Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen hallintosuunnittelijan tehtävän

Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2019 saakka. Suunnittelijan tehtävänä on hallintopäällikön alaisuudessa valmistella yleis- ja henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä. Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa hyvä hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn. Suunnittelijan palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/III mukaisesti (peruspalkka 2565,88 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 9.9.2017 mennessä osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?b36212ff

Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi p. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 30.8.2019 Saamelaiskäräjät

Oikeusministeri Henriksson ja Saamelaiskäräjät tapasivat

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tapasi tänään Saamelaiskäräjien puheenjohtajiston ja muita edustajia Helsingissä. Tapaamiseen osallistui oikeusministerin lisäksi valtiosihteeri Raimo Luoma valtioneuvoston kansliasta. Tapaaminen järjestettiin Saamelaiskäräjien aloitteesta.

Tilaisuudessa tehtiin katsaus tuleviin saamelaisten oikeuksia koskeviin hankkeisiin ja kuultiin Saamelaiskäräjien näkemyksiä näiden hankkeiden käynnistämisestä. Keskusteltiin muuan muassa saamelaiskäräjälain valmistelun jatkamisesta tähänastista valmisteluaineistoa hyödyntäen sekä saamen kielen, kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen edistämisestä. Osapuolet sopivat että hyvää keskusteluyhteyttä ja dialogia pidetään yllä jatkossakin.

Lisätietoja:

Valtiosihteeri Malin Brännkärr, p. 040 534 7727, etunimi.sukunimi@om.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 010 839 3192, etunimi.sukunimi@samediggi.fi

Saamelaiskäräjien vaalilautakunnalta toinen kantelu KHO:n virheellisistä päätöksistä

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta kanteli 20.08.2019 16:sta päätöksestä, joilla korkein hallinto-oikeus oli kumonnut vaalilautakunnan heinäkuussa tekemiä itseoikaisuja. Aiempien päätöstensä jälkeen KHO on antanut lisää itseoikaisuja kumoavia päätöksiä, joita koskee aiemmissa päätöksissä havaittujen lisäksi uusi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin loukkaus.

Samoin kuin ensimmäisissä 16:ssa päätöksessä, myös nyt uuden kantelun kohteina olevissa 40:ssä tapauksessa KHO oli ratkaissut itseoikaisuista tehdyt valitukset oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusperiaatteita loukaten kuulematta lainkaan valituksen johdosta vaalilautakuntaa tai saamelaiskäräjiä. Kun ratkaisut oli tehty vain valittajaa kuullen, niihin oli jäänyt selviä virheitä.

KHO:n 40 uutta ratkaisua rasittaa lisäksi toisenlainen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin loukkaus.

KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi antoi 8.8.2019 Ylelle haastattelun, jossa hän totesi KHO:ssa silloin vireillä olleitten itseoikaisuista tehtyjen valitusten valittajiin viitaten, että ”on selvää, että nämä ihmiset on palautettava vaaliluetteloon”. Lausumallaan presidentti Kuusiniemi ennakoi tuomioistuimessaan ratkaisua odottavien valitusasioiden käsittelyn lopputulosta tavalla, joka loukkasi asiaa käsittelevän jaoston tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta tai ainakin siitä asianosaisille ja yleisölle muodostuvaa mielikuvaa KHO:n edellytyksistä käsitellä valitukset oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perustavanlaatuisia periaatteita kunnioittaen.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi, p. 010 839 3190, janne.nakkalajarvi(at)samediggi.fi

Nuorisoneuvosto Kuplat rikki- leirillä pääkaupunkiseudulla 28.8-1.9.2019

Kuplat rikki 2 -leiri järjestetään Helsingissä Östersundomin leirikeskuksessa 28.8-1.9.2019.  Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosta leirille osallistuu kolme saamelaisnuorta sekä ohjaajana nuorisosihteeri. Tulevan leirin teemoiksi nuoret ovat toivoneet yhdenvertaisuutta edistäviä teemoja sekä nuorten koulutukseen ja ammattiin liittyviä teemoja. Lisäksi yhtenä keskeisenä teemana on ympäristöasiat. Nuoret pääsevät myös tapaamaan mm. opetusministeri Li Anderssonin, ympäristöministeri Krista Mikkosen sekä opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen. Lisäksi on sovittu tapaamiset yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastajan Matti Jutilan kanssa sekä Suomen ympäristökeskuksen johtajan Eeva Furmanin kanssa.

”Odotan leiriltä etenkin, että pääsen tutustumaan uusiin nuoriin ja keskustelemaan nuoria puhuttelevista asioista kuten ilmastonmuutoksesta. Odotan leiriä innoissani, koska edelliskesän leiri oli todella onnistunut. Pääsemme leirillä tapaamaan opetusministerin ja myös ympäristöministerin. Toivon, että saamme tapaamisissa nostettua esille meille tärkeitä teemoja ja pääsemme vaikuttamaan”, kertoo  nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola ajatuksistaan ennen leiriä. Nuorisoneuvoston edustajina Ánte Veijolan lisäksi ovat Marianne Ketola ja Jasmin Semenoff.

Kuplat rikki on  Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston , Helsingin-, Tornion nuorisoneuvostojen ja sekä Espoon ja Inarin nuorisovaltuustojen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä vaikuttajanuorten keskinäistä ymmärrystä, avartaa heidän näkemystään maansisäisien kulttuurien moninaisuudesta sekä vaikuttamismahdollisuuksista.

Hankkeen tiimoilta järjestettiin osallisuusleiri Inarin Vasatokassa kesällä 2018. Leirin ohjelmassa esiteltiin mm. pohjoisen ominaispiirteitä sekä pohjoisen luonnon erityisyyttä ja sen merkitystä  paikallisille. Sen lisäksi nuoret jakoivat toisilleen konkreettisia keinoja,  kuinka nuorten ääni erilaisin keinoin voidaan saada kuuluviin. Leirin tärkeänä tehtävänä oli antaa nuorille mahdollisuus suunnitella hankkeelle jatkoa. Leirillä syntyi nuorilta toivetta järjestää vastaavan tyyppinen leiri, jossa isännöivänä osapuolena olisi pääkaupunkiseudun nuoret.

Yhteistyötahot: Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, Espoon nuorisovaltuusto, Tornion nuorisoneuvosto, Helsingin nuorisoneuvosto

Lisätietoja:

Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli vaaliluetteloon hakeutumista koskevat oikaisuvaatimukset

Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 27.8.2019 käsitellyt vaalilautakunnan päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset. Saamelaiskäräjät antaa päätökset tiedoksi oikaisua vaatineille viikkojen 35 ja 36 aikana.

Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli 240 vaaliluetteloon hakeutumista koskevaa oikaisuvaatimusta kokouksessaan 27.8.2019. Saamelaiskäräjät antaa päätökset tiedoksi oikaisua vaatineille viikkojen 35 ja 36 aikana. Tarkastettu pöytäkirja liitteineen julkaistaan sen julkisilta osin viikon 36 aikana.

– Oikaisuvaatimusten käsittely hallituksessa on nyt hoidettu osana vaaliluetteloon hakeutumisprosessia. Oikaisuvaatimuksia oli ennätyksellinen määrä, kommentoi Saamelaiskäräjien hallituksen puolesta puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksiin on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Duodji-akatemian projektikoordinaattoriksi Ingá Påve Idivuoma

Lásse-Piera-Siivvar-Hartviga Iŋgá tai Ingá Påve Idivuoma on kotoisin Norjan Porsangerinvuonosta, mutta hän asuu ja on avioitunut Ruotsin puolen Karesuandoon, missä hänen perheensä kaksi lasta ja aviomiehensä asuvat. Idivuoma valmistui duodji -maisteriksi 2017 Sámi allaskuvlasta Kautokeinosta, missä hän on toiminut myös valmistumisen jälkeen projektipäällikkönä ja korkeakoululehtorina Sámi allaskuvla duodji -opetuksessa.

Idivuoma on nyt aloittanut projektikoordinaattorina Duodji-akatemian kehittämishankkeessa. Hanke toteutetaan Saamelaiskäräjien ja Enontekiön kunnan kanssa yhteistyössä. Työ alkoi 12.8. ja kestää 31.12.2019 saakka. Idivuoman toimipaikka on Karesuvannossa osoitteessa Ruotsintie 50, vanhalla tulliasemalla.

Duodji-akatemian perustamisen tarkoituksena on lisätä yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa duodji-osaamista Enontekiöllä ja laajemmin saamelaisalueella.

– Olen erittäin iloinen aloittaessani Duodji-akatemian työn, sillä pääsen työskentelemään oman lempialani parissa, nimittäin duodjin ja sen edistämisen, sanoo Idivuoma.

Saamelaiskäräjät on saanut hankkeelle rahoitusta Tunturi-Lapin Leaderin kautta.

Lisätietoja:

Iŋgá Påve Idivuoma
inga.idivuoma(at)samediggi.fi
puh. +358 40 620 6676

 

 

Norjan Saamelaiskäräjät ojensi kielikampanjan “Puhu saamea minulle” Suomen Saamelaiskäräjille 24.8.2019 Sevettijärvellä

Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo ojensi Puhu saamea minulle -kampanjan Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikiolle kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlassa Sevettijärvellä 24.8.2019. Norjan Saamelaiskäräjät aloitti kampanjan vuonna 2013. Kampanjan tavoitteena oli herättää nuorten keskuudessa kiinnostusta käyttää enemmän saamen kieltä ja kampanja toteutettiin suurimmaksi osin sosiaalisen median kautta. Kampanja siirrettiin Ruotsin Saamelaiskäräjille 2016.

Norja Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo sanoi puheessaan Sevettijärvellä, että he ovat olleet hyvin tyytyväisiä Puhu saamea minulle -kampanjan sisältöön ja onnistumiseen. Hän myös iloitsi, kun yhä useampi saamen kieli tulee mukaan kampanjaan – nyt myös koltan- ja inarinsaamen kielet ja toivotti onnea kampanjaan samalla kun ojensi sen Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikiolle.

Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio muistutti puheenvuorossaan saamen kielen puhumisen tärkeydestä, vaikka joskus se voikin tuntua vaikealta ja vaatii tietoisen valinnan joka kerta. Sanila-Aikio toivoo, että kaikki ketkä edes vähänkään osaavat saamen kieltä, käyttävät sitä, sillä muuten uudet sukupolvet eivät voi oppia kieltä, eikä kielenpuhujien ketju säily.

Suomen Saamelaiskäräjät jakoi yhdessä nuorisoneuvoston kanssa kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlassa Puhu saamea minulle -pinssejä merkkinä ja muistutuksena kaikille saamen kielen puhumisesta toinen toiselle. Saamelaiskäräjät on myös toivonut, että Puhu saamea minulle -kampanjan myötä innostuisimme opettelemaan paremmin jotakin toista saamen kieltä, jotta voisimme yhä useammin käyttää saamen kieltä keskenämme. Saamelaiskäräjät tulee julkaisemaan taskusanakirja, jossa on kolmen saamen kielen pesrusfraaseja. Suomen Saamelaiskäräjät nimitti myös Ijahas idja -festivaalin yhteydessä neljä saamenkielistä kielilähettilästä: Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee. Koltansaamen kielilähettiläs Teemu Titola oli paikalla Sevettijärvellä.

Puhu saamea minulle -kampanja on osa Saamelaiskäräjien toimia alkuperäiskansojen kielten teemavuonna.

Lisätietoja

Tiina Sanila-Aikio

puheenjohtaja, puh. 010 8392192, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Anne Kirste Aikio

kieliturvasihteeri, puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sanila-Aikio iloitsee kielen ja kulttuurin merkityksestä nuorille sukupolville kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlassa 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikiolla on suuri ilo ja kunnia tuoda Saamelaiskäräjien puolesta tervehdys kolttasaamelaisten asuttamisen ja Sevettijärven koulun 70-vuotisjuhlaan. SanilaAikio nostaa puheessaan esille, miten ylpeä on nuoremmista sukupolvista, jotka ovat ottaneet koltansaamen kielen takaisin ja haluavat tehdä työtä kolttasaamelaisen yhteisön eteen: 

Miten ylpeä olenkaan tänä päivänä nuoremmista sukupolvista, jotka ovat ottaneet kielemme takaisin, jotka haluavat tehdä työtä yhteisömme eteen, jotka valitsevat toimia perinteisen siitajärjestelmämme, Kolttien kyläkokouksen kautta ja jotka ovat ottaneet vastuuta kansamme tulevaisuudesta. Miten ylpeä olenkaan tänä päivänä niin Näätämön kuin Nellim-Keväjärven koltta-alueilla asuvista nuoremmista sukupolvista, jotka ovat valinneet perinteiset elinkeinot.” 

Olen ilokseni pannut merkille, että näkyvä osa kulttuuriamme, eli käsityö, on jälleen osa yhä useamman kolttasaamelaisen elävää arkea. Seuraava merkittävä kulttuurin osa-alue, johon meidän tulisi mielestäni keskittyä, on vaalia tapalakiamme ja siitajärjestelmäämme sekä elvyttää yhteyttämme maahan ja veteen”, jatkaa Sanila-Aikio puheessaan. 

Lue puhe kokonaisuudessaan täältä. 

Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 70 vuotta kolttasaamelaisten asuttamisesta. Kolttasaamelaisten perinteinen asuinalue sijoittuu nykyisten Suomen, Norjan ja Venäjän raja-alueelle. Toisen maailmansodan jälkeen Petsamon alueelta Paatsjoen, Petsamon ja Suonikylän siidojen kolttasaamelaiset asutettiin Keväjärven, Nellimin ja Näätämön kyliin osin kolttasaamelaisten ja inarinsaamelaisten perinteisille alueille. 

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Kolttasaamelaisten asuttamisen ja Sevettijärven koulun 70-vuotisjuhla

Arvoisat kolttien luottamusmies Feodoroff, Sevettijärven koulun rehtori Nieminen, Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Keskitalo, korkeasti pyhitetty Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, metropoliitat Elia ja Arseni sekä hyvät juhlavieraat,

minulla on suuri ilo ja kunnia tuoda Saamelaiskäräjien puolesta tervehdys kolttasaamelaisten asuttamisen ja Sevettijärven koulun 70-vuotisjuhlaan.

Meillä ihmisillä on tapana kokoontua viettämään juhlaa äärimmäisen onnen ja menetyksen hetkillä: uuden elämän ja kuoleman.

Nyt viidettä kertaa vietettävässä asuttamisen 10-vuotisjuhlassa tunnemme, vieläkin, haamusärkynä kaiken sen, mitä asuttamista edeltäneet menetykset kansaltamme veivät: omat maamme, vetemme ja mahdollisuuden muovata tulevaisuutta omista lähtökohdista. Ja samalla kuitenkin juhlistamme, edelleen, kansamme selviämistä. Juhlimme elämän jatkumista Näätämön ja Nellim-Keväjärven koltta-alueilla, missä kansamme on rakentanut uuden alun ja juurtumisen. Alueille, joista osa on ollut alunperinkin kolttasaamelaisten ja osa inarinsaamelaisten perinteisiä alueita. Tämä läsnäolomme juuri täällä, Sevettijärvi-Näätämö-alueella pyritään valitettavasti yhä edelleen poispyyhkimään niin suomalaisesta kuin saamelaisestakin historiankirjoituksesta. Silloin meidän tehtävämme on muistaa itse.

Miten ylpeä olenkaan tänä päivänä nuoremmista sukupolvista, jotka ovat ottaneet kielemme takaisin, jotka haluavat tehdä työtä yhteisömme eteen, jotka valitsevat toimia perinteisen siitajärjestelmämme, Kolttien kyläkokouksen kautta ja jotka ovat ottaneet vastuuta kansamme tulevaisuudesta. Miten ylpeä olenkaan tänä päivänä niin Näätämön kuin Nellim-Keväjärven koltta-alueilla asuvista nuoremmista sukupolvista, jotka ovat valinneet perinteiset elinkeinot.

Koltansaamen kieli kuuluu ja näkyy. Olen erittäin iloinen, että meillä on jälleen äidinkielisiä lapsia sekä uusia kielenpuhujia. Jaakko Gauriloff on muistuttanut meitä laulamalla jo monta vuosikymmentä, että puhukaa aina saamea. Miten välttämätön neuvo tämä olikaan. Jaakon sanoihin on helppo yhtyä. Mutta tätä neuvoa on valtavan vaikea noudattaa. Se neuvo täytyy valita, kerta toisensa jälkeen. Ja niitä valintoja kannustan meitä kaikkia tekemään. On erittäin tärkeää, että kaikki te, jotka osaatte vähänkään kieltä, puhuisitte sitä meille, koska muutoin me emme voi oppia, eikä kielenpuhujien ketju voi jatkua.

Koltansaamen kielityössä ja opetuksessa on menty valtavin askelin eteenpäin viimeisen viiden vuoden aikana. Siinä Sevettijärven koululla on ollut ja on yhä todella merkittävä rooli. Haluaisin kutsua Sevettijärven koulua komsioksi. Komsion pääkäyttötarkoitus on antaa turvaa, suojaa ja lämpöä lapselle, joka kapaloidaan komsion sisään. Sevettijärven koulu on kolttasaamelaisten lasten ja nuorten kasvupaikka, jollaista missään muualla ei ole. Koulu suojelee kalleimpiamme, meidän lapsiamme ja nuoriamme. Voin omakohtaisesti todeta, että tästä koulusta saa erityiset eväät elämää varten. Onnittelen Sevettijärven koulua koltansaamen kielen ja kulttuurin eteen tehdystä mittaamattoman arvokkaasta työstä. Toivon, että koulu jatkaa tällä polulla asettaen itselleen selkeitä tavoitteita tulevaisuuteen. Olen varma, että kolttasaamelainen yhteisö on tukemassa Saamelaiskäräjien tavoin näitä tavoitteita.

Olen ilokseni pannut merkille, että näkyvä osa kulttuuriamme, eli käsityö, on jälleen osa yhä useamman kolttasaamelaisen elävää arkea. Seuraava merkittävä kulttuurin osa-alue, johon meidän tulisi mielestäni keskittyä, on vaalia tapalakiamme ja siitajärjestelmäämme sekä elvyttää yhteyttämme maahan ja veteen.

Meillä on muistissa vielä kansamme tapalaki, joka on ennen ohjannut siitoja ratkaisuissaan. Oli kyseessä sitten kalavesien tai perinnön jako, riitojen tai rikosten sovittaminen tai suhteiden hoito naapurisiitoihin. Uskon, että tapalain takaisin palauttaminen osaksi yhteisöämme ja toimintatapojamme olisi vielä mahdollista. Palauttaminen olisi kansaamme parantava, vahvistava ja voimauttava asia. Uskon, että tapalain tunnistaminen ja tunnustaminen antaisi toimiessamme toisenlaisen perspektiivin käsiteltäviin asioihin. Kansamme aiempi toimintatapa palauttaisi mieliimme sen, mikä on toimiessamme tärkeintä: ympäröivän luonnon suojeleminen, jotta se riittäisi meille vielä ensi vuonna, 20 vuoden päästä tai kolmen sukupolven päästä.

Olisi tärkeää palauttaa tapalaki sekä vahvistaa siitajärjestelmää myös sen vuoksi, koska ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma muutos tulee olemaan kaiken muuttava. Tiedän, että perinteinen tietomme sekä tapalakimme siitajärjestelmineen ja luonnonvarojen hallinnoimisineen tulevat auttamaan meitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, jotta selviäisimme myös tästä koettelemuksesta kansana seuraavaan aikaan. Jos haluamme siirtää kansamme tulevaan aikaan perinteisine elinkeinoinemme, kielinemme ja kulttuureinemme, emme saa enää antaa maitamme ja vesiämme elämäntavalle, joka on elämänvastainen. Erityisesti Nellim-Keväjärven alueen sekä Näätämön alueen kolttasaamelaisilla on suuri vastuu siitä, että kyläkokousjärjestelmä tapalakeineen toimii, uudistuu vastaamaan nykyajan tarpeita ja siirtyy tuleville sukupolville. Sen olemme velkaa heille, jotka eivät enää ole täällä.

Lopuksi haluaisin Saamelaiskäräjien puolesta muistaa pienellä lahjalla Kolttien kyläkokousta. Tämän taulun on tehnyt Merja Aletta Ranttila vanhan, kolttasaamelaisen Kåʹllmuõrâž-tarinan mukaan. Kuva symboloi mielestäni todella hyvin sitä, kuinka syvä yhteys meillä on ollut ja voisi yhä olla luonnon kanssa. Pyydän luottamusmiestä ottamaan lahjan vastaan.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Uusia digimateriaaleja inarinsaame vieraana kielenä opetukseen

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto julkaisee uutta digimateriaalia inarinsaame vieraana kielenä opetukseen Hitruu 1 Ááhu kuuvl!  ja Hitruu 2 Pennuu seibi. Kirjojen tekstit on kirjoittanut Teija Linnanmäki ja kuvat on piirtänyt Riitta Ahonen.

Hitruu 1 Ááhu kuuvl! on tarkoitettu peruskoulun kolmannen luokan ja Hitruu 2 Pennuu seibi neljännen luokan materiaaliksi, mutta niitä voi hyvin käyttää myös vanhempien oppilaiden ja aikuisopiskelijoiden vieraan kielen opetuksessa. Kirjojen hauskat tarinat sopivat luettavaksi ja kuunneltavaksi myös äidinkielen opetukseen. Kirjat ovat aiemmin ilmestyneet painettuina ja molempiin kirjoihin on myös harjoituskirjat.

Koulutus ja oppimateriaali