Saamelaiskäräjien vaalien ehdokasasettelu päättyy pe 2.8. klo 16

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta muistuttaa saamelaiskäräjien vaalien 2019 ehdokasasettelun päättyvän pe 2.8. klo 16. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjan/ehdokashakemuksen tulee olla vaalilautakunnalla Inarissa Sajoksen toimipisteessä sanottuun aikarajaan mennessä (osoite: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 INARI).

Valitsijayhdistysten kannattaa huomioida tämä etenkin toimitettaessa asiakirjat postitse. Vaalilautakunnalla ei ole muuta toimipistettä, jossa asiakirjoja otettaisiin vastaan.

Äänioikeutettu voi kuulua vain yhteen valitsijayhdistykseen, tai muuten hänen nimensä poistetaan kaikista valitsijayhdistyksistä. Valitsijayhdistyksen asiamiehellä on mahdollisuus täydentää tai oikaista hakemuksen tietoja ti 6.8. klo 16 asti.

Ehdokasasettelulomakkeet löytyvät Saamelaiskäräjien verkkosivuilta osoitteesta www.samediggi.fi/vaalit-2019/ ja niitä saa vaalilautakunnan toimistosta Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
Menesjärventie 2A
99870 Inari
+358 10 839 3120, +358 10 839 3138
vaalit@samediggi.fi

”Kirkkotuvilla tapahtuu” elokuussa

Utsjoen vanhaan kirkkotupien kenttään järjestetään Kirkkotuvilla tapahtuu -päivä lapsiperheille, nuorille ja kaikille kiinnostuneille. Tänä vuonna saamelainen lastenkulttuurikeskus MÁNNU järjestää tapahtuman lauantaina 3. elokuuta yhdessä Utsjoen kunnan nuorisotoimen, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston De! – hankkeen ja Utsjoen kirkkotupa -yhdistyksen kanssa. Tapahtuma vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallistaa nuoria myös mukaan toimintaan. Tapahtuman ideana on aikamatka perinteisiin töihin ja kirkkotupien elämään. Kirkkotuvat ovat vanhoja saamelaisten sukujen omistamia tupia, joissa yövyttiin ja asuttiin kirkkopyhien aikaan. Tuvat ovat peräisin 1800-luvun alusta ja alue oli ennen Utsjoen keskeisimpiä markkinapaikkoja.

Joikaaja Ulla Pirttijärvi-Länsman aloittaa tapahtuman puolelta päivin joiuillaan. Tapahtuma-päivän keskiössä on saamelaisten oma kulttuuriympäristö, Utsjoen vanhat kirkkotuvat ja tupia ympäröivä kirkkokenttä. Päivän aikana lapset ja nuoret pääsevät osallisiksi mm. kahvin jauhamisesta, leivän paistamisesta ja kenkäheinien pehmittämisestä saamelaisten osaajien ja nuorien johdolla. Pienemmille järjestetään leikkipajaa luonnonmateriaaleista.

Tapahtuman aikana on mahdollista ostaa kahvia ja vohveleita lähetyskahvilan tuvasta. Osallistujat voisivat ottaa mukaansa lakin, huivin essun tai vaatteet, jotka kuvaavat vanhaa aikaa, 1900-luvun alkua. Tapahtumassa on mahdollista kuvauttaa itsestään potretin markkina- henkeen. Järjestäjät toivottavat kaikki tervetulleiksi klo 12-15 välisenä aikana, aikamatkalle Utsjoen kirkkotuville.

Ilmoitus tapahtumasta: Girkostobuin dáhpáhuvva

Kuva: Museovirasto

Lisätietoja:

Toiminnanohjaaja
Petra Biret Magga-Vars
puh. 040 7325503
petra.magga(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelainenlastenkulttuurikeskus

Varapuheenjohtaja Juuso peräänkuuluttaa rakentavaa dialogia – Suomen valtiolla aikaa heinäkuun loppuun raportoida YK:n ihmisoikeuskomitealle

Tiistaina 16.7. Genevessä Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (EMRIP) istunnossa käsiteltiin Asiantuntijamekanismin maavierailuja. Asiantuntijamekanismi vieraili Suomessa helmikuussa 2018 ja antoi maaliskuussa 2018 neuvoa-antavat kommentit vierailunsa perusteella. Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso esitti istunnossa Saamelaiskäräjien puheenvuoron ja tilannekatsauksen viimeaikaisista tapahtumista Suomessa saamelaiskäräjälakiuudistukseen ja Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean helmikuussa antamiin ratkaisuihin liittyen. 

Puheenvuorossaan tiistaina Juuso kertasi saamelaiskäräjälakiuudistuksen etenemistä aina vuoden 2018 syyskuusta tähän päivään. Juuso kertoi saamelaisasioita koskeviin kysymyksiin liittyvien keskustelujen Suomen nykyisten hallituspuolueiden jäsenten kanssa sujuneen rakentavassa hengessä esim. Suomen uutta hallitusohjelmaa laadittaessa. Hallitusohjelmassa on mainittuna mm. saamelaiskäräjälain uudistamiseen liittyvän työn jatkaminen, ja Juuson mukaan Saamelaiskäräjät odottavatkin, että asiaa lähdetään edistämään kiireellisesti. 

YK:n ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat ratkaisut nousivat myös esille puheenvuorossa. Ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisussaan, että Suomen Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätökset ottaa yhteensä 97 henkilöä vuosina 2011 ja 2015 Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kantaa, loukkasivat kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 25 artiklaa sekä yksin että tulkittuna yhdessä 27 artiklan kanssa ja 1 artiklan valossa.  

Ihmisoikeuskomitean ratkaisussa todetaan, että “Sopimusvaltio on myös velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin estääkseen vastaavat loukkaukset tulevaisuudessa”. Juuson mukaan Saamelaiskäräjät on ehdottanut valtion taholle keinoja vastaavien loukkausten estämiseksi, ja nostaa esille Saamelaiskäräjien hallituksen KHO:lle jättämän purkuhakemuksen aiemmin mainittuja KHO:n vuosien 2011 ja 2015 päätöksiä koskien. Tämän lisäksi Saamelaiskäräjien kokous päätti kesäkuussa esittää valtioneuvostolle Saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamistajonka tavoitteena olisi ollut varmistaa saamelaiskäräjälain muutosten valmistelu, käsittely ja toimeenpano ennen seuraavien vaalien toimittamista. Molemmat ehdotukset saivat kuitenkin kielteisen vastaanoton, sillä Suomen oikeusministeriö julkaisi 27.6.2019 tiedotteen, jossa ilmoitti, ettei Saamelaiskäräjävaalien ajankohdan muuttamien aikataulun vuoksi ollut enää mahdollista. Myös KHO julkaisi 5.7.2019 tiedotteen, jossa ilmoitti hylkäävänsä Saamelaiskäräjien purkuhakemuksen 

Juuso ilmaisikin puheenvuorossa huolensa ihmisoikeuskomitean ratkaisussa esille nostettujen loukkausten tapahtumisesta uudelleen. Tällä hetkellä ainakaan Juuson tiedossa ei ole, että valtion taholta olisi suunnittelemissa toimenpiteitä, joilla loukkaukset pyrittäisiin estämään lähitulevaisuudessa. Suomella on heinäkuun loppuun asti aikaa raportoida YK:n ihmisoikeuskomitealle niistä toimista, joihin on komitean ratkaisujen pohjalta ryhtynyt. Puheenvuorossa Juuso painotti, että Saamelaiskäräjät “odottaa Suomen ehdoitta kunnioittavan Ihmisoikeuskomitean ratkaisua ja huolehtivan sen täydellisestä täytäntöönpanosta”. Juuson mukaan tilanne, jossa Suomi tietoisesti antaisi näiden loukkausten jatkua ja tapahtua tulevaisuudessa tuntuisi epätodelliselta. 

Puheenvuoron lopussa Juuso ilmaisi toiveensa tiiviin yhteistyön jatkumisesta Asiantuntijamekanismin kanssa Suomen maavierailun seurantaan liittyen. Hän peräänkuulutti myös rakentavaa dialogia eri tahojen välillä ja toivoi ratkaisun tilanteeseen löytyvän. 

Saamelaiskäräjät kutsui Asiantuntijamekanismin Suomeen maavierailulle, joka toteutui helmikuussa 2018. Vierailun pohjalta Asiantuntijamekanismi antoi neuvoa-antavat kommentit, jossa keskityttiin Saamelaiskäräjälain uudistamiseen erityisesti 3 ja 9 §:ien osalta. 

Asiantuntijamekanismin istunto jatkuu tänään Genevessä.
https://www.ohchr.org/EN/Issues/IPeoples/EMRIP/Pages/Session12.aspx 

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Äänioikeutettu – Ilmoita muuttunut osoitteesi vaalilautakunnalle

Syksyn 2019 saamelaiskäräjävaaleissa voi äänestää postitse tai palauttamalla asiakirjat vaalilautakunnan toimistoon. Vaaliasiakirjat lähetetään kirjattuna kirjeenä äänioikeutetuille Suomen väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen.

Saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeuden ilmaisevat ilmoituskortit on postitettu maaliskuun alussa. Vaalilautakunta on vastaanottanut palautuneita ilmoituskortteja, jotka eivät ole tavoittaneet äänioikeutettuja. Etenkin ulkomailla asuvien ilmoituskortteja on palautunut useita.

Jos tiedät olevasi äänioikeutettu Saamelaiskäräjävaaleissa etkä ole saanut ilmoituskorttia, ota yhteyttä vaalilautakuntaan heinäkuun loppuun mennessä.

Vaaliasiakirjat postitetaan syyskuun alussa. Vaaliasiakirjat lähetetään kirjattuna kirjeenä, joten ne saapuvat äänioikeutetun lähimpään Postin palvelupisteeseen. Vaaliasiakirjoja noudettaessa hakijan tulee todistaa henkilöllisyytensä. Kirjattu kirje voidaan noutaa toisen henkilön puolesta vain valtakirjalla. Valtakirjapohjan löydät Postin verkkosivuilta. Myös valtakirjalla valtuutetun tulee todistaa henkilöllisyytensä.

Vaaliasiakirjat lähetetään äänioikeutetun Suomen väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen. Vaaliasiakirjojen postitusta varten on tärkeää, että vaalilautakunnalla on äänioikeutetun oikea osoite. Jos olet muuttanut vuoden 2019 aikana tai olet kieltänyt osoitetietojesi luovuttamisen, ilmoita muuttunut osoitteesi Saamelaiskäräjien vaalilautakunnalle heinäkuun loppuun mennessä. Muista tehdä myös virallinen osoitteenmuutos. Voit tarkistaa maistraatista, että osoitetietosi ovat oikein (www.maistraatti.fi).

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
Menesjärventie 2A
99870 Inari
+358 10 839 3120, +358 10 839 3138
vaalit@samediggi.fi

www.samediggi.fi/vaalit-2019/

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.7.-4.8.

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.7.-4.8.2019 välisen ajan.

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää kesää kaikille!

 

Sihteeristön yhteystiedot

Saamelaiskäräjät osallistuu 15.-19.7.2019 Genevessä pidettävään Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (EMRIP) 12. istuntoon

Saamelaiskäräjät, edustajanaan Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, osallistuu 15.-19.7.2019 Genevessä Sveitsissä järjestettävään vuotuiseen Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin istuntoon. Saamelaiskäräjillä on istunnossa useita puheenvuoroja.

Maanantaina 15.7. pidetyssä Saamelaiskäräjien sekä Saamelaisneuvoston yhteispuheenvuorossa, keskityttiin pääasiassa valtioiden rajojen aiheuttamiin haasteisiin saamelaisten elämässä, sekä nostettiin esille rajat ylittävän yhteistyön merkitystä. “Me saamelaiset olemme yksi kansa, joka elää neljän valtion alueella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä”, Juuso kiteyttää puheenvuorossa.

Puheenvuorossa todetaan sekä valtioiden rajojen että esimerkiksi saamelaisten poronhoitajien kulkemista säätelevien sopimusten ja lainsäädännön muuttuneen jo muutamaan otteeseen niiden perustamisen jälkeen. “Me olemme sopeutuneet näihin muutoksiin ja uusin olosuhteisiin, mutta luonnollisesti niillä on ollut vaikutusta meidän kulttuuriimme ja meihin yhtenä kansana”, jatkaa Juuso.

Saamen kielten parissa tehtävä ja saavutettu yhteistyö nostettiin puheessa esille positiivisena esimerkkinä onnistuneesta rajat ylittävästä yhteistyöstä saamelaistoimijoiden kesken. Myös Saamelaisten parlamentaarista neuvostoa (SPN) korostettiin tärkeänä yhteistyötä edistävänä toimijana.

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto ja Saamelaiskäräjät ovat mukana järjestämässä EMRIP-istunnon aikana pidettävää paneelikeskustelua, jota ne isännöivät yhdessä kolmen muun, eri alueita edustavien alkuperäiskansojen organisaatioiden kanssa – The International Indian Treaty Council (IITC), Coordinadora de las Organizaciones Indígenas de la Cuenca Amazónica (COICA) ja Asia Indigenous Peoples Pact (AIPP). Paneelikeskustelu on sivutapahtuma, jossa keskustellaan alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksista Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) toimintaan, ja osallistumisessa kohdatuista haasteista.

Saamelaiskäräjät on kansainvälistä toimintaansa koskevan strategian mukaisesti pyrkinyt aktiivisesti edistämään ja ylläpitämään keskustelua alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksista YK:ssa.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaismatkailun eettisten ohjeiden ensimmäiset uudet kuvituskuvat ovat valmistuneet

Sarjakuvataiteilija Sunna Kitti kuvittaa Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistuksen. Koko kuvitusmateriaalin on tarkoitus valmistua kesän 2019 aikana. Uusi materiaali on ensisijaisesti tarkoitettu oppimateriaalikäyttöön matkailualan opiskelijoille sekä matkailualan eri toimijoille ja alueelle saapuville matkailijoille. 

Kuvitusta ja ohjeistuksen tekstejä yhdistämällä halutaan nostaa saamelaismatkailuun liittyviä haasteita laajempaan tietoisuuteen. “Toivomme visuaalisen informaation selkeyttävän ohjeistuksen viestiä ja helpottavan sen sisäistämistä ja käyttöönottoa”, kertoo hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

Ensimmäiset kuvituskuvat ovat nyt valmistuneet. Tulevaisuus, jonka haluamme -kuva perustuu eettisessä ohjeistuksessa olevaan visioon. Vision mukaan saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat elinvoimaisia ja kannattavia. Perinteisten elinkeinojen rinnalla uudet elinkeinot, kuten vastuullinen ja eettisesti kestävä saamelaisuuteen perustuva matkailu tukee perinteisiä elinkeinoja ja edistää työllisyyttä paikallisesti.

Vision mukaan perustettu saamelaismatkailun neuvontakeskus jakaa saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin liittyvää totuudenmukaista tietoa matkailijoille ja matkailutoimijoille, sekä tietoa eettisesti ja kestävästi toimivista saamelaisista matkailutoimijoista. Myös saamelaisyhteisön arki ja juhlat, sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö on hyvässä visiossa onnistuneesti yhteensovitettu matkailun kanssa saamelaisten oikeudet ja kulttuuri huomioiden sekä niitä kunnioittaen.

Tulevaisuus, jonka haluamme. Kuvitus: Sunna Kitti.

Hyvän vision vastakohtana on Tulevaisuus, jota emme halua. Tässä kuvassa eettisen ohjeistuksen visio ei ole toteutunut, eikä hallitsemattoman matkailijamäärien jatkuvan kasvun aiheuttamia haasteita ole pystytty ratkaisemaan. Saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuva matkailu on hallitsematonta ja saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat joutuneet väistymään matkailun tieltä. Matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytäntöjä ja perinteitä ei ole onnistuttu turvaamaan, vaan saamelaisyhteisön arki ja juhla on päätynyt matkakohteeksi ja nähtävyydeksi.

Tulevaisuus, jota emme halua. Kuvitus: Sunna Kitti.

“Toivon kuvituksella olevan vaikutusta matkailijoiden ja matkailualan suhtautumisessa saamelaisiin ja saamelaiskulttuurin. Virheellisiin, vanhanaikaisiin mielikuviin perustuva matkailu kutistaa sitä jo pientä tilaa, jossa saamelaiset voivat vapaasti harjoittaa omaa kulttuuriaan tulematta häirityiksi. Minua huolestuttaa kylien muuttuminen paikallisille asuinkelvottomiksi”, sanoo sarjakuvataiteilija Sunna Kitti siitä, miksi hän lähti mukaan ohjeistuksen kuvitukseen.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä matkailun kautta leviävä saamelaisia koskeva väärä tieto. Toisena painopisteenä on turvata matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytännöt ja perinteet. Hankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

 https://www.samediggi.fi/saamelaismatkailun-eettiset-ohjeet/

Lisätietoja

Suunnittelija Kirsi Suomi, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

KHO hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen – ei kuitenkaan kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean tulkintaa oikeudenloukkauksesta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen KHO:n päätöksistä koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, vaikka YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan päätökset loukkasivat ihmisoikeuksia. KHO ei kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen KP-sopimuksesta ja muista kansainvälisen oikeuden alkuperäiskansojen suojaa koskevista lähteistä johdettavia perusteita, mutta katsoo ettei voi niiden pohjalta purkaa vuoden 2011 ja 2015 ratkaisuja.

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on pettynyt päätökseen. “Suomen valtiolla on vastuu KP-sopimuksen (kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus) osapuolena kunnioittaa ja toteuttaa YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksiä. KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen ja estämään loukkauksen jatkumisen, kun sellainen on todettu.”

Suomen tulee raportoida YK:n ihmisoikeuskomitealle kuuden kuukauden sisällä niistä toimenpiteistä, joihin komitean ratkaisujen takia on ryhdytty. “Käytännössä tämä tarkoittaa määräajan päättymistä heinäkuun lopussa”, jatkaa Juuso.

Korkein hallinto-oikeus tiedotti 5. heinäkuuta 2019 hylänneensä Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, joissa KHO oli vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kantaa määrännyt 97 henkilöä merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

“YK:n ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että saamelaisten vaaliluetteloon merkitseminen luetteloa laadittaessa on saamelaisen itsemääräämisoikeuden ydin. On mahdotonta nähdä, kuinka saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuisi näiden viimeaikaisten päätösten valossa”, sanoo I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Purkua koskevassa päätöksessään KHO toteaa mm, että “ihmisoikeuskomitea on nyt vuonna 2019 antamissaan näkökannoissa täsmentänyt ja selkeyttänyt saamelaisen määritelmän tulkintaa alkuperäiskansoja koskevan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ennen näitä ratkaisuja kansainvälisten valvontaelinten käytäntö erityisesti itseidentifikaation ja ryhmähyväksynnän keskinäisestä painoarvosta on ollut epäselvä määriteltäessä sitä, kuka on saamelainen. Korkeimman hallinto-oikeuden ei siten voida katsoa nyt käsiteltävinä olevien päätösten tekemisen ajankohtana soveltaneen lakia virheellisesti käytettävissä olleen kansainvälisoikeudellisen käytännön valossa.”

KHO luonnehtii ihmisoikeuskomitean kantoja “yksioikoisiksi” mutta sanoo myös, ettei se “kansallisen lain tulkintaa koskevista näkemyseroista huolimatta kyseenalaista ihmisoikeuskomitean näkökantoja KP-sopimuksesta ja kansainvälisen oikeuden muista lähteistä johdettavien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien määräysten tulkinnasta”. (KHO:n ratkaisusta KHO 2019:60.)

Purkuhakemuksen taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 julkistamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan KHO:n päätökset loukkasivat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) 25, 27 ja 1 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia koska KHO oli poikennut sekä saamelaiskäräjälain 3 §:n sanamuodosta, että lainkohdan yhteisymmärrykseen perustuvasta tulkinnasta. KHO oli laissa edellytettyjen objektiivistien kriteerien sijasta soveltanut “kokonaisharkintaa”.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, +358 40 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

KHO:n tiedote 5.7.2019:
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen

Saamelaiskäräjien tiedote 4.4.2019:
Saamelaiskäräjät hakee purkua KHO:n päätöksiin

Valtiovarainministeriö selvittää Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä

Valtiovarainministeriö asetti Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä koskevan selvityshankkeen ajalle 15.5.-31.12.2019. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta.

Saamelaiskäräjien edustaja selvityshankkeen ohjausryhmässä on Saamelaiskäräjien ja hallituksen jäsen Magreta Sara ja varajäsenenä II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Hankkeen sihteeristöön kuuluvat hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi ja elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen. ”Kesän aikana sihteeristön on tarkoitus kerätä kasaan Suomen ja Norjan väliseen rajayhteistyöhön liittyvät kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö sekä listata rajayhteistyön haasteita eri toimialoilla”, sanoo elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Saamelaiskäräjien kuluvan toimikauden tavoitteisiin kuuluu saamenkielisen palvelutuotannon rajayhteistyön esteiden poistaminen. “Tämä hanke tukee omalta osaltaan rajayhteistyön aitoa edistymistä ja odotamme, että hankkeen tuloksena saamme eteenpäin konkreettisia toimia rajaesteiden poistamiseksi niin kunta- ja viranomaistasolla kuin lainsäädäntötasolla”, jatkaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Selvityshankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta. Tavoitteena on tehdä toimenpide-ehdotuksia mahdollisten julkisten palvelujen käyttöön liittyvien ongelmien poistamiseksi ja näiden palvelujen kehittämiseksi.

Tarkoituksena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja opetustoimen viranomaisten yhteistyötä sekä näitä toimialoja koskevien palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä Suomen ja Norjan rajaseudulla sekä tehdä tarvittaessa näitä koskevia toimenpide-ehdotuksia. Huomiota kiinnitetään saamenkielisten palvelujen järjestämistä ja saatavuutta koskeviin seikkoihin. Tarkoituksena on valmistella Suomen ja Norjan välillä rajat ylittävissä tilanteissa julkisten palvelujen saatavuuden ja käytettävyyden tilannekuvaa ja kehittämiskohteita.

Taustalla on Pohjois-Lapin kuntien ja Saamelaiskäräjien esittämä huoli siitä, miten alueen väestön palvelutarpeet voidaan myös tulevaisuudessa huomioida ja turvata yhdenvertaisesti. Selvityksen tekemistä varten valtiovarainministeriö on nimennyt apulaisprofessori, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelän. Selvityshenkilön työtä johtaa ja ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu ministeriöiden, Saamelaiskäräjien, alueen kuntien, Lapin sairaanhoitopiirin ja Lapin liiton edustajista.

Lisätietoja selvityshankkeesta valtiovarainministeriön sivuilta: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM029:00/2019

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia-Ruotsala Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, +358 10 839 3106

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi, +358 40 186 7258

Uusi vieraan kielen harjoituskirja inarinsaameen ilmestyi

Perusopetuksen viidennellä luokalla inarinsaamea vieraana kielenä oppivat saavat uuden harjoituskirjan. Hitruu! 3 Hárjuttâsah -työkirja on ilmestynyt.

Työkirjan on kirjoittanut Henna Aikio ja se sisältää harjoituksia Hitruu! Skipáreh -tekstikirjaan. Kirja on tarkoitettu perusopetuksen viidennelle luokalle vieraan kielen opetukseen. Harjoituskirjan tehtävissä harjoitellaan tekstikirjan sisältöjä monipuolisesti. Kaikki kirjaan sisältyvät sanaristikot voi tehdä myös sähköisesti Cloubi-alustalla.

Tilaukset: kirjatilaus(at)samediggi.fi
Uudet nettisivut oppimateriaalin tilausta varten tulossa!

Koulutus- ja oppimateriaali