Saamelaiskäräjien puheenjohtajan katsaus vuoteen 2018

Vuosi 2018 muistetaan siitä, että Saamelaiskäräjien kokous hylkäsi saamelaiskäräjälakiehdotuksen noin vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen sekä siitä, että liikenne- ja viestintäministeri Berner valitsi rautatieyhteyden Rovaniemeltä Inarin kautta Kirkkoniemeen jatkoselvitettäväksi. Vuosi 2018 muistetaan myös siitä, että saamen kielten etäopetusta koskeva pilottihanke sai rahoituksen ja että Saamelaiskäräjien hallintoa vahvistettiin viestinnän ja tiedottamisen viran kokeilulla ja sittemmin viran perustamisella.

Saamelaiskäräjälakia voidaan pitää saamelaisten perustuslakina. Se on suvereniteettimme symboli, omaa kieltämme ja kulttuuriamme koskevan itsehallintomme kulmakivi. Saamelaisyhteisö sekä Saamelaiskäräjien lautakunnat antoivat lakiluonnoksen nähtyään vahvan näkemyksensä lain sisällön merkittävimmistä puutteista niin valtiolle kuin Saamelaiskäräjien hallitukselle, mutta Saamelaiskäräjien neuvottelupyynnöistä huolimatta käytännössä saamelaisyhteiskunnan näkemystä ei huomioitu käräjien 24.9. käsittelemässä hallituksen esityksessä saamelaiskäräjälain muutokseksi. Lakiesityksen 3 §:n voimaantulon siirtäminen myöhemmäksi suhteessa lain voimaantuloon muilta osin, esitetyn oikaisulautakunnan kokoonpano ja nimitystapa sekä menettely, ettei käräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja järjestetty käräjien pyynnöistä huolimatta, olivat syitä, jotka johtivat esityksen hylkäämiseen käräjien kokouksessa.

Suomi jatkoi Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauttaan vuonna 2018. Kautta määritti vahvasti Suomen ajama Jäämeren ratahanke. Ratateema on läpileikannut suurin piirtein kaiken Arktisen neuvoston toiminnan tilanteessa, jossa rata ei ollut suunnitelmissa tai edes puheen tasolla puheenjohtajuuskauden suunnitteluvaiheessa. Ratahankkeen edistäminen oli myös kansallisen liikenne-, alue- ja luonnonvarapolitiikan keskiössä. Tämä on vienyt saamelaistoimijoiden voimavarat monien muiden tärkeiden teemojen käsittelyltä.

Olen erittäin iloinen siitä, että vuosia kestäneiden keskustelujen jälkeen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat lapset ja nuoret pääsivät saamen kielten opetuksen piiriin, kun opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Utsjoen kunnalle rahoituksen kolmivuotista saamen kielten opetuksen etäyhteyksiä käyttävää pilottihanketta varten. Lisäksi lähiopetusta alettiin järjestää Helsingissä.

Merkittävää kertomusvuoden aikana oli myös se, että käräjien viestintää ja tiedottamista vahvistettiin. Viestintäsihteerin työn vaikuttavuus on ollut erityisesti siinä, että Saamelaiskäräjien toiminnan positiivinen näkyvyys sekä oikea-aikaisen ja ajankohtaisen tiedon määrä toiminnasta ovat lisääntyneet. Olen myös vakuuttunut siitä, että poliittisen työn vahvistaminen varapuheenjohtajien palkkauksella on pitkällä aikavälillä huomattava edistysaskel Saamelaiskäräjille sekä muutoinkin voimavara erityisesti henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyön kehittämiseksi.

Lopuksi haluan kiittää henkilöstöämme toimintatavoitteidemme eteen tehdystä kovasta työstä sekä hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi kiitän luottamushenkilöitämme, erityisesti varapuheenjohtajiamme, hyvästä poliittisesta yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana sekä kaikkia sidosryhmiämme ja yhteistyötahojamme, erityisesti Saamelaisneuvostoa, Kolttien kyläkokousta kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksiä, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia sekä yksittäisiä saamelaisaktiiveja, menneestä vuodesta!

Inari 27.5.2019
Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio

Saamelaiskäräjien toimintakertomus vuodelta 2018 hyväksyttiin Saamelaiskäräjien kokouksessa 18.6.2019. Pääset tutustumaan toimintakertomukseen Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa.