KHO hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen – ei kuitenkaan kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean tulkintaa oikeudenloukkauksesta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen KHO:n päätöksistä koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, vaikka YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan päätökset loukkasivat ihmisoikeuksia. KHO ei kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen KP-sopimuksesta ja muista kansainvälisen oikeuden alkuperäiskansojen suojaa koskevista lähteistä johdettavia perusteita, mutta katsoo ettei voi niiden pohjalta purkaa vuoden 2011 ja 2015 ratkaisuja.

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on pettynyt päätökseen. “Suomen valtiolla on vastuu KP-sopimuksen (kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus) osapuolena kunnioittaa ja toteuttaa YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksiä. KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen ja estämään loukkauksen jatkumisen, kun sellainen on todettu.”

Suomen tulee raportoida YK:n ihmisoikeuskomitealle kuuden kuukauden sisällä niistä toimenpiteistä, joihin komitean ratkaisujen takia on ryhdytty. “Käytännössä tämä tarkoittaa määräajan päättymistä heinäkuun lopussa”, jatkaa Juuso.

Korkein hallinto-oikeus tiedotti 5. heinäkuuta 2019 hylänneensä Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, joissa KHO oli vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kantaa määrännyt 97 henkilöä merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

“YK:n ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että saamelaisten vaaliluetteloon merkitseminen luetteloa laadittaessa on saamelaisen itsemääräämisoikeuden ydin. On mahdotonta nähdä, kuinka saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuisi näiden viimeaikaisten päätösten valossa”, sanoo I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Purkua koskevassa päätöksessään KHO toteaa mm, että “ihmisoikeuskomitea on nyt vuonna 2019 antamissaan näkökannoissa täsmentänyt ja selkeyttänyt saamelaisen määritelmän tulkintaa alkuperäiskansoja koskevan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ennen näitä ratkaisuja kansainvälisten valvontaelinten käytäntö erityisesti itseidentifikaation ja ryhmähyväksynnän keskinäisestä painoarvosta on ollut epäselvä määriteltäessä sitä, kuka on saamelainen. Korkeimman hallinto-oikeuden ei siten voida katsoa nyt käsiteltävinä olevien päätösten tekemisen ajankohtana soveltaneen lakia virheellisesti käytettävissä olleen kansainvälisoikeudellisen käytännön valossa.”

KHO luonnehtii ihmisoikeuskomitean kantoja “yksioikoisiksi” mutta sanoo myös, ettei se “kansallisen lain tulkintaa koskevista näkemyseroista huolimatta kyseenalaista ihmisoikeuskomitean näkökantoja KP-sopimuksesta ja kansainvälisen oikeuden muista lähteistä johdettavien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien määräysten tulkinnasta”. (KHO:n ratkaisusta KHO 2019:60.)

Purkuhakemuksen taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 julkistamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan KHO:n päätökset loukkasivat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) 25, 27 ja 1 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia koska KHO oli poikennut sekä saamelaiskäräjälain 3 §:n sanamuodosta, että lainkohdan yhteisymmärrykseen perustuvasta tulkinnasta. KHO oli laissa edellytettyjen objektiivistien kriteerien sijasta soveltanut “kokonaisharkintaa”.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, +358 40 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

KHO:n tiedote 5.7.2019:
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen

Saamelaiskäräjien tiedote 4.4.2019:
Saamelaiskäräjät hakee purkua KHO:n päätöksiin