Buorit nuortalaččaid ovdaolmmoš Feodoroff, Čeavetjávrri skuvlla rektor Nieminen, Norgga Sámedikki presideanta Keskitalo, allagit basuhuvvon Helssega ja olles Suoma earkebisma Leo, metropolihtat Elia ja Arseni sihke buorit ávvuguossit,

mus lea stuorra illu ja gudni buktit Sámedikki beales dearvvahusa nuortalaččaid ásaiduhttima ja Čeavetjávrri skuvlla 70-jagi ávvudeapmái.

Mis olbmuin lea dáhpin čoahkkanit  erenomáš lihku ja massima bottu oktavuođas: ođđa eallima ja jápmima muitun.

Dál viđát geardde dollon ásaiduhttima 10-jagi  ávvudeamis dovdat, velge, duogášbávččasin buot dan, maid ásaiduhttima ovdal dáhpáhuvvan massimat min álbmogisttámet dolvo: eatnamiiddámet, čáziideamet ja vejolašvuođa ráhkadit boahttevuođa iežamet dárbbuin. Ja seammá háve goittotge ávvudit, ainge, min álbmogeamet ceavzima. Ávvudit eallima joatkašuvvama Njávdáma ja Njellim-Keväjärvi nuortalašguovlluin, gos min álbmogeamet lea huksen ođđa álggu ja ruohtasmuvvama. Guovlluide, main oassi lea leamaš álggos juo nuortalaččaid ja oassi anáraččaid árbevirolaš guovllut. Dát min orrun justa dáppe, Čeavetjávri-Njávdáma guovllus geahččaluvvo ainge eretsihkkojuvvot nu suopmelaš go sápmelašge historjjáčállimis, mii lea váidalahtti. Dan dihtii min bargomet lea muitit ieš dan.

Man čeavlái leange otná beaivve nuorat buolvvain, geat leat váldán giellamet ruovttoluotta, geat háliidit bargat min servošeamet ovdii, geat válljejit doaibmat min árbevirolaš siidaortnegeamet bokte, Nuortalaččaid siidačoahkkima bokte ja geat leat váldán ovddasvástádusa álbmogeamet boahttevuođas. Man čeavlái leange otná beaivve nu Njávdáma go Njellim-Keväjärvi nuortalašguovlluin ássi nuorat buolvvain, geat leat válljen árbevirolaš ealáhusaid.

Nuortalašgiella gullo ja oidno. Lean erenomáš ilolaš, ahte mis leat vuot eatnigielat mánát ja maiddái  giela ođđa hállit. Jaakko Gauriloff lea muittuhan min lávlumiin juo logiid jagiid, ahte sámástehpet álot. Man vealtameahttun ráva dát leage. Jaakko sániide lea álki searvat. Muhto dán rávvaga lea hirbmat váttis čuovvut. Dán rávvaga ferte válljet, ođđasit aht´ ođđasit. Ja dáid válljemiid mun ávžžuhan min buohkaid bargat.

Lea erenomáš dehálaš, ahte buohkat dii, geat máhttibehtet veháge giela, sámástivččiidet midjiide, go muđui mii eat sáhte oahppat, iige giela hálliid ráidu sáhte joatkašuvvat.

Nuortalašgiela giellabarggus ja oahpahusas lea ovdánuvvon erenomáš stuorra lávkkiiguin ovddos guvlui maŋimuš viđa jagi áigge. Das Čeavetjávrri skuvllas lea leamaš ja lea ain duođaige mearkkašahtti rolla. Háliidivččen gohčodit Čeavetjávrri skuvlla gietkkan. Gietkama váldogeavahandárkkuhus lea addit dorvvu, suoji ja lieggasa mánnái, guhte giesaduvvo gietkama sisa. Čeavetjávrri skuvla lea nuortalaš mánáid ja nuoraid šaddanbáiki, makkár ii leat gostige eará sajis. Skuvla suodjala min divrasepmosiid, min mánáideamet ja nuoraideamet. Sáhtán iežan vásáhusa vuođul dadjat, ahte dán skuvllas oažžu dehálaš nisttiid eallima várás.

Sávan lihku Čeavetjávrri skuvlla nuortalašgiela ja kultuvrra ovdii dahkkon erenomáš buori barggu ovddas. Sávan, ahte skuvla joatká dán bálgá alde ásahemiin alcces čielga ulbmiliid boahttevuhtii. Lean sihkkar, ahte nuortalaččaid searvvuš lea doarjumin Sámedikki láhkai dáid ulbmiliid.

Lean buriin mielain fuopmášan, ahte oinnolaš oassi min kultuvrras, duodji, lea gullagoahtán fas eanebuid nuortalaččaid beaivválaš árgabeaivái. Čuovvovaš mearkkašahtti kultuvrra oassi, masa mii galggašeimmet mu mielas bidjagoahtit deattu, leat min doaibmanvieruid ja siidaortnega gáhtten ja maiddái oktavuođa ealáskahttin eatnamii ja čáhcái.

Mis lea muittus vel min álbmogeamet doaibmanvierut, mat leat ovdal stivren siiddaid sin čovdosiin. Lei gažaldat dasto guollečáziid dahje árbbi juohkimis, riidduid dahje rihkkosiid soabadeamis dahje oktavuođaid dikšumis kránnjásiiddaide. Jáhkán, ahte doaibmanvieruid ruovttoluotta máhcaheapmi servošeamet ja doaimmaideamet oassin livččii vel vejolaš. Máhcaheapmi livččii dakkár ášši, mii buorida, nanne ja áhpásmahttá álbmogeamet. Jáhkán, ahte doaibmanvieruid dovdán ja dovddasteapmi attášii nuppelágan perspektiivva áššiid gieđahallamii. Álbmogeamet ovddit doaibmanvuohki máhcahivčče milliimet dan, mii lea doaimmadettiin deháleamos: birrasa luonddu suodjaleapmi, vuoi dat reahkkášii midjiide vel boahtte jagi, 20 jagi geažes dahje golmma buolvva geažis.

Livččii dehálaš máhcahit doaibmanvieruid sihke nannet siidaortnega maiddái dan dihtii, go dálkkádatnuppástusa mielddis buktin nuppástus dagaha buot áššiid rievdama. Dieđán, ahte árbevirolaš diehtu sihke doaibmanvierut siidaortnegiin ja luondduriggodagaid hálddašemiin bohtet veahkehit min dálkkádatnuppástussii vuogáiduvvamis, vuoi ceavzzášeimmet maiddái dán geahččalusas álbmogin boahttevaš áigái. Juos háliidit sirdit álbmogeamet boahttevuhtii min árbevirolaš ealáhusaiguin, gielain ja kultuvrrain, eat oaččo šat addit eatnamiiddámet ja čáziideamet eallinvuohkái, mii lea eallima vuostásaš. Erenomážit Njellim-Keväjärvi guovllu ja maiddái Njávdáma guovllu nuortalaččain lea stuorra vástu das, ahte siidačoahkkinortnet doaibmanvieruiguin doaibmá, ođasmuvvá vástidit dálá dárbbuid ja sirdása boahttevaš buolvvaide. Dan mii leat velggolaččat sidjiide, geat eai šat leat dáppe.

Loahpas háliidivččen Sámedikki bealis muitit smávva skeaŋkkain Nuortalaččaid siidačoahkkima. Dán távvala lea ráhkadan Merja Aletta Ranttila dološ, nuortalaččaid Kåʹllmuõrâž-máidnasa (smávva gollemuorra) vuođul. Govva muitala mu mielas duođaige bures das, man čiekŋalis oktavuohta mis lea leamaš ja sáhtášii ain leat luondduin. Bivddán ovdaolbmo váldit vuostá skeaŋkka.

Lassedieđut

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi