Árvusiih nuorttâlij ovdâolmooš Feodoroff, Čevetjäävri škoovlâ rehtor Nieminen, Taažâ Sämitige president Keskitalo, ollâgávt pasottum Helsig já oles Suomâ arkkâpispe Leo, metropoliit Elia já Arseni sehe pyeri juhleviehâ,

must lii stuorrâ ilo já kunnee pyehtiđ Sämitige peeleest tiervâttâs nuorttâlij asâiduttem já Čevetjäävri škoovlâ 70 ive juuhlán.

Mij ulmuuh laavip čokkâniđ juhlođ eromâš luho já monâttâs tove: uđđâ eellim já jäämmim.

Tääl viiđâd tove juhlomnáál asâiduttem 10 ive áávvudmist mij tubdâp, vala-uv, kommepohčâsin puoh tom, maid asâiduttem ovdiibeln tábáhtum monâttâsah mii aalmugist valdii: jieččân enâmeh, čääsih já máhđulâšvuotâ hammiđ puátteevuođâ jieččân vuolgâsoojijn. Já siämmást mij kuittâg juhlop, ain, mii aalmug cevzim. Mij juhlop eellim jotkum Njiävđám já Njellim-Kiđđâjäävri nuorttâlâškuávluin, kost mii aalmug lii ráhtám uđđâ alguu já ruotâsmum. Kuávloid, main uási láá algâ aalgâst-uv lamaš nuorttâlij já uási anarâšâi ärbivuáváliih kuávluh. Taam mii orroom eidu tääl, Čevetjäävri-Njiävđám-kuávlust viggeh vaidâlitteht ain sikkođ meddâl nuuvt syemmilii ko meid sämmilii historjáčälimist. Talle mii pargon lii mušteđ tom jieš.

Mon čiävláá mun lam onne nuorâb suhâpuolvâin, kiäh láá váldám mii kielân maasâd, kiäh halijdeh porgâđ mii siärváduv oovdân, kiäh väljejeh toimâđ mii ärbivuáválii sijdâvuáháduv, Nuorttâlij sijdâčuákkim peht já kiäh láá váldám ovdâsvástádâs mii aalmug puátteevuođâst. Mon čiävláá mun lam onne nuuvt Njiävđám ko Njellim-Kiđđâjäävri nuorttâlâškuávlust ässee nuorâb suhâpuolvâin, kiäh láá valjim ärbivuáválijd iäláttâsâid.

Nuorttâlâškielâ kulloo já uáinoo. Mun lam eromâš ilolâš, ete mist láá vuod eenikielâliih párnááh sehe uđđâ kielâsárnooh. Jaakko Gauriloff lii muštottâm mii lávlumáin jo maaŋgâid iheluuvijd, ete sámástiđ ain. Mon velttidmettum raavâ taat lâi-uv. Jaako saanijd lii älkkee servâđ. Mutâ taam ravvuu lii hirmâd vaigâd nuávdittiđ. Tom ravvuu kalga valjiđ, ain uđđâsist. Já taid valjiimijd mun avžuuttâm mii puohâid rähtiđ. Lii eromâš tehálâš, ete tij puoh, kiäh mättivetteđ uccáá-uv kielâ, sárnuvetteđ tom mijjân, ko mudoi mij ep pyevti oppâđ, ijge kielâsárnoi salvân pyevti jotkuđ.

Nuorttâlâškielâ kielâpargoost já máttáátmist láá moonnâm hirmâd stuorrâ lavhijguin ovdâskulij majemui viiđâ ive ääigi. Tast Čevetjäävri škoovlâst lii lamaš já lii ain tuođâi merhâšittee rooli. Mun halijdiččim nabdeđ Čevetjäävri škoovlâ kietkâmin. Kietkâm váldutárguttâs lii adeliđ torvo, syeje já liegâsvuođâ párnážân, kiäm käpiliteh kietkâm siisâ. Čevetjäävri škovlâ lii nuorttâlij párnái já nuorâi šoddâmsaje, maggaar ij kosten eres saajeest lah. Škovlâ suoijâl mii mávsulumos, mii párnáid já nuorâid. Mun puávtám jieččân feerimij peht ettâđ, ete taan škoovlâst finnee eromâš evvisijd eellim várás. Mun tuáivuttâm luho Čevetjäävri škoovlân nuorttâlâškielâ já -kulttuur oovdân porgum merettes mávsulii pargoost. Mun tuáivum, ete škovlâ juátká taan pálgást já aasât olssis čielgâ uulmijd puátteevuotân. Mun lam vises, ete nuorttâlâš siärvádâh lii tuárjumin Sämitige náál taid uulmijd.

Mun lam iloin merkkum, ete mii kulttuur uáinojeijee uási, ađai kietâtyeji, lii vuod uási maaŋgâ nuorttâlij ellee aargâ. Čuávvoo merhâšittee kulttuur uási, moos mij kolgâp muu mielâst vuáijuđ, lii kattiđ mii täpilaavâ já sijdâvuáháduv sehe iäláskittiđ mii koskâvuođâ enâmân já čáácán.

Mij muštep vala mii aalmug täpilaavâ, mii lii ovdil stivrim siijdâid sii čuávdusijn. Lâi koččâmuš talle kyeličaasij tâi äärbi jyehimist, riijdoi tâi rikosij soovâtmist tâi koskâvuođâi hoittáámist ránnjásijdáid. Mun oskom, ete täpilaavâ macâttem mii siärváduv já toimâvuovij uássin ličij vala máhđulâš. Macâttem ličij mii aalmug pyeredeijee, kiävrudeijee já vuáimásmittee äšši. Mun oskom, ete täpilaavâ tubdâm já tubdâstem adeličij mii tooimâin sierâlágán perspektiv kieđâvuššâmnáál aššijd. Mii aalmug oovdeb toimâtääpi macâttičij mielân tom, ete mii lii mii tooimâin tehálumos: pirâstittee luándu suojâlem, vâi tot pijssááččij mijjân vala puáttee ive, 20 ive keččin tâi kuulmâ suhâpuolvâ keččin.

Ličij tehálâš macâttiđ täpilaavâ sehe nanodiđ sijdâvuáháduv meid tondiet, ko šoŋŋâdâhnubástus mieldi pyehtim nubástus šadda nubásmittiđ puoh. Mun tiäđám, ete mii ärbivuáválâš tiätu sehe täpilaavah sijdâvuáháduvváin já luánduriggoduvâi haaldâšmijguin išedeh mii šoŋŋâdâhnubástusân taibâmist, vâi mij cevzip meid taan keččâlâsâst aalmugin puáttee ááigán. Jis mij halijdep sirdeđ mii aalmug puáttee ááigán ärbivuáválij iäláttâsâidânguin, kielâidânguin já kulttuurijdânguin, te mij ep koolgâ innig adeliđ enâmijdân já časijdân eellimvuáhán, mii lii eellim vuástásâš. Eromâšávt Njellim-Kiđđâjäävri kuávlu sehe Njiävđám kuávlu nuorttâlijn lii stuorrâ ovdâsvástádâs tast, ete sijdâčuákkimvuáhádâh täpilaavâinis tuáimá, uđâsmuvá västidiđ tááláá ääigi tárboid já sirdâšuvá puáttee suhâpuolváid.Tom mij lep velgus sijjân, kiäh iä innig lah tääbbin.

Loopâst mun halijdiččim Sämitige peeleest mušteđ uccâ skeŋkkáin Nuorttâlij sijdâčuákkim. Merja Aletta Ranttila lii särgum taam taavlu puáris, nuorttâlii Kåʹllmuõrâž (Kollemuorâš)-mainâs mield. Kove symbolist muu mielâst eromâš pyereest tom, maht jieŋâlis ohtâvuotâ mist lii lamaš já puávtáččij ain leđe luándoin. Mun pivdám ovdâulmuu väldiđ skeeŋkâ vuástá.

Lasetiäđuh

Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi