Arvoisat kolttien luottamusmies Feodoroff, Sevettijärven koulun rehtori Nieminen, Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Keskitalo, korkeasti pyhitetty Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, metropoliitat Elia ja Arseni sekä hyvät juhlavieraat,
minulla on suuri ilo ja kunnia tuoda Saamelaiskäräjien puolesta tervehdys kolttasaamelaisten asuttamisen ja Sevettijärven koulun 70-vuotisjuhlaan.
Meillä ihmisillä on tapana kokoontua viettämään juhlaa äärimmäisen onnen ja menetyksen hetkillä: uuden elämän ja kuoleman.
Nyt viidettä kertaa vietettävässä asuttamisen 10-vuotisjuhlassa tunnemme, vieläkin, haamusärkynä kaiken sen, mitä asuttamista edeltäneet menetykset kansaltamme veivät: omat maamme, vetemme ja mahdollisuuden muovata tulevaisuutta omista lähtökohdista. Ja samalla kuitenkin juhlistamme, edelleen, kansamme selviämistä. Juhlimme elämän jatkumista Näätämön ja Nellim-Keväjärven koltta-alueilla, missä kansamme on rakentanut uuden alun ja juurtumisen. Alueille, joista osa on ollut alunperinkin kolttasaamelaisten ja osa inarinsaamelaisten perinteisiä alueita. Tämä läsnäolomme juuri täällä, Sevettijärvi-Näätämö-alueella pyritään valitettavasti yhä edelleen poispyyhkimään niin suomalaisesta kuin saamelaisestakin historiankirjoituksesta. Silloin meidän tehtävämme on muistaa itse.
Miten ylpeä olenkaan tänä päivänä nuoremmista sukupolvista, jotka ovat ottaneet kielemme takaisin, jotka haluavat tehdä työtä yhteisömme eteen, jotka valitsevat toimia perinteisen siitajärjestelmämme, Kolttien kyläkokouksen kautta ja jotka ovat ottaneet vastuuta kansamme tulevaisuudesta. Miten ylpeä olenkaan tänä päivänä niin Näätämön kuin Nellim-Keväjärven koltta-alueilla asuvista nuoremmista sukupolvista, jotka ovat valinneet perinteiset elinkeinot.
Koltansaamen kieli kuuluu ja näkyy. Olen erittäin iloinen, että meillä on jälleen äidinkielisiä lapsia sekä uusia kielenpuhujia. Jaakko Gauriloff on muistuttanut meitä laulamalla jo monta vuosikymmentä, että puhukaa aina saamea. Miten välttämätön neuvo tämä olikaan. Jaakon sanoihin on helppo yhtyä. Mutta tätä neuvoa on valtavan vaikea noudattaa. Se neuvo täytyy valita, kerta toisensa jälkeen. Ja niitä valintoja kannustan meitä kaikkia tekemään. On erittäin tärkeää, että kaikki te, jotka osaatte vähänkään kieltä, puhuisitte sitä meille, koska muutoin me emme voi oppia, eikä kielenpuhujien ketju voi jatkua.
Koltansaamen kielityössä ja opetuksessa on menty valtavin askelin eteenpäin viimeisen viiden vuoden aikana. Siinä Sevettijärven koululla on ollut ja on yhä todella merkittävä rooli. Haluaisin kutsua Sevettijärven koulua komsioksi. Komsion pääkäyttötarkoitus on antaa turvaa, suojaa ja lämpöä lapselle, joka kapaloidaan komsion sisään. Sevettijärven koulu on kolttasaamelaisten lasten ja nuorten kasvupaikka, jollaista missään muualla ei ole. Koulu suojelee kalleimpiamme, meidän lapsiamme ja nuoriamme. Voin omakohtaisesti todeta, että tästä koulusta saa erityiset eväät elämää varten. Onnittelen Sevettijärven koulua koltansaamen kielen ja kulttuurin eteen tehdystä mittaamattoman arvokkaasta työstä. Toivon, että koulu jatkaa tällä polulla asettaen itselleen selkeitä tavoitteita tulevaisuuteen. Olen varma, että kolttasaamelainen yhteisö on tukemassa Saamelaiskäräjien tavoin näitä tavoitteita.
Olen ilokseni pannut merkille, että näkyvä osa kulttuuriamme, eli käsityö, on jälleen osa yhä useamman kolttasaamelaisen elävää arkea. Seuraava merkittävä kulttuurin osa-alue, johon meidän tulisi mielestäni keskittyä, on vaalia tapalakiamme ja siitajärjestelmäämme sekä elvyttää yhteyttämme maahan ja veteen.
Meillä on muistissa vielä kansamme tapalaki, joka on ennen ohjannut siitoja ratkaisuissaan. Oli kyseessä sitten kalavesien tai perinnön jako, riitojen tai rikosten sovittaminen tai suhteiden hoito naapurisiitoihin. Uskon, että tapalain takaisin palauttaminen osaksi yhteisöämme ja toimintatapojamme olisi vielä mahdollista. Palauttaminen olisi kansaamme parantava, vahvistava ja voimauttava asia. Uskon, että tapalain tunnistaminen ja tunnustaminen antaisi toimiessamme toisenlaisen perspektiivin käsiteltäviin asioihin. Kansamme aiempi toimintatapa palauttaisi mieliimme sen, mikä on toimiessamme tärkeintä: ympäröivän luonnon suojeleminen, jotta se riittäisi meille vielä ensi vuonna, 20 vuoden päästä tai kolmen sukupolven päästä.
Olisi tärkeää palauttaa tapalaki sekä vahvistaa siitajärjestelmää myös sen vuoksi, koska ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma muutos tulee olemaan kaiken muuttava. Tiedän, että perinteinen tietomme sekä tapalakimme siitajärjestelmineen ja luonnonvarojen hallinnoimisineen tulevat auttamaan meitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, jotta selviäisimme myös tästä koettelemuksesta kansana seuraavaan aikaan. Jos haluamme siirtää kansamme tulevaan aikaan perinteisine elinkeinoinemme, kielinemme ja kulttuureinemme, emme saa enää antaa maitamme ja vesiämme elämäntavalle, joka on elämänvastainen. Erityisesti Nellim-Keväjärven alueen sekä Näätämön alueen kolttasaamelaisilla on suuri vastuu siitä, että kyläkokousjärjestelmä tapalakeineen toimii, uudistuu vastaamaan nykyajan tarpeita ja siirtyy tuleville sukupolville. Sen olemme velkaa heille, jotka eivät enää ole täällä.
Lopuksi haluaisin Saamelaiskäräjien puolesta muistaa pienellä lahjalla Kolttien kyläkokousta. Tämän taulun on tehnyt Merja Aletta Ranttila vanhan, kolttasaamelaisen Kåʹllmuõrâž-tarinan mukaan. Kuva symboloi mielestäni todella hyvin sitä, kuinka syvä yhteys meillä on ollut ja voisi yhä olla luonnon kanssa. Pyydän luottamusmiestä ottamaan lahjan vastaan.
Lisätietoja
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
