Utsjoen vanhaan kirkkotupien kenttään järjestetään Kirkkotuvilla tapahtuu -päivä lapsiperheille, nuorille ja kaikille kiinnostuneille. Tänä vuonna saamelainen lastenkulttuurikeskus MÁNNU järjestää tapahtuman lauantaina 3. elokuuta yhdessä Utsjoen kunnan nuorisotoimen, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston De! – hankkeen ja Utsjoen kirkkotupa -yhdistyksen kanssa. Tapahtuma vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallistaa nuoria myös mukaan toimintaan. Tapahtuman ideana on aikamatka perinteisiin töihin ja kirkkotupien elämään. Kirkkotuvat ovat vanhoja saamelaisten sukujen omistamia tupia, joissa yövyttiin ja asuttiin kirkkopyhien aikaan. Tuvat ovat peräisin 1800-luvun alusta ja alue oli ennen Utsjoen keskeisimpiä markkinapaikkoja.

Joikaaja Ulla Pirttijärvi-Länsman aloittaa tapahtuman puolelta päivin joiuillaan. Tapahtuma-päivän keskiössä on saamelaisten oma kulttuuriympäristö, Utsjoen vanhat kirkkotuvat ja tupia ympäröivä kirkkokenttä. Päivän aikana lapset ja nuoret pääsevät osallisiksi mm. kahvin jauhamisesta, leivän paistamisesta ja kenkäheinien pehmittämisestä saamelaisten osaajien ja nuorien johdolla. Pienemmille järjestetään leikkipajaa luonnonmateriaaleista.

Tapahtuman aikana on mahdollista ostaa kahvia ja vohveleita lähetyskahvilan tuvasta. Osallistujat voisivat ottaa mukaansa lakin, huivin essun tai vaatteet, jotka kuvaavat vanhaa aikaa, 1900-luvun alkua. Tapahtumassa on mahdollista kuvauttaa itsestään potretin markkina- henkeen. Järjestäjät toivottavat kaikki tervetulleiksi klo 12-15 välisenä aikana, aikamatkalle Utsjoen kirkkotuville.

Ilmoitus tapahtumasta: Girkostobuin dáhpáhuvva

Kuva: Museovirasto

Lisätietoja:

Toiminnanohjaaja
Petra Biret Magga-Vars
puh. 040 7325503
petra.magga(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelainenlastenkulttuurikeskus

Saamelaiskäräjät, edustajanaan Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, osallistuu 15.-19.7.2019 Genevessä Sveitsissä järjestettävään vuotuiseen Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin istuntoon. Saamelaiskäräjillä on istunnossa useita puheenvuoroja.

Maanantaina 15.7. pidetyssä Saamelaiskäräjien sekä Saamelaisneuvoston yhteispuheenvuorossa, keskityttiin pääasiassa valtioiden rajojen aiheuttamiin haasteisiin saamelaisten elämässä, sekä nostettiin esille rajat ylittävän yhteistyön merkitystä. “Me saamelaiset olemme yksi kansa, joka elää neljän valtion alueella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä”, Juuso kiteyttää puheenvuorossa.

Puheenvuorossa todetaan sekä valtioiden rajojen että esimerkiksi saamelaisten poronhoitajien kulkemista säätelevien sopimusten ja lainsäädännön muuttuneen jo muutamaan otteeseen niiden perustamisen jälkeen. “Me olemme sopeutuneet näihin muutoksiin ja uusin olosuhteisiin, mutta luonnollisesti niillä on ollut vaikutusta meidän kulttuuriimme ja meihin yhtenä kansana”, jatkaa Juuso.

Saamen kielten parissa tehtävä ja saavutettu yhteistyö nostettiin puheessa esille positiivisena esimerkkinä onnistuneesta rajat ylittävästä yhteistyöstä saamelaistoimijoiden kesken. Myös Saamelaisten parlamentaarista neuvostoa (SPN) korostettiin tärkeänä yhteistyötä edistävänä toimijana.

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto ja Saamelaiskäräjät ovat mukana järjestämässä EMRIP-istunnon aikana pidettävää paneelikeskustelua, jota ne isännöivät yhdessä kolmen muun, eri alueita edustavien alkuperäiskansojen organisaatioiden kanssa – The International Indian Treaty Council (IITC), Coordinadora de las Organizaciones Indígenas de la Cuenca Amazónica (COICA) ja Asia Indigenous Peoples Pact (AIPP). Paneelikeskustelu on sivutapahtuma, jossa keskustellaan alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksista Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) toimintaan, ja osallistumisessa kohdatuista haasteista.

Saamelaiskäräjät on kansainvälistä toimintaansa koskevan strategian mukaisesti pyrkinyt aktiivisesti edistämään ja ylläpitämään keskustelua alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksista YK:ssa.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen KHO:n päätöksistä koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, vaikka YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan päätökset loukkasivat ihmisoikeuksia. KHO ei kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen KP-sopimuksesta ja muista kansainvälisen oikeuden alkuperäiskansojen suojaa koskevista lähteistä johdettavia perusteita, mutta katsoo ettei voi niiden pohjalta purkaa vuoden 2011 ja 2015 ratkaisuja.

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on pettynyt päätökseen. “Suomen valtiolla on vastuu KP-sopimuksen (kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus) osapuolena kunnioittaa ja toteuttaa YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksiä. KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen ja estämään loukkauksen jatkumisen, kun sellainen on todettu.”

Suomen tulee raportoida YK:n ihmisoikeuskomitealle kuuden kuukauden sisällä niistä toimenpiteistä, joihin komitean ratkaisujen takia on ryhdytty. “Käytännössä tämä tarkoittaa määräajan päättymistä heinäkuun lopussa”, jatkaa Juuso.

Korkein hallinto-oikeus tiedotti 5. heinäkuuta 2019 hylänneensä Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, joissa KHO oli vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kantaa määrännyt 97 henkilöä merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

“YK:n ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että saamelaisten vaaliluetteloon merkitseminen luetteloa laadittaessa on saamelaisen itsemääräämisoikeuden ydin. On mahdotonta nähdä, kuinka saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuisi näiden viimeaikaisten päätösten valossa”, sanoo I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Purkua koskevassa päätöksessään KHO toteaa mm, että “ihmisoikeuskomitea on nyt vuonna 2019 antamissaan näkökannoissa täsmentänyt ja selkeyttänyt saamelaisen määritelmän tulkintaa alkuperäiskansoja koskevan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ennen näitä ratkaisuja kansainvälisten valvontaelinten käytäntö erityisesti itseidentifikaation ja ryhmähyväksynnän keskinäisestä painoarvosta on ollut epäselvä määriteltäessä sitä, kuka on saamelainen. Korkeimman hallinto-oikeuden ei siten voida katsoa nyt käsiteltävinä olevien päätösten tekemisen ajankohtana soveltaneen lakia virheellisesti käytettävissä olleen kansainvälisoikeudellisen käytännön valossa.”

KHO luonnehtii ihmisoikeuskomitean kantoja “yksioikoisiksi” mutta sanoo myös, ettei se “kansallisen lain tulkintaa koskevista näkemyseroista huolimatta kyseenalaista ihmisoikeuskomitean näkökantoja KP-sopimuksesta ja kansainvälisen oikeuden muista lähteistä johdettavien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien määräysten tulkinnasta”. (KHO:n ratkaisusta KHO 2019:60.)

Purkuhakemuksen taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 julkistamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan KHO:n päätökset loukkasivat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) 25, 27 ja 1 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia koska KHO oli poikennut sekä saamelaiskäräjälain 3 §:n sanamuodosta, että lainkohdan yhteisymmärrykseen perustuvasta tulkinnasta. KHO oli laissa edellytettyjen objektiivistien kriteerien sijasta soveltanut “kokonaisharkintaa”.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, +358 40 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

KHO:n tiedote 5.7.2019:
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen

Saamelaiskäräjien tiedote 4.4.2019:
Saamelaiskäräjät hakee purkua KHO:n päätöksiin