Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät järjestävät yhteisen kieliseminaarin tulkeille, kääntäjille ja muille kielityöntekijöille

Saamelaiskäräjät järjestävät yhdessä 9.-10.10.2019 kieliseminaarin Inarissa erityisesti heille, jotka työskentelevät saamen kielten parissa: kääntäjät, tulkit tai muut kielityöntekijät. Seminaari järjestetään Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien ja Sámi Giellagáldun yhteistyönä. Seminaari kuuluu YK:n alkuperäiskansojen kielten huomioimiseen Saamelaiskäräjien osalta.

Kolmen Saamelaiskäräjien järjestämän yhteisen tapahtuman tarkoituksena on tukea kielityöntekijöitten ammattitaitoa, tarjota mahdollisuus keskustella laajemmin kieliasioista ja perehtyä tulkkien, kääntäjien ja kielityöntekijöiden työhön liittyviin kysymyksiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Seminaari antaa myös mahdollisuuden verkostoitua ja luoda yhteistyömahdollisuuksia kielityöntekijöille ja näin vahvistaa rajat ylittävää kieliyhteistyötä.

Saamelaiskäräjät toivottavat tervetulleeksi kaikki kielityöntekijät kieliseminaariin 9.-10.10.2019 Inariin!

Seminaarin ohjelma ja muut tiedot julkaistaan myöhemmin.

Seminaariin ilmoittautumisesta tiedotetaan alkusyksystä 2019.

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi, puhelin: +358 40 7075626

Mikkel Rasmus Logje, mikkel.rasmus.logje(at)samediggi.no, puhelin: +47 412 65 375

Marie Louise Allas, marielouise.allas(at)sametinget.se, puhelin: +46 70-367 46 82

 

 

Saamelaiskäräjien vaalit järjestetään ajallaan 

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta ei edennyt ennen eduskunnan kesätauon alkamista. Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan siten aikataulun mukaisesti 2.9.-30.9.2019. ”Tilanne olisi voitu korjata vaalien lykkäämisellä, mutta nyt keskitymme vaaleihin ja tekemään niistä saamelaisten omat vaalit”, kommentoi I varapuheenjohtaja Heikki Paltto tilannetta.

“Valtiolla olisi ollut mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin toukokuusta asti, käytyään neuvotteluja YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen johdosta Saamelaiskäräjien kanssa”, jatkaa Paltto. 

Saamelaiskäräjien kokous päätti 18.6.2019 esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tekisi Suomen eduskunnalle kiireellisenä käsiteltävän lakiehdotuksen, jolla saamelaiskäräjien vaaleja koskevia säädöksiä muutettaisiin. Esityksen mukaan seuraavia saamelaiskäräjien vaaleja olisi lykätty saamelaiskäräjälain 3 §:n muuttamiseksi tarpeellisen ajan. 

”Saamelaiset odottivat, että hallitusohjelmassa olevat kirjaukset kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamisesta sekä saamelaisten oikeuksien kunnioittamisesta olisivat johtaneet käytännön tekoihin”sanoo II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Rinteen hallitusohjelman mukaan valtio on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään alkuperäiskansa saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Lisäksi hallitusohjelmassa mainittiin hallituksen selvittävän pikaisella aikataululla saamelaiskäräjävaalien ajankohtaan liittyvä kysymys.  

Saamelaiskäräjät on hakenut purkua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin (KHO) koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa. ”Voi vain toivoa, että myös KHO ymmärtää ja hyväksyy purkuhakemuksen YK:n ihmisoikeuskomitean antamien päätösten jälkeen”, jatkaa Juuso. 

Taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. 

Saamelaiskäräjien vaalit 2019

Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan 2.9.-30.9.2019. Ehdokkaan asettaminen on tehtävä vaalilautakunnalle viimeistään elokuun 2. päivänä. Ehdokkaan saamelaiskäräjien vaaleissa voi asettaa vähintään kolme henkilöä, jotka on merkitty äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Ehdokasasettelua varten täytetään valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja ja ehdokkaan suostumuslomake, jotka allekirjoitettuna on palautettava vaalilautakunnalle viimeistään elokuun 2. päivänä 2019 ennen klo 16.00.  

www.samediggi.fi/vaalit-2019/ 

 

Lisätietoja: 

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, 040 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi Saamelaiskäräjien eettiset ohjeet käyttöönsä

Eettisten ohjeiden tavoitteena on turvata Saamelaiskäräjien toiminnan eettisyys. Eettiset ohjeet luovat pohjaa luottamukselle, lisäävät arvostusta, sisäistä itsenäisyyttä ja keskinäistä kanssakäymistä. Ohjeet luovat myös turvaa silloin, kun toimintaa arvostellaan.

Ohjeiden tarkoituksena on osaltaan opastaa, kuinka valita eettisesti oikeita toimintatapoja ja miten ennaltaehkäistä epäasiallista käytöstä ja häirintää ja tarvittaessa puuttua niihin. Tarkoituksena on vahvistaa sitä, että asioita käsitellään Saamelaiskäräjillä asiallisesti, arvokkaasti ja asian vaatimalla vakavuudella ja sitoumuksella.

Saamelaiskäräjillä ei hyväksytä missään tilanteessa ja olosuhteissa häirintää, epäasiallista käytöstä tai epäasiallista puhetta. Saamelaiskäräjillä on työturvallisuuslakiin sekä yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus puuttua epäasialliseen käytökseen ja häirintään. Saamelaiskäräjille perustetaan erillinen toimielin, joka ohjeistaa ja valvoo Saamelaiskäräjien eettisten ohjeiden toimeenpanoa.

Saamelaiskäräjien eettiset ohjeet luottamushenkilöille

Tarinoita talteen, kirjoja ja kieliharjoituksia digialustalle – oppimateriaalin kesätyöntekijät vauhdissa!

Saamelaiskäräjät on palkannut kesäksi neljä projektityöntekijää: yhden kuhunkin saamen kieleen ja lisäksi digimateriaalityöntekijän. Inarin- ja pohjoissaamen -työntekijät on palkattu saamen kielten etäopetushankkeeseen tavoitteena nopeuttaa erityisesti etäopetuksessa tarpeellista digimateriaalia.

Pohjoissaamen kielen oppimateriaalityöntekijänä tänä kesänä toimiva Solja Magga tekee Gea 2 -kirjasta digitaalista versiota Cloubi-alustaan. Digitaalisessa materiaalissa on mahdollista kuunnella kaikki kirjan kappaleet ja sanat sekä harjoitella kappaleiden sisältöjä tehtävien avulla. ”Kesän aikana on tavoitteena saada kaikki äänitykset valmiiksi”, Solja sanoo.

Myös inarinsaamen kielen työntekijä Anne Seipiharju tekee äänityksiä. Hän työskentelee Hitruu -kirjojen ääninauhojen sekä muun digimateriaalin parissa. Medialinjan käynyt Anne on iloinen oman alansa kesätöistä ja kokee äänistudiossa työskentelyn hyödylliseksi. ”Oppii lisää ja tulee rutiinia äänten työstämiseen.”

Kati Ljetoff työskentelee koltansaamen kielen parissa. Hän kirjoittaa vanhempia tarinoita uudelle kirjoitusasulle, esimerkiksi Jiäʹnnǩiõll-lukukirjoista, minkä lisäksi hän käy keräämässä äidinkielisiltä puhujilta muutamia lyhyitä tarinoita jotka sitten litteroi ja kirjoittaa puhtaiksi. “Tämä kesätyö koltan kielen parissa on todella hieno asia ja hyvä mahdollisuus käyttää kieltä ja oppia edelleenkin lisää”, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koltan kielen ja kulttuurin linjalta tänä keväänä valmistunut Kati kertoo.

Digimateriaalityöntekijänä toimivan Emilia Niemisen mielestä on ollut mukava opetella Cloubi -ohjelman käyttöä ja nähdä tämä puoli koulumaailmasta. Hän on aineopettaja ja kävi kuluneena lukuvuonna inarinsaamen kielen ja kulttuurin linjan. Kesän aikana hän siirtää oppikirjamateriaaleja Cloubiin minkä lisäksi hän mahdollisesti myös kääntää harjoituskirjoja inarinsaameksi.

Koulutus ja oppimateriaali

Inarin- ja pohjoissaamen aakkoskuvataulut ilmestyivät

Opettajien pitkään toivomat inarin- ja pohjoissaamen kielten aakkoskuvataulut ovat ilmestyneet. Inarinsaamen aakkostaulut on julkaistu verkossa, pohjoissaamen aakkostaulut sekä verkossa että painettuina.

Inarinsaamen aakkoskuvataulujen kuvat on tehnyt opettaja-kuvataiteilija Tania-Maria Moilanen. Aakkostaulut voi ladata ja tulostaa tästä.

Pohjoissaamen aakkoskuvataulujen kuvat on tehnyt Nora Bäck, joka on kuvittanut myös Saamelaiskäräjien julkaisemaa Gea-oppimateriaalisarjaa. Aakkostaulut voi ladata ja tulostaa tästä tai tilata koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta kartongille painettuina.

Kuvataulut on toimittanut Anni Näkkäläjärvi Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta.

Tilaukset: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan katsaus vuoteen 2018

Vuosi 2018 muistetaan siitä, että Saamelaiskäräjien kokous hylkäsi saamelaiskäräjälakiehdotuksen noin vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen sekä siitä, että liikenne- ja viestintäministeri Berner valitsi rautatieyhteyden Rovaniemeltä Inarin kautta Kirkkoniemeen jatkoselvitettäväksi. Vuosi 2018 muistetaan myös siitä, että saamen kielten etäopetusta koskeva pilottihanke sai rahoituksen ja että Saamelaiskäräjien hallintoa vahvistettiin viestinnän ja tiedottamisen viran kokeilulla ja sittemmin viran perustamisella.

Saamelaiskäräjälakia voidaan pitää saamelaisten perustuslakina. Se on suvereniteettimme symboli, omaa kieltämme ja kulttuuriamme koskevan itsehallintomme kulmakivi. Saamelaisyhteisö sekä Saamelaiskäräjien lautakunnat antoivat lakiluonnoksen nähtyään vahvan näkemyksensä lain sisällön merkittävimmistä puutteista niin valtiolle kuin Saamelaiskäräjien hallitukselle, mutta Saamelaiskäräjien neuvottelupyynnöistä huolimatta käytännössä saamelaisyhteiskunnan näkemystä ei huomioitu käräjien 24.9. käsittelemässä hallituksen esityksessä saamelaiskäräjälain muutokseksi. Lakiesityksen 3 §:n voimaantulon siirtäminen myöhemmäksi suhteessa lain voimaantuloon muilta osin, esitetyn oikaisulautakunnan kokoonpano ja nimitystapa sekä menettely, ettei käräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja järjestetty käräjien pyynnöistä huolimatta, olivat syitä, jotka johtivat esityksen hylkäämiseen käräjien kokouksessa.

Suomi jatkoi Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauttaan vuonna 2018. Kautta määritti vahvasti Suomen ajama Jäämeren ratahanke. Ratateema on läpileikannut suurin piirtein kaiken Arktisen neuvoston toiminnan tilanteessa, jossa rata ei ollut suunnitelmissa tai edes puheen tasolla puheenjohtajuuskauden suunnitteluvaiheessa. Ratahankkeen edistäminen oli myös kansallisen liikenne-, alue- ja luonnonvarapolitiikan keskiössä. Tämä on vienyt saamelaistoimijoiden voimavarat monien muiden tärkeiden teemojen käsittelyltä.

Olen erittäin iloinen siitä, että vuosia kestäneiden keskustelujen jälkeen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat lapset ja nuoret pääsivät saamen kielten opetuksen piiriin, kun opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Utsjoen kunnalle rahoituksen kolmivuotista saamen kielten opetuksen etäyhteyksiä käyttävää pilottihanketta varten. Lisäksi lähiopetusta alettiin järjestää Helsingissä.

Merkittävää kertomusvuoden aikana oli myös se, että käräjien viestintää ja tiedottamista vahvistettiin. Viestintäsihteerin työn vaikuttavuus on ollut erityisesti siinä, että Saamelaiskäräjien toiminnan positiivinen näkyvyys sekä oikea-aikaisen ja ajankohtaisen tiedon määrä toiminnasta ovat lisääntyneet. Olen myös vakuuttunut siitä, että poliittisen työn vahvistaminen varapuheenjohtajien palkkauksella on pitkällä aikavälillä huomattava edistysaskel Saamelaiskäräjille sekä muutoinkin voimavara erityisesti henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyön kehittämiseksi.

Lopuksi haluan kiittää henkilöstöämme toimintatavoitteidemme eteen tehdystä kovasta työstä sekä hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi kiitän luottamushenkilöitämme, erityisesti varapuheenjohtajiamme, hyvästä poliittisesta yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana sekä kaikkia sidosryhmiämme ja yhteistyötahojamme, erityisesti Saamelaisneuvostoa, Kolttien kyläkokousta kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksiä, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia sekä yksittäisiä saamelaisaktiiveja, menneestä vuodesta!

Inari 27.5.2019
Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio

Saamelaiskäräjien toimintakertomus vuodelta 2018 hyväksyttiin Saamelaiskäräjien kokouksessa 18.6.2019. Pääset tutustumaan toimintakertomukseen Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa.

Saamen kielten etäopetushanke valmistelee toiminnan vakiinnuttamista

Saamen kielten etäopetushanke hakee ratkaisuja toiminnan vakinaistamiselle. Hanke käynnistyi syksyllä 2018 ja sen on määrä päättyä vuoden 2020 lopussa. Sitä ennen hankkeen toimijoiden tulee tehdä opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksensä saamen kielten opetuksen vakiinnuttamiseksi kotiseutualueen kuntien ulkopuolella. Noin 70 % perusopetusikäisistä saamelaislapsista asuu ja käy koulua saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella.

Kuvassa saamen kielten etäopetushankkeen koordinaattori Arla Magga Saamelaiskäräjiltä ja projektipäällikkö Eila Tapiola Utsjoen kunnasta.

Ensimmäisenä toimintavuonna hanke antoi saamen kielten opetusta yhteensä 16 koltansaamen, 18 inarinsaamen ja 19 pohjoissaamen oppilaalle. Hankkeessa oli mukana yhteensä 21 kuntaa ja 39 koulua. Tulevana syksynä oppilasmäärät kasvavat ja hankkeeseen liittyy uusia koulutuksen järjestäjiä yhteensä seitsemän.

Kouluvuoden lopussa tehdyn palautekyselyn tulokset ovat lupaavia. – Oppilaat sekä heidän vanhempansa ovat ottaneet saamen kielen oppimismahdollisuuden vastaan suorastaan riemukkaasti ja kiitollisina, kertovat hankkeessa työskentelevät Eila Tapiola ja Arla Magga.

Saamen kielten etäopetushanke oli esillä Opetushallituksessa 12.6. järjestetyssä Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen kokouksessa. Kokoukseen osallistunut pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen piti etäopetushankkeen päättymistä kesken kouluvuoden ongelmallisena.  Kokouksen yhteisenä huolena oli, miten turvataan saamen kielten opetus saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella vuoden 2021 alusta lähtien, jolloin hankkeen on määrä päättyä.

Kokoukseen osallistuivat Saamelaiskäräjien ja Opetushallituksen edustajien lisäksi saamelaisopetuksen asiantuntijat Helsingin, Rovaniemen ja Oulun kaupungeista, Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnista, Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, Lapin aluehallintovirastosta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Hankkeen työntekijät Eila Tapiola, Arla Magga ja Ulla Aikio-Puoskari osallistuivat 11.6. suomen kielen ja suomenkielistä opetusta ympäri maailmaa asuville suomalaisoppilaille järjestävän Etäkoulu Kulkurin avointen ovien päivään (https://www.youtube.com/watch?v=mSTQB3t2u3g). Ohjelmaan kuului mm. paneelikeskustelu oman äidinkielen merkityksestä. Panelisteina olivat Etäkoulu Kulkurin rehtori Tuija Tammelander, opetusneuvos Katri Kuukka sekä etähankkeen projektipäällikkö Eila Tapiola, joka toi keskusteluun mukaan saamen kielten näkökulman. Keskustelussa painottuivat kielten rikkaus sekä kielen yhteys kulttuuriin, joka koskettaa samalla tavalla ulkomailla asuvaa suomalaislasta kuin Suomessa asuvaa saamelaislasta. Panelisteja ja yleisöä pohditutti myös esimerkiksi äidinkielen merkitseminen väestörekisteritietoihin, jonne ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta merkitä useampaa äidinkieltä. Tähän asiaan toivottiin korjausta.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Eila Tapiola, eila.tapiola(at)utsjoki.fi, 040 7012 094

Hankekoordinaattori Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi,  040 1985 033

https://www.saamenetaopetus.com/

Saamelaiskäräjät esittää valtioneuvostolle saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista

Saamelaiskäräjien kokous 18.6.2019 päätti esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tekisi Suomen eduskunnalle kiireellisenä käsiteltävän lakiehdotuksen, jolla saamelaiskäräjien vaaleja koskevia säädöksiä muutettaisiin siten, että seuraavia saamelaiskäräjävaaleja lykättäisiin saamelaiskäräjälain 3 §:n muuttamiseksi tarpeellisen ajan.

Hallituksen esitysluonnoksen eduskunnalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta mukaan vuonna 2015 toimitetun vaalien tuloksen perusteella asetetun Saamelaiskäräjien toimikausi jatkuisi poikkeuksellisesti vuoden 2021 loppuun. Esityksen taustalla on Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti.

Vaalien siirrossa olisi kyse kertaluonteisesta toimenpiteestä, jonka tavoitteena on varmistaa saamelaiskäräjälain muutosten valmistelu, käsittely ja toimeenpano ennen seuraavien saamelaiskäräjien vaalien toimittamista. Ehdotettu laki olisi tarkoitettu tulemaan voimaan 1. elokuuta 2019.

Saamelaiskäräjien kokous äänesti päätöksestä keskustelun jälkeen.  Äänestys tehtiin Saamelaiskäräjien hallituksen esityksen (jaa) ja Anu Avaskarin esityksen välillä (ei). Avaskari esitti, että saamelaiskäräjävaaleja ei siirretä ja esitys vaalien siirtämisestä tulee hylätä. Ääniä annettiin yhteensä 17, joista jaa ääniä 13 ja ei ääniä 4.

Jaa: Tiina Sanila-Aikio, Jouni Aikio, Veikko Feodoroff, Jouko Hetta, Aslak Holmberg, Tuomas Aslak Juuso, Kirsti Kustula, Ulla Magga, Petra Magga-Vars, Anne Nuorgam, Heikki Paltto, Magreta Sara ja Asko Läsman.
Ei: Anu Avaskari, Pigga Keskitalo, Kari Kyrö ja Pekka Pekkala. Vastaan äänestäneet jättivät asiasta päätökseen eriävän mielipiteen.

Päätökseksi tuli hallituksen esitys, että Saamelaiskäräjien kokous esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tekisi Suomen eduskunnalle kiireellisenä käsiteltävän lakiehdotuksen, jolla saamelaiskäräjälain vaaleja koskevia säädöksiä muutettaisiin siten, että seuraavia saamelaiskäräjävaaleja lykättäisiin saamelaiskäräjälain 3 §:n muuttamiseksi tarpeellisen ajan.

Lisäksi kokous myönsi Saamelaiskäräjien hallitukselle valtuudet neuvotella ja sopia Suomen valtion kanssa muutoksen valmistelun edellyttämistä yksityiskohdista ja menettelytavoista.

Saamelaiskäräjien kokous 2/2019 pidetään 18.-19.6.2019 Inarissa (Sajos). Kokousta voi seurata paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Suorassa verkkolähetyksessä voi nyt kuunnella myös tulkkausta.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Määräaikainen projektityöntekijä Dihtosis -saamelaiskouluvierailut jatkohankkeelle

Työ alkaa 5.8.2019 ja kestää 15.3.2020 saakka.

Dihtosis-hankkeessa tehdään saamelaisuutta ja saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Hankkeessa päivitetään jo valmis materiaali kouluvierailuja varten, tehdään kouluvierailuja sekä luodaan saamelaisaiheinen mobiilipeli, joka lanseerataan saamelaisten kansallispäivänä valtakunnallisesti Suomen kouluissa.

Projektityöntekijän tehtävänä on Dihtosis-saamelaiskouluvierailut hankkeen toteuttaminen ja hallinnointi hankesuunnitelman mukaisesti yhteistyössä ohjausryhmän, nuorisosihteerin ja Nuorten Akatemian kanssa.

Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamelaiskulttuurin tuntemus, kokemus laajojen aineistojen hallinnasta sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Projektityöntekijältä edellytetään saamen kielen taitoa.

Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V/II mukaan (peruspalkka 2 180,06 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset todistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 1.7.2019 klo 16.00 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?3daeb547

Lisätietoja työstä antaa vs. nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3134. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 13.6.2019 Saamelaiskäräjät

Ehdokkaan asettaminen saamelaiskäräjien vaaleissa

Vaalilautakunta valmistelee saamelaiskäräjien vaaleja aikataulun mukaisesti. Saamelaiskäräjävaalit toimitetaan 2.9–30.9.2019.

Saamelaiskäräjistä annetun lain (974/95, muut.1279/02) 27 §:n mukaisesti ehdokkaan saamelaiskäräjien vaaleissa voi asettaa vähintään kolme henkilöä, jotka on merkitty äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Ehdokasasettelua varten täytetään valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja ja ehdokkaan suostumuslomake, jotka allekirjoitettuna on palautettava vaalilautakunnalle viimeistään elokuun 2. päivänä 2019 ennen klo 16.00.

Lomakkeita ja tarkempia tietoja saa vaalilautakunnan toimistosta osoite: Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Inari, puh. 010 839 3120, 010 839 3138  tai sähköpostitse vaalit(at)samediggi.fi. Lomakkeita voi myös tulostaa www.samediggi.fi.

Vaalilautakunta

Lomake ehdokkasasettelua varten

Saamelaiskäräjien vaalit 2019

 

Kuva: Juha Kauppinen