioita kohtaan. Selkeästi tällaiselle koulutukselle on tarvetta, sillä on tärkeää välittää tietoa Saamelaiskäräjien toiminnasta sekä ajankohtaisista asioista”, kertoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja ja koulutusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus vierailla eri saamelaistoimijoiden luona ja osallistua Ijahis Idja -festivaaliin.
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto teki aloitteen hallitukselle koulutusseminaarin järjestämiseksi valtioneuvostolle lisätäkseen valtioneuvoston tietämystä saamelaisasioissa. Saamelaiskäräjien hallitus päätti asettaa työryhmän valmistelemaan seminaariohjelmaa. Hallituksen puolesta työryhmään valittiin Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso ja Pentti Pieski. Lisäksi nuorisoneuvosto nimesi työryhmään Risten Mustosen, Ánte Veijolan ja Sunna Aikion.
II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Kuva: Ville-Riiko Fofonoff
Vaaliasiakirjat postitetaan kirjattuna lähetyksenä jokaiselle äänioikeutetulle 2.9.2019 alkaen.
Äänioikeutettu voi äänestää palauttamalla vaaliasiakirjat postin välityksellä tai palauttamalla vaaliasiakirjat suoraan vaalilautakunnan toimistoon. Postin välityksellä lähetettyjen asiakirjojen tulee olla vaalilautakunnan toimistossa Inarissa viimeistään 30.9.2019 ääntenlaskennan aloittamiseen mennessä. Äänioikeutettu voi palauttaa omat vaaliasiakirjansa henkilökohtaisesti 16.9.–27.9.2019 välisenä aikana vaalilautakunnan toimistoon; Inari, Sajos, Menesjärventie 2A.
Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa laitoksissa hoidettavat henkilöt, sekä ne kotona hoidettavat henkilöt, jotka eivät muutoin voisi äänestää, saavat tarvittaessa avustajan hoitopaikassaan äänestystä varten. Asiasta tulee ottaa yhteyttä vaalilautakunnan toimistoon os. Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Inari, puh 010 839 3120, tai vaalit@samediggi.fi.
Inarissa 8.8.2019 Vaalilautakunta
Saamelaiskäräjät esitti 7.8.2019 valtioneuvoston vastaaville edustajille kiireellisen pyynnön saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisten neuvotteluiden järjestämiseksi valtioneuvoston kanssa. Neuvottelut koskisivat Saamelaiskäräjien keväällä 2019 tekemää esitystä Saamelaiskäräjien vuoden 2019 vaalien siirrosta.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Saamelaiskäräjien vuoden 2019 vaaleja olisi edelleen välttämätöntä siirtää, jotta saamelaiskäräjistä annettua lakia ehdittäisiin muuttaa ennen seuraavia saamelaiskäräjävaaleja. Lain muuttaminen olisi välttämätöntä erityisesti YK:n ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 toteamien KP-sopimuksen loukkausten jatkumisen estämiseksi tulevaisuudessa.
Asiasta järjestettiin ensimmäinen saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu jo 5.6.2019. Ajankohta oli kuitenkin neuvotteluiden onnistumisen kannalta erittäin haasteellinen, koska Suomen eduskuntavaalit oli juuri käyty, ja hallitus oli juuri saatu muodostettua. Valtioneuvosto ilmoitti lopulta neuvotteluiden jälkeen, ettei siirron edellyttämää hallituksen esitystä eduskunnalle vaalien siirtämiseksi ehditä ajan puutteen vuoksi antaa suunnitellusti ennen eduskunnan kesäistuntotaukoa.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi