Äänioikeutettu – Ilmoita muuttunut osoitteesi vaalilautakunnalle

Syksyn 2019 saamelaiskäräjävaaleissa voi äänestää postitse tai palauttamalla asiakirjat vaalilautakunnan toimistoon. Vaaliasiakirjat lähetetään kirjattuna kirjeenä äänioikeutetuille Suomen väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen.

Saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeuden ilmaisevat ilmoituskortit on postitettu maaliskuun alussa. Vaalilautakunta on vastaanottanut palautuneita ilmoituskortteja, jotka eivät ole tavoittaneet äänioikeutettuja. Etenkin ulkomailla asuvien ilmoituskortteja on palautunut useita.

Jos tiedät olevasi äänioikeutettu Saamelaiskäräjävaaleissa etkä ole saanut ilmoituskorttia, ota yhteyttä vaalilautakuntaan heinäkuun loppuun mennessä.

Vaaliasiakirjat postitetaan syyskuun alussa. Vaaliasiakirjat lähetetään kirjattuna kirjeenä, joten ne saapuvat äänioikeutetun lähimpään Postin palvelupisteeseen. Vaaliasiakirjoja noudettaessa hakijan tulee todistaa henkilöllisyytensä. Kirjattu kirje voidaan noutaa toisen henkilön puolesta vain valtakirjalla. Valtakirjapohjan löydät Postin verkkosivuilta. Myös valtakirjalla valtuutetun tulee todistaa henkilöllisyytensä.

Vaaliasiakirjat lähetetään äänioikeutetun Suomen väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen. Vaaliasiakirjojen postitusta varten on tärkeää, että vaalilautakunnalla on äänioikeutetun oikea osoite. Jos olet muuttanut vuoden 2019 aikana tai olet kieltänyt osoitetietojesi luovuttamisen, ilmoita muuttunut osoitteesi Saamelaiskäräjien vaalilautakunnalle heinäkuun loppuun mennessä. Muista tehdä myös virallinen osoitteenmuutos. Voit tarkistaa maistraatista, että osoitetietosi ovat oikein (www.maistraatti.fi).

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
Menesjärventie 2A
99870 Inari
+358 10 839 3120, +358 10 839 3138
vaalit@samediggi.fi

www.samediggi.fi/vaalit-2019/

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.7.-4.8.

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.7.-4.8.2019 välisen ajan.

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää kesää kaikille!

 

Sihteeristön yhteystiedot

Saamelaiskäräjät osallistuu 15.-19.7.2019 Genevessä pidettävään Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (EMRIP) 12. istuntoon

Saamelaiskäräjät, edustajanaan Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, osallistuu 15.-19.7.2019 Genevessä Sveitsissä järjestettävään vuotuiseen Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin istuntoon. Saamelaiskäräjillä on istunnossa useita puheenvuoroja.

Maanantaina 15.7. pidetyssä Saamelaiskäräjien sekä Saamelaisneuvoston yhteispuheenvuorossa, keskityttiin pääasiassa valtioiden rajojen aiheuttamiin haasteisiin saamelaisten elämässä, sekä nostettiin esille rajat ylittävän yhteistyön merkitystä. “Me saamelaiset olemme yksi kansa, joka elää neljän valtion alueella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä”, Juuso kiteyttää puheenvuorossa.

Puheenvuorossa todetaan sekä valtioiden rajojen että esimerkiksi saamelaisten poronhoitajien kulkemista säätelevien sopimusten ja lainsäädännön muuttuneen jo muutamaan otteeseen niiden perustamisen jälkeen. “Me olemme sopeutuneet näihin muutoksiin ja uusin olosuhteisiin, mutta luonnollisesti niillä on ollut vaikutusta meidän kulttuuriimme ja meihin yhtenä kansana”, jatkaa Juuso.

Saamen kielten parissa tehtävä ja saavutettu yhteistyö nostettiin puheessa esille positiivisena esimerkkinä onnistuneesta rajat ylittävästä yhteistyöstä saamelaistoimijoiden kesken. Myös Saamelaisten parlamentaarista neuvostoa (SPN) korostettiin tärkeänä yhteistyötä edistävänä toimijana.

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto ja Saamelaiskäräjät ovat mukana järjestämässä EMRIP-istunnon aikana pidettävää paneelikeskustelua, jota ne isännöivät yhdessä kolmen muun, eri alueita edustavien alkuperäiskansojen organisaatioiden kanssa – The International Indian Treaty Council (IITC), Coordinadora de las Organizaciones Indígenas de la Cuenca Amazónica (COICA) ja Asia Indigenous Peoples Pact (AIPP). Paneelikeskustelu on sivutapahtuma, jossa keskustellaan alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksista Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) toimintaan, ja osallistumisessa kohdatuista haasteista.

Saamelaiskäräjät on kansainvälistä toimintaansa koskevan strategian mukaisesti pyrkinyt aktiivisesti edistämään ja ylläpitämään keskustelua alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksista YK:ssa.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaismatkailun eettisten ohjeiden ensimmäiset uudet kuvituskuvat ovat valmistuneet

Sarjakuvataiteilija Sunna Kitti kuvittaa Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistuksen. Koko kuvitusmateriaalin on tarkoitus valmistua kesän 2019 aikana. Uusi materiaali on ensisijaisesti tarkoitettu oppimateriaalikäyttöön matkailualan opiskelijoille sekä matkailualan eri toimijoille ja alueelle saapuville matkailijoille. 

Kuvitusta ja ohjeistuksen tekstejä yhdistämällä halutaan nostaa saamelaismatkailuun liittyviä haasteita laajempaan tietoisuuteen. “Toivomme visuaalisen informaation selkeyttävän ohjeistuksen viestiä ja helpottavan sen sisäistämistä ja käyttöönottoa”, kertoo hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

Ensimmäiset kuvituskuvat ovat nyt valmistuneet. Tulevaisuus, jonka haluamme -kuva perustuu eettisessä ohjeistuksessa olevaan visioon. Vision mukaan saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat elinvoimaisia ja kannattavia. Perinteisten elinkeinojen rinnalla uudet elinkeinot, kuten vastuullinen ja eettisesti kestävä saamelaisuuteen perustuva matkailu tukee perinteisiä elinkeinoja ja edistää työllisyyttä paikallisesti.

Vision mukaan perustettu saamelaismatkailun neuvontakeskus jakaa saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin liittyvää totuudenmukaista tietoa matkailijoille ja matkailutoimijoille, sekä tietoa eettisesti ja kestävästi toimivista saamelaisista matkailutoimijoista. Myös saamelaisyhteisön arki ja juhlat, sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö on hyvässä visiossa onnistuneesti yhteensovitettu matkailun kanssa saamelaisten oikeudet ja kulttuuri huomioiden sekä niitä kunnioittaen.

Tulevaisuus, jonka haluamme. Kuvitus: Sunna Kitti.

Hyvän vision vastakohtana on Tulevaisuus, jota emme halua. Tässä kuvassa eettisen ohjeistuksen visio ei ole toteutunut, eikä hallitsemattoman matkailijamäärien jatkuvan kasvun aiheuttamia haasteita ole pystytty ratkaisemaan. Saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuva matkailu on hallitsematonta ja saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat joutuneet väistymään matkailun tieltä. Matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytäntöjä ja perinteitä ei ole onnistuttu turvaamaan, vaan saamelaisyhteisön arki ja juhla on päätynyt matkakohteeksi ja nähtävyydeksi.

Tulevaisuus, jota emme halua. Kuvitus: Sunna Kitti.

“Toivon kuvituksella olevan vaikutusta matkailijoiden ja matkailualan suhtautumisessa saamelaisiin ja saamelaiskulttuurin. Virheellisiin, vanhanaikaisiin mielikuviin perustuva matkailu kutistaa sitä jo pientä tilaa, jossa saamelaiset voivat vapaasti harjoittaa omaa kulttuuriaan tulematta häirityiksi. Minua huolestuttaa kylien muuttuminen paikallisille asuinkelvottomiksi”, sanoo sarjakuvataiteilija Sunna Kitti siitä, miksi hän lähti mukaan ohjeistuksen kuvitukseen.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä matkailun kautta leviävä saamelaisia koskeva väärä tieto. Toisena painopisteenä on turvata matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytännöt ja perinteet. Hankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

 https://www.samediggi.fi/saamelaismatkailun-eettiset-ohjeet/

Lisätietoja

Suunnittelija Kirsi Suomi, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

KHO hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen – ei kuitenkaan kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean tulkintaa oikeudenloukkauksesta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen KHO:n päätöksistä koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, vaikka YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan päätökset loukkasivat ihmisoikeuksia. KHO ei kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen KP-sopimuksesta ja muista kansainvälisen oikeuden alkuperäiskansojen suojaa koskevista lähteistä johdettavia perusteita, mutta katsoo ettei voi niiden pohjalta purkaa vuoden 2011 ja 2015 ratkaisuja.

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on pettynyt päätökseen. “Suomen valtiolla on vastuu KP-sopimuksen (kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus) osapuolena kunnioittaa ja toteuttaa YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksiä. KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen ja estämään loukkauksen jatkumisen, kun sellainen on todettu.”

Suomen tulee raportoida YK:n ihmisoikeuskomitealle kuuden kuukauden sisällä niistä toimenpiteistä, joihin komitean ratkaisujen takia on ryhdytty. “Käytännössä tämä tarkoittaa määräajan päättymistä heinäkuun lopussa”, jatkaa Juuso.

Korkein hallinto-oikeus tiedotti 5. heinäkuuta 2019 hylänneensä Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, joissa KHO oli vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kantaa määrännyt 97 henkilöä merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

“YK:n ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että saamelaisten vaaliluetteloon merkitseminen luetteloa laadittaessa on saamelaisen itsemääräämisoikeuden ydin. On mahdotonta nähdä, kuinka saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuisi näiden viimeaikaisten päätösten valossa”, sanoo I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Purkua koskevassa päätöksessään KHO toteaa mm, että “ihmisoikeuskomitea on nyt vuonna 2019 antamissaan näkökannoissa täsmentänyt ja selkeyttänyt saamelaisen määritelmän tulkintaa alkuperäiskansoja koskevan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ennen näitä ratkaisuja kansainvälisten valvontaelinten käytäntö erityisesti itseidentifikaation ja ryhmähyväksynnän keskinäisestä painoarvosta on ollut epäselvä määriteltäessä sitä, kuka on saamelainen. Korkeimman hallinto-oikeuden ei siten voida katsoa nyt käsiteltävinä olevien päätösten tekemisen ajankohtana soveltaneen lakia virheellisesti käytettävissä olleen kansainvälisoikeudellisen käytännön valossa.”

KHO luonnehtii ihmisoikeuskomitean kantoja “yksioikoisiksi” mutta sanoo myös, ettei se “kansallisen lain tulkintaa koskevista näkemyseroista huolimatta kyseenalaista ihmisoikeuskomitean näkökantoja KP-sopimuksesta ja kansainvälisen oikeuden muista lähteistä johdettavien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien määräysten tulkinnasta”. (KHO:n ratkaisusta KHO 2019:60.)

Purkuhakemuksen taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 julkistamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan KHO:n päätökset loukkasivat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) 25, 27 ja 1 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia koska KHO oli poikennut sekä saamelaiskäräjälain 3 §:n sanamuodosta, että lainkohdan yhteisymmärrykseen perustuvasta tulkinnasta. KHO oli laissa edellytettyjen objektiivistien kriteerien sijasta soveltanut “kokonaisharkintaa”.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, +358 40 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

KHO:n tiedote 5.7.2019:
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen

Saamelaiskäräjien tiedote 4.4.2019:
Saamelaiskäräjät hakee purkua KHO:n päätöksiin

Valtiovarainministeriö selvittää Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä

Valtiovarainministeriö asetti Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä koskevan selvityshankkeen ajalle 15.5.-31.12.2019. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta.

Saamelaiskäräjien edustaja selvityshankkeen ohjausryhmässä on Saamelaiskäräjien ja hallituksen jäsen Magreta Sara ja varajäsenenä II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Hankkeen sihteeristöön kuuluvat hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi ja elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen. ”Kesän aikana sihteeristön on tarkoitus kerätä kasaan Suomen ja Norjan väliseen rajayhteistyöhön liittyvät kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö sekä listata rajayhteistyön haasteita eri toimialoilla”, sanoo elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Saamelaiskäräjien kuluvan toimikauden tavoitteisiin kuuluu saamenkielisen palvelutuotannon rajayhteistyön esteiden poistaminen. “Tämä hanke tukee omalta osaltaan rajayhteistyön aitoa edistymistä ja odotamme, että hankkeen tuloksena saamme eteenpäin konkreettisia toimia rajaesteiden poistamiseksi niin kunta- ja viranomaistasolla kuin lainsäädäntötasolla”, jatkaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Selvityshankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta. Tavoitteena on tehdä toimenpide-ehdotuksia mahdollisten julkisten palvelujen käyttöön liittyvien ongelmien poistamiseksi ja näiden palvelujen kehittämiseksi.

Tarkoituksena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja opetustoimen viranomaisten yhteistyötä sekä näitä toimialoja koskevien palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä Suomen ja Norjan rajaseudulla sekä tehdä tarvittaessa näitä koskevia toimenpide-ehdotuksia. Huomiota kiinnitetään saamenkielisten palvelujen järjestämistä ja saatavuutta koskeviin seikkoihin. Tarkoituksena on valmistella Suomen ja Norjan välillä rajat ylittävissä tilanteissa julkisten palvelujen saatavuuden ja käytettävyyden tilannekuvaa ja kehittämiskohteita.

Taustalla on Pohjois-Lapin kuntien ja Saamelaiskäräjien esittämä huoli siitä, miten alueen väestön palvelutarpeet voidaan myös tulevaisuudessa huomioida ja turvata yhdenvertaisesti. Selvityksen tekemistä varten valtiovarainministeriö on nimennyt apulaisprofessori, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelän. Selvityshenkilön työtä johtaa ja ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu ministeriöiden, Saamelaiskäräjien, alueen kuntien, Lapin sairaanhoitopiirin ja Lapin liiton edustajista.

Lisätietoja selvityshankkeesta valtiovarainministeriön sivuilta: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM029:00/2019

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia-Ruotsala Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, +358 10 839 3106

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi, +358 40 186 7258

Uusi vieraan kielen harjoituskirja inarinsaameen ilmestyi

Perusopetuksen viidennellä luokalla inarinsaamea vieraana kielenä oppivat saavat uuden harjoituskirjan. Hitruu! 3 Hárjuttâsah -työkirja on ilmestynyt.

Työkirjan on kirjoittanut Henna Aikio ja se sisältää harjoituksia Hitruu! Skipáreh -tekstikirjaan. Kirja on tarkoitettu perusopetuksen viidennelle luokalle vieraan kielen opetukseen. Harjoituskirjan tehtävissä harjoitellaan tekstikirjan sisältöjä monipuolisesti. Kaikki kirjaan sisältyvät sanaristikot voi tehdä myös sähköisesti Cloubi-alustalla.

Tilaukset: kirjatilaus(at)samediggi.fi
Uudet nettisivut oppimateriaalin tilausta varten tulossa!

Koulutus- ja oppimateriaali

Ijahis idja -festivaalin ohjelma on julkaistu

Elokuussa järjestettävän Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin ohjelma on julkaistu. Inarissa kuudettatoista kertaa järjestettävän festivaalin teemana ovat YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden innoittamana saamen kielet.  Festivaaliviikonlopun tarjontaan kuuluu konserttien ohella keskusteluareena, saamelaiset urheilukilpailut, saamelaiskäsityömarkkinat sekä lasten ja nuorten omaa ohjelmaa.

Tapahtuma alkaa perjantaina 16.8. lasten- ja nuortenpäivällä. Päivän aikana ennakkoon ilmoittautuneet lapset ja nuoret osallistuvat työpajoihin sekä pääsevät näkemään saamelaisia lyhytelokuvia. Omaa osaamistaan lapset ja nuoret pääsevät esittämään Násttážat-nuortenkonsertissa. Konsertissa esiintyvät myös Wimme Saari, Mihkku Laiti ja alkuperäiskansavieras Aydar Churupov. Churupov tulee Siperiasta Altain alueelta ja on Telengit-kansanryhmän edustaja.

Festivaali avataan perjantaina klo. 18.00. Avajaisohjelmassa esiintyvät joikaaja Nils-Heikki Paltto sekä runoilija Inger-Mari Aikio. Samaan aikaan myös saamelaiskäsityömarkkinat aukeavat. Avajaisten jälkeen ulkolavalla alkaa Ijahis idja -areena. YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden kunniaksi sananvapausjärjestö Suomen PEN järjestää paneelikeskustelun Kultainen kielemme saamenkielisen kirjallisuuden merkityksestä saamelaiskulttuurille, saamelaisyhteisölle sekä uhanalaisille saamen kielille. Paneelikeskustelun vetää Suomen PENin johtokunnan jäsen sekä kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.

Perjantain konsertit Ijahis idjan päälavalla aloittaa inarinsaamelainen laulaja ja livđe-perinteen taitaja Anna Morottaja. Hän julkaisee konsertissa debyyttialbuminsa. Hänen jälkeensä lavalle nousee vastikään uuden albumin julkaissut Niko Valkeapää yhtyeineen. Seuraavaksi vuorossa on kenties tunnetuin saamelaisartisti, norjansaamelainen laulaja Mari Boine. Valkeapään tavoin myös Boine on hiljattain julkaissut uutta musiikkia. Perjantain konsertit päättää vauhdikkaasti DJ-kollektiivi Article 3, joka soittaa saamelaismusiikkia sekä muiden alkuperäiskansojen musiikkia.

Lauantaina 17.8. ohjelma alkaa konsertilla saamelaismuseo Siidan ulkomuseossa Tirron tuvassa. Intiimissä konsertissa esiintyy joikaaja Wimme Saari. Konsertin liput myydään Siidasta tapahtumaviikolla.

Festivaalialue aukeaa lauantaina klo. 15.00. Perjantaina alkaneet saamelaiskäsityömarkkinat jatkuvat alueella. Ijahis idja -festivaalin lauantain alkuillassa on perinteisesti päästy nauttimaan musiikista myös saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen auditoriossa ja niin on myös tänä vuonna. Festivaalin teemakonsertti Haluaisin sitoo kiehtovalla tavalla yhteen runouden, laulut, joiut ja musiikin. Mukana ovat Niko Valkeapää, Inger-Mari Aikio, Ánná Káisa Partapuoli ja Øystein Nilsen.

Lauantaina ulkolavan ohjelman avaa Máttut-konsertti. Konsertissa Jauristunturin joikuja joikaavat Anna-Reetta Niemelä, Matias Niemelä, Petra Biret Magga-Vars ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman. Janne Lappalainen säestää kielisoittimilla ja perkussioilla. Ijahis idjan ulkolavalla esiintyvät lauantaina myös joikaaja Øystein Nilsen, alkuperäiskansavieras Aydar Churupov, uumajansaamenkielinen laulaja Katarina Barruk yhtyeineen, pop-yhtye Isák sekä legendaarinen folkrock-yhtye Sančuari. Edellä mainitut artistit esiintyvät ensimmäistä kertaa Ijahis idja -festivaalilla. Konserttien ohessa urheillaan. Lajina on nopeatempoinen ja tarkkuutta vaativa suopunginheitto. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella.

Ijahis idja 16.–17.8.2019 Inarissa. Ennakkolipunmyynti alkaa 5.7.2019.

Ijahis idjan järjestävät Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta ja Yle Sápmi. Festivaalin yhteistyökumppanit ovat Hotelli Kultahovi, Wilderness Hotel Inari ja Hotelli Inari.

Lisätietoja:

Tuottaja
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
+358 40 667 4545

www.ijahisidja.fi