Jietnavuoigadahtton – Almmut iežat rievdan čujuhusa válgalávdegoddái

Čavčča 2019 sámediggeválggain sáhttá jienastit poastta bokte dahje máhcahemiin áššegirjjiid válgalávdegotti doaimmahahkii. Válgaáššegirjjit sáddejuvvojit registrerejuvvon reiven jietnavuoigadahtton olbmuide Suoma veahkadatdiehtovuogádahkii merkejuvvon čujuhussii.

Sámediggeválggain jietnavuoigatvuođa čujuheaddji almmuhankoarttat leat postejuvvon njukčamánu álggus. Válgalávdegoddi lea vuostáváldán máhcahuvvon almmuhankoarttaid, mat eai leat fáhten jietnavuoigadahtton olbmuid. Eandalit olgoriikkain ássi olbmuid almmuhankoarttat leat máhcahuvvon máŋggat.

Jos dieđát ahte leat jietnavuoigadahtton Sámediggeválggain itge leat ožžon almmuhankoartta, váldde oktavuođa válgalávdegoddái suoidnemánu loahpa rádjai.

Válgaáššegirjjit postejuvvojit čakčamánu álggus. Válgaáššegirjjit sáddejuvvojit registrerejuvvon reiven, nu ahte dat bohtet jietnavuoigadahtton olbmo lagamus Poastta bálvalančuoggái. Válgaáššegirjjiid vieččadettiin olmmoš berre duođaštit identitehtas. Registrerejuvvon reivve sáhttá viežžat nuppi olbmo beales dušše váldegirjjiin. Váldegirjevuođu gávnnat Poastta fierbmesiidduin. Maiddái váldegirjjiin fápmuduvvon olmmoš berre duođaštit identitehtas.

Válgaáššegirjjit sáddejuvvojit jietnavuoigadahtton olbmo čujuhussii, mii lea merkejuvvon Suoma veahkadatdiehtovuogádahkii. Válgaáššegirjjiid postema várás lea dehálaš, ahte válgalávdegottis lea jietnavuoigadahtton olbmo rivttes čujuhus. Jos don leat fárren jagi 2019 áigge dahje leat gieldán čujuhusdieđuidat luohpadeami, almmut rievdan čujuhusa Sámedikki válgalávdegoddái suoidnemánu loahpa rádjai. Muitte dahkat maiddái virggálaš čujuhusnuppástusa. Sáhtát dárkkistit maistráhtas, ahte du čujuhusdieđut leat riekta (www.maistraatti.fi).

Lassediehtu

Sámedikki válgalávdegoddi
Sámekulturguovddáš Sajos
Menesjärventie 2A
99870 Anár
+358 10 839 3120, +358 10 839 3138
vaalit@samediggi.fi

www.samediggi.fi/valggat-2019/?lang=dav

Sámedikki čállingotti telefonguovddáš lea gitta 1.7.-4.8.

Sámedikki čállingotti telefonguovddáš lea gitta 1.7.- 4.8.2019 gaskasaš áigge.

Sámediggi sávvá buori geasi buohkaide!

 

Čállingotti oktavuođadieđut

Sámediggi oassálastá 15.-19.7.2019 Geneves Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid áššedovdimekanismma (EMRIP) 12. čoahkkimii

Sámediggi, ovddasteaddjinis Sámedikki nubbi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso, oassálastá 15.-19.7.2019 Geneves Šveiccas jahkásaš Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid áššedovdimekanismma čoahkkimii. Sámedikkis leat čoahkkimis máŋga sáhkavuoru.

Vuossárgga 15.7. dollojuvvon Sámedikki sihke Sámiráđi oktasaš sáhkavuorus lei váldodeaddu lagamustá riikkarájáid dagahan hástalusain sápmelaččaid eallimis. Sáhkavuorus buktojuvvui maiddái ovdan rájáid rasttildeaddji oktasašbarggu mearkkašupmi. “Mii sápmelaččat leat okta álbmot, mii eallá njealji riikka siste Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas”, Juuso cealká sáhkavuorustis.

Sáhkavuorus gávnnahuvvo ahte sihke riikkaráját ja ovdamearkka dihte sápmelaš badjeolbmuid johtima stivrejeaddji soahpamušat ja láhkaásaheapmi leat rievdan juo muhtun geardde daid vuođđudeami maŋŋá. “Mii leat vuogáiduvvan dáidda nuppástusaide ja ođđa diliide, muhto lunddolaččat dain lea leamaš váikkuhus min kultuvrii ja midjiide oktan álbmogin”, joatká Juuso.

Olahuvvon oktasašbargu sámegielaid suorggis loktejuvvui sáhkavuorus ovdan positiivvalaš ovdamearkan bures lihkostuvvan, rájáid rasttildeaddji oktasašbarggus sámedoaibmiid gaskka. Maiddái Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) deattuhuvvui dehálaš, oktasašbarggu ovddideaddji doaibmin.

Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Sámediggi leat mielde ordnemin panelaságastallama, mii dollojuvvo EMRIP-čoahkkima áigge ja man dat jođihit ovttas golmma eará, sierra guovlluid ovddasteaddji eamiálbmotorganisašuvnnaiguin – The International Indian Treaty Council (IITC), Coordinadora de las Organizaciones Indígenas de la Cuenca Amazónica (COICA) and Asia Indigenous Peoples Pact (AIPP). Panelaságastallan lea siidodáhpáhus, mas ságastallo eamiálbmogiid oassálastinvejolašvuođain Ovttastuvvan Našuvnnaid (ON) doibmii, ja oassálastimis deaividuvvon hástalusain.

Sámediggi lea riikkaidgaskasaš doaibmasis guoski strategiija mielde geahččalan aktiivvalaččat ovddidit ja bajásdoallat ságastallama eamiálbmogiid oassálastinvejolašvuođain ON:s.

Lassediehtu:

Sámedikki II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Sámeturismma etihkalaš rávvagiid vuosttas ođđa govat leat gárvánan

Ráidogovvadáiddár Sunna Kitti sárgu govaid Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpat -rávvagiidda. Oppa govvamateriála lea oaivil gárvvásmuvvat geassit 2019. Ođđa materiála lea lagamustá oaivvilduvvon oahppamateriálaatnui turismasuorggi oahppiide sihke turismasuorggi sierra doaibmiide ja turisttaide, geat bohtet guvlui.

Govaid ja rávvaga teavsttaid ovttastahttimiin hálidat loktet sámeturismii laktáseaddji hástalusaid viidásabbot ovdan. “Sávvat ahte visuálalaš informašuvdna čielggasmahttá rávvagiid váldosisdoalu ja álkidahttá dan vuđolaš áddema ja atnuiváldima”, muitala projeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Vuosttas govat leat dál gárvánan. Boahttevuohta, man hálidat -govva vuođđuduvvá etihkalaš rávvagiid višuvdnii. Višuvnna mielde sámiid árbevirolaš ealáhusat leat eallinfámolaččat ja gánnáhahttit. Árbevirolaš ealáhusaid bálddas ođđa ealáhusat, nugo vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis turisma, mii vuođđuduvvá sápmelašvuhtii, dorjot árbevirolaš ealáhusaid ja ovddidit barggolašvuođa báikkálaččat.

Višuvnna mielde vuođđuduvvon sámeturismma rávvenguovddáš juohká sámiide ja sámekultuvrii guoski duohtavuođalaš dieđu turisttaide ja turismadoaibmiide, sihke dieđu etihkalaččat ja suvdilit doaibmi sámi turismadoaibmiin. Maiddái sámeservoša árga ja ávvudoalut sihke sámiid ruovttuguovllu eanageavaheapmi leat buori višuvnnas vuohkkasit oktiiheivehuvvon turismmain nu ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja kultuvrra gudnejahttet ja váldet vuhtii.

Boahttevuohta, man hálidat. Govva: Sunna Kitti.

Buori višuvnna vuostegeahčin lea Boahttevuohta, man eat hálit. Dán govas etihkalaš rávvagiid višuvdna ii leat ollašuvvan, eaige leat bastán čoavdit daid hástalusaid, maid hálddaškeahtes turistameriid jotkkolaš lassáneapmi lea dagahan. Sámiid ruovttuguvlui čuohcci turisma lea hálddaškeahtes ja sámiid árbevirolaš ealáhusat leat gártan čáhkket turismma ovddas. Turismma olggobeale veahkadaga kulturvugiid ja árbevieruid eai leat lihkostuvvan dorvvastit, baicce sámeservoša árga ja ávvudoalut leat gártan mátkebáikin ja  oaidnámuššan.

Boahttevuohta, man eat hálit. Govva: Sunna Kitti.

“Sávan ahte govain lea váikkuhus turisttaid ja turismasuorggi doaladumis sámiide ja sámekultuvrii. Turisma, mii vuođđuduvvá boastto ja boaresáigásaš miellagovaide, gáržuda dan juo ovddežis unna saji, mas sápmelaččat sáhttet friija hárjehit iežaset kultuvrra almmá ahte heađuštuvvojit. Mun lean fuolas das ahte gilit rivdet báikkálaččaide ássangealbboheapmen”, dadjá ráidogovvadáiddár Sunna Kitti das, manin son vulggii mielde sárgut rávvagiidda govaid.

Sámedikki čoahkkin dohkkehii 24.9.2018 Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpaid. Etihkalaš rávvagiid váldoulbmilin lea caggat sápmelašvuođain ávkkástalli turismma sihke sámiide guoski boastto dieđu, mii turismma bokte leavvá. Nubbin váldoáššin lea dorvvastit turismma olggobeale veahkadaga kulturvugiid ja árbevieruid. Projeavtta lea ruhtadan oahpahus- ja kulturministeriija.

https://www.samediggi.fi/sameturismma-etihkalas-ravvagat/?lang=dav

Lassediehtu

Plánejeaddji Kirsi Suomi, Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

AHR (Alimus hálddahusriekti) hilggui Sámedikki stivrra burginohcamuša, ii goit eahpit ON:a olmmošriektekomitea tulkoma vuoigatvuođaloavkideamis

AHR hilggui Sámedikki stivrra burginohcamuša AHR:a mearrádusain, mat gusket jagiid 2011 ja 2015 sámedikki válgalogahallama, vaikko ON:a olmmošriektekomitea mielde mearrádusat loavkidedje olmmošvuoigatvuođaid. AHR ii eahpit ON:a olmmošriektekomitea čovdosiid KP-soahpamušas ja eará riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa eamiálbmogiid suoji guoski gálduin jođihuvvon ákkaid, muhto oaidná ahte ii sáhte daid vuođul burgit jagiid 2011 ja 2015 čovdosiid.

II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso lea behtton mearrádussii. “Suoma stáhtas lea ovddasvástádus KP-soahpamuša (siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuš) oassebeallin gudnejahttit ja ollašuhttit ON:a olmmošriektekomitea mearrádusaid. KP-soahpamuša mielde soahpamušriika lea geatnegas buhttet olmmošriekteloavkideami ja eastit loavkideami joatkašuvvama, go dakkár lea gávnnahuvvon.”

Suopma berre raporteret ON:a olmmošriektekomiteai guđa mánotbaji siste daid doaibmabijuin, mat komitea čovdosiid geažil leat álggahuvvon. “Geavadis dát oaivvilda mearreáiggi nohkama suoidnemánu loahpas”, joatká Juuso.

Alimus hálddahusriekti dieđihii suoidnemánu 5. beaivve 2019 ahte lea hilgon Sámedikki stivrra burginohcamuša, mii guoská jagiid 2011 ja 2015 sámedikki válgalogahallama, mas AHR lei vuostá Sámedikki válgalávdegotti ja stivrra oainnu mearridan 97 olbmo merkejuvvot sámedikki válgalogahallamii.

“ON:a olmmošriektekomitea gávnnahii čovdosiinnis, ahte sámiid válgalogahallamii merken logahallama gárvvistettiin lea sámi iešmearridanrievtti guovddášášši. Lea veadjemeahttun oaidnit, mo sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ollašuvašii dáid mearrádusaid čuovggas, mat maŋimuš áigge leat dahkkon”, lohká I várreságadoalli Heikki Paltto.

Burgimii guoski mearrádusastis AHR gávnnaha ee., ahte “olmmošriektekomitea lea dál jagis 2019 addin oainnuin dárkkálmahttán ja čielggasmahttán sápmelašmeroštallama tulkoma eamiálbmogiidda guoski riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa perspektiivvas. Alimus hálddahusriekti gávnnaha, ahte ovdal dáid čovdosiid riikkaidgaskasaš bearráigeahččoorgánaid meannudanvuohki erenomážit iešidentifikašuvnna ja joavkodohkkeheami gaskasaš mearkkašumis leamašan eahpečielggas go lea meroštallon, ahte gii lea sápmelaš. Alimus hálddahusrievtti ii nappo sáhte geahččat dál gieđahallama vuolde leahkki mearrádusaid dahkama áigemuddun heivehan lága boastut dan álbmotvuoigatvuođalaš meannudanvuogi čuovggas, mii leamašan geavaheamis.”

AHR govvida olmmošriektekomitea oainnuid “ovttageardánin” muhto dadjá maiddái, ahte dat ii “álbmotlaš lága tulkomii guoski oainnuid earuin fuolakeahttá eahpit olmmošriektekomitea oainnuid KP-soahpamušas ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa eará gálduin jođihuvvon eamiálbmogiid vuoigatvuođaide guoski mearrádusaid tulkomis”. (AHR:a čovdosis AHR 2019:60.)

Burginohcamuša duogážis leat ON:a olmmošriektekomitea 1.2.2019 almmustahttin guokte čovdosa, maid mielde AHR:a mearrádusat loavkidedje siviilavuoigatvuođaide ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša (KP-soahpamuš) 25, 27 ja 1 artihkkalis oaivvilduvvon vuoigatvuođaid dasgo AHR lei spiehkkasan sihke sámediggelága 3 §:a sátnehámis ja láhkačuoggá áddehallamii vuođđuduvvi tulkomis. AHR lei lágas gáibiduvvon objektiivvalaš kriteraid sajis heivehan “ollislaš guorahallama”.

Lassediehtu

II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso, +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I várreságadoalli Heikki Paltto, +358 40 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

AHR:a dieđáhus 5.7.2019:
Alimus hálddahusriekti hilggui sámedikki stivrra burginohcamuša

Sámedikki dieđáhus 4.4.2019:
Sámediggi ohcá burgima AHR:a mearrádusaide

Ruhtaministeriija čielggada Suoma ja Norgga rádjaguovlooktasašbarggu

Ruhtaministeriija ásahii Suoma ja Norgga rádjaguovlooktasašbarggu guoski čielggadanprojeavtta áigodahkii 15.5.-31.12.2019. Projeavtta ulbmilin lea lasihit dieđu Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid ássiid ja eiseváldeoktasašbarggu sihke erenomážit sámegielat bálvalusaid perspektiivvas.

Sámedikki ovddasteaddji čielggadanprojeavtta stivrenjoavkkus lea Sámedikki ja stivrra lahttu Magreta Sara ja várrelahttun II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso. Projeavtta čállingoddái gullaba hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi ja ealáhusčálli Sarita Kämäräinen. ”Geasi áigge čállingottis lea oaivil čohkket riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja láhkaásaheami, mat laktásit Suoma ja Norgga gaskasaš rádjaoktasašbargui, sihke listet rádjaoktasašbarggu hástalusaid sierra doaibmasurggiin”, muitala ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.

Sámedikki dán doaibmabaji mihttomeriide gullá caggat sámegielat bálvalusbuvttadeami rádjaoktasašbarggu eastagiid. “Dát projeakta doarju oasiltis rádjaoktasašbarggu eakti ovdáneami ja vuordit, ahte projeavtta boađusin oažžut ovddosguvlui konkrehtalaš doaimmaid, mainna caggat rádjaeastagiid nu gielda- ja eiseváldedásis go láhkaásahandásis”, joatká hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Čielggadanprojeavtta ulbmilin lea lasihit dieđu Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid ássiid ja eiseváldeoktasašbarggu sihke erenomážit sámegielat bálvalusaid perspektiivvas. Ulbmilin lea dahkat doaibmabidjoevttohusaid das, mo sáhttá caggat vejolaš almmolaš bálvalusaid geavaheapmái laktáseaddji váttisvuođaid ja mo ovddidit dáid bálvalusaid.

Oaivilin lea čielggadit sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa, gádjundoaimma ja oahpahusdoaimma virgeoapmahaččaid oktasašbarggu sihke dáid doaibmasurggiid guoski bálvalusaid fitnašuvvama ja geavahahttivuođa sihke bargofámu lihkadeami ja ealáhusdoaimma doaibmaeavttuid Suoma ja Norgga rádjaguovllus sihke dahkat dárbbu mielde dáidda guoski doaibmabidjoevttohusaid. Fuopmášupmi giddejuvvo áššiide, mat gusket sámegielat bálvalusaid ordnema ja fitnašuvvama. Oaivilin lea válmmaštallat Suoma ja Norgga gaskkas rájáid rasttildeaddji diliin almmolaš bálvalusaid fitnašuvvama ja geavahahttivuođa dillegovvádusa ja ovddideami vuloš áššiid.

Duogážis lea Davvi-Lappi gielddaid ja Sámedikki ovdanbuktin fuolla das, mo guovllu veahkadaga bálvalusdárbbuid sáhttá maiddái boahttevuođas váldit vuhtii ja dorvvastit ovttaveardásaččat. Čielggadusa dahkama várás ruhtaministeriija lea nammadan veahkkeprofessor, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelä. Čielggadanolbmo barggu jođiha ja stivre stivrenjoavku, mii čohkiida ministeriijaid, Sámedikki, guovllu gielddaid, Lappi buohccedikšunbiire ja Lappi lihtu ovddasteaddjiin.

Lassediehtu čielggadanprojeavttas ruhtaministeriija siidduin: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM029:00/2019 

Lassediehtu

Hálddahushoavda Pia-Ruotsala Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, +358 10 839 3106

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi, +358 40 186 7258

Ođđa vieris giela hárjehusgirji anárašgillii almmuhuvvon

Oahppit, geat lohket anárašgiela vuođđooahpahusa viđat luohkás, ožžot ođđa hárjehusgirjji. Hitruu! 3 Hárjuttâsah -bargogirji lea almmustuvvan.

Bargogirjji lea čállán Henna Aikio ja dat sisttisdoallá hárjehusaid Hitruu! Skipáreh -teakstagirjái. Girji lea oaivvilduvvon vuođđooahpahusa viđat luohkkái vieris giela oahpahussii. Hárjehusgirjji bargobihtáin hárjehallet teakstagirjji sisdoaluid máŋggabealágit. Buot girjjis almmuhuvvon sátneruossalasaid lea vejolaš bargat maid digitálalaččat Cloubi-vuođus.

Diŋgojumit: kirjatilaus(at)samediggi.fi
Ođđa siiddut oahppamateriála diŋgoma várás leat boahtimin!

Skuvlen ja oahppamateriála

Ijahis idja -festivála prográmma lea almmustahtton

Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkafestivála prográmma lea almmustahtton odne. Festivála ordnejuvvo borgemánus Anáris jo guhttanuppelogát geardde ja dán jagaš temá lea ON:id eamiálbmogiid giellajagi mielde sámegielat. Festiválavahkkolohppii gullet konsearttaid lassin ságastallanarena, duodjemárkanat, sámi valástallangilvvut ja mánáid ja nuoraid prográmma.

Dáhpáhus álgá bearjadaga 16.8. mánáid- ja nuoraidprográmmain. Beaivvi áigge ovddalgihtii almmuhan mánát ja nuorat oassálastet bargobájiide ja besset geahččat sámi filmmaid. Sii besset maiddái čájehit iežaset dáidduid Násttážat-konsearttas. Konsearttas loaiddastit maiddái Wimme Saari, Mihkku Laiti ja eamiálbmotguossi Aydar Churupov. Churupov boahtá Siperias Altai-guovllus ja ovddasta Telengit-álbmotjoavkku.

Festivála rahppojuvvo bearjadaga dmu. 18.00. Rahpanprográmmas loaiddasteaba juoigi Nils-Heikki Paltto ja diktačálli Inger-Mari Aikio. Seamma áigge rahpasit maiddái duodjemárkanat. Rahpanprográmma maŋŋá olgolávddis álgá Ijahis idja -arena. ON:id eamiálbmogiid giellajagi gudnin sátnefriddjavuođaorganisašuvdna Suoma PEN lágida panelaságastallama Gollegiellamet sámegielat girjjálašvuođa mearkkašumis sámekultuvrii, sámeservošii ja áitatvuloš sámegielaide. Panelaságastallama jođiha Suoma PEN-klubba stivrra lahttu sihke giella- ja jorgalankomitea ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi.

Bearjadaga konsearttaid Ijahis ija váldolávddis álggaha anáraš lávlu ja livđe-čeahppi Anna Morottaja. Son almmustahttá konsearttas iežas debyhtaalbuma. Su maŋŋá lávdái gorgŋe aiddo ođđa cd-skearru almmuhan Niko Valkeapää musihkkajoavkkuinis. Čuovvovažžan lea vuorus vejolaččat dovdosamos sámeartista, Mari Boine. Nugo Valkeapää de maiddái Boine lea gieskat almmustahttán ođđa musihka. Bearjadaga konsearttat nohket sihkkarit garra leavttuin go DJ-joavku Article 3 čuojaha sámemusihka ja eará eamiálbmogiid musihka.

Lávvardaga 17.8. prográmma álgá konsearttain sámemusea Siidda olgomuseas Itnetvári stobus. Smávva stohpokonsearttas loaiddasta Wimme Saari. Konseartta bileahtat vuvdojuvvojit Siiddas dáhpáhusvahkus.

Festiválaguovlu rahpasa lávvardaga dmu. 15.00. Bearjadaga álgán duodjemárkanat joatkašuvvet dalle. Ijahis idja -festivála lávvardaga álgoeahkedis leat dábálaččat beassan návddašit musihkas maiddái sámekulturguovddáš Sajosa auditorios ja nu lea maiddái dán jagi. Festivála temákonsearta Háliidivččen čatná geasuheaddji vugiin oktii divttaid, lávlagiid, luđiid ja musihka. Fárus leat Niko Valkeapää, Inger-Mari Aikio, Ánná Káisa Partapuoli ja Øystein Nilsen.

Lávvardaga olgolávddi prográmma rahpá Máttut-konsearta. Konsearttas Jávrrešduoddara luđiid juiget Anna-Reetta Niemelä, Matias Niemelä, Petra Biret Magga-Vars ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman. Janne Lappalainen lea mielde čuojaheame giellainstrumeanttaid ja perkušuvnnaid. Ijahis ija olgolávddis loaiddastit lávvardaga maiddái juoigi Øystein Nilsen, eamiálbmotguossi Aydar Churupov, ubmisámegielat lávlu Katarina Barruk musihkkajoavkkuinis, bivnnut pop-joavku Isák ja legendáralaš folkrock-joavku Sančuari. Ovddabealde máinnašuvvon artisttat čuojahit vuosttaš geardde Ijahis idja -festiválas. Konsearttaid olis festiválaguossit besset njoarostit. Jođánis ja dárkilvuođa gáibideaddji gilvu lágiduvvo Sajosa šiljus.

Ijahis idja 16.–17.8.2019 Anáris. Bileahtaid ovddalgihtii vuovdin álgá 5.7.2019.

Ijahis ija ordnejit Anára Sámisearvi ry, Sámediggi, Sámi oahpahusguovddáš, Sámemusea Siida, Anára gielda ja Yle Sápmi. Festivála ovttasbargoguoimmit leat Hotealla Kultahovi, Wilderness Hotel Inari ja Hotealla Inari.

Lassedieđut:

Buvttadeaddji
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
+358 40 667 4545

www.ijahisidja.fi