Sámediggi vuostálastá garrasit Jiekŋameara ruovdegeainnu joatkkaplánaid

Ođas Jiekŋameara ruovdegeaidnofidnu plánema álggaheamis bođii áibbas vuorddekeahttá Sámediggái, go fitnodatdoaibmi Peter Vesterbacka almmuhii iežas áigumušain otná iđit. “Sámedikkiin eai leat gevvon makkárge virggálaš ságastallamat dán fidnu álggaheamis”, vástida ságajođiheaddji Sanila-Aikio ođđasa birra.

Vesterbacka muitala jearahallamis, ahte juná Roavvenjárggas Kirkonjárgii sáhtášii johtit joba viđa jagi geažis ja, ahte buot áššeosolaččaiguin lea dárkkuhus ságastallat fidnu birra. “Sámit eai leat fidnu oktavuođas čanusjoavku, muhto vuoigatvuođaeaiggádat ja Eurohpá uniovnna guovllu áidna eamiálbmot, man sajádat ja maiddái vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii lea sihkkaraston nu sisriikkalaš láhkaásaheamis go riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa dásisge. Nappo sámiiguin ii ságastallo, muhto sámiiguin galgá ráđđádallat”, vástida Sanila-Aikio Vesterbacka plánaide.

Sámiid virggálaš ovddasteaddjit dáid ráđđádallamiin leat Sámediggi ja Nuortalaččaid giličoahkkin.

Nugo Sámediggi lea máŋggain ráđđádallamiin ja dilálašvuođain buktán ovdan juo ovdalge, ruovdegeaidnofidnu áitá ovttačilggolaččat sámiid árbevirolaš ealáhusaid, mat gullet vuođđolágas ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođas sihkkaraston sámekultuvrra suoji ollái. “Jiekŋameara ruovdegeaidnofidnu ovddideapmái eai leat eavttut dál eaige boahttevuođas, go vuođđolága 17.3 §:a sisttis doallan sámekultuvrra hedjonahttingielddus geavadis eastá Jiekŋameara ruovdegeainnu ráhkadeami sámiid ruovttuguvlui”, joatká ságajođiheaddji Sanila-Aikio.

Ruovdegeaidnofidnu vuostálastet viidát maiddái eará doibmejeaddjit. Sámedikki lassin vuostálasti bealiváldima leat ovdanbuktán Nuortalaččaid Giličoahkkin, Bálgosiid ovttastus, Sámemusea Siida, guovllu bálgosat, Ohcejoga gielda, máŋggat sáme- ja eará searvvit, gilidoaibmagottit sihke máŋggat priváhta olbmot.

Govva: Anja Vest

 

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

II várreságajođiheaddji Juuso oassálastá Árktalaš ráđi čoahkkimii Roavvenjárggas

Sámedikki II várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso oassálastá Árktalaš ráđi čoahkkimii Roavvenjárggas miessemánu 6.-7. beaivve 2019. Suoma guovtte jagi ságajođihanbadji Árktalaš ráđis nohká Roavvenjárggas lágiduvvon olgoriikaministariid čoahkkimii miessemánu 7. beaivve.

Čoahkkimii oassálastet árktalaš riikkaid lassin Árktalaš ráđi bissovaš oassálastit. Ráđi guhtta eamiálbmogiid ovddasteaddji lahtu leat Aleuttiid riikkaidgaskasaš organisašuvdna, Árktalaš Athabaskani ráđđi, Gwich’iniid riikkaidgaskasaš ráđđi, Inuihtaid poláraguovlokonfereansa, Sámiráđđi ja Ruošša davvi eamiálbmogiid organisašuvdna.

”Árktalaš ráđđi lea buorre ovdamearka das, man láhkai guvllolaš sihke rájáid rasttildeaddji oktasašbarggu sáhttá bargat ovttas guovllu olbmuiguin”, gávnnaha Sámedikki II várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

”Háliidan sávvat lihku Árktalaš ráđđái, mii lea Suoma ságajođihanáigodaga áigge bargan buori oktasašbarggu eamiálbmogiiguin, vuhtiiváldimiin dálkkádatnuppástusa ja meteorologalaš oktasašbarggu, ja fuopmášemiin árbevirolaš dieđu. Sávan, ahte Árktalaš ráđđi lea ain boahttevuođas okta dain dálkkádatnuppástusa njunušdoibmejeaddjiin. Mii eamiálbmogat, geat eallit dálkkádatnuppástusa váikkuhusaid ovdalinjjás, oaidnit dan, man dehálaš lea deattuhit dálkkádatnuppástusa goahcama.”

Suoma guovtte jagi ságajođihanáigodaga prográmmas vuddjojuvvui dálkkádatnuppástusa goahcamii ja ON:id suvdilis ovdáneami ulbmiliid ollašuhttimii árktalaš guovlluin. Suoma deaddočuoggát leamaš meteorologalaš oktasašbarggu nannen, birasgáhtten, nu ahte mielde čáhppes čina eastadeapmi, čehppodat ja skuvlejupmi sihke guvllolaš oktasašbargu. Loga lasi olgoriikkaministeriija dieđáhusas: Suoma árktalaš ságajođihanáigodat nohká allagit Roavvenjárggas.

 

Lassidieđut:

Sámedikki II várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Govva: Ville-Riiko Fofonoff

Ságajođiheaddji Sanila-Aikio oassálastá Venetsia 58. riikkaidgaskasaš dáiddabiennálii (La Biennale di Venezia)

Suoma Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio oassálastá Venetsia 58. riikkaidgaskasaš dáiddabiennálii (La Biennale di Venezia) miessemánu 7.-9. beaivve 2019. Ságajođiheaddji oassálastá dáhpáhussii ovttas Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid ságajođiheaddjiiguin Aili Keskitaloin ja Per-Olof Nuttiin sihke Norgga Sámedikki stivrra lahtuin Henrik Olseniin.

Ságajođiheaddji Sanila-Aikio oassálastá ee. Modearnadáidaga musea Kiasma buvttadan Davviriikkalaš paviljonga čájáhusa sihke Suoma Alvar Aalto -paviljongas čájehuvvon A Greater Miracle of Perception -čájáhusa rahpamiidda.

– Vuorddán buorre mielain go beasan oaidnit sámedáiddáriid bargguid dáiddabiennála oassin. Sámedáidaga máŋggabealatvuohta ja -dássásašvuohta geasuhit riikkaidgaskasaččat, ja lea duođaige fiinna ášši, ahte Pieski ja West oassálastiba biennálii, illuda ságajođiheaddji Sanila-Aikio.

Miracle Workers -kollektiivva vuosttas oktasaščájáhusas A Greater Miracle of Perception, mii lea oaidnin láhkai Suoma Alvar Aalto –paviljoŋgas, leat mielde dáiddár Outi Pieski sihke muitaleaddji ja filbmadahkki Suvi West. Outi Pieski báikái čadnon bargu Ovdavázzit – Forewalkers (2019) bajida ovdan riikkaid rájáid badjel ollašuvvan sámiid dáistaleami iešmearridanvuoigatvuođas ássanguovlluset eatnamiidda ja čáziide. Dagus deattuha, ahte eallin ja johtaleapmi galget vuođđuduvvat suvdilis rattát eallimii guovllu luonddudárbbuiguin.

Lassin čájáhusas lea ovdan viđa oanehisfilmmas čohkkejuvvon dagus The Killing of Čáhcerávga (2019), mas Miracle Workers kollektiivva lahtut dutket jeagatmeahttunvuođa potentiála boares jurddašanmálliin. Filmmas ovdanbuktojit bođu, searvvušlaš muitalusat. Loga lasi čájáhusas Frame Finland -siidduin.

Venetsia dáiddabiennáli lea juohke nuppi jagi lágiduvvon modearnadáidaga riikkaidgaskasaš stuorračájáhus. Biennáli čohkiida eanaš čájáhusain paviljoŋgain, maid stáhtat leat jagiid mielde lágidan. Vuosttas Venetsia dáiddabiennáli ordnejuvvui jagi 1895.

 

Lassidieđut: 

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Vuollái skuvlaahkásaš mánáid materiálaprošeakta lea ovdánan beallemuddui – ráhkadeamen guokte mobiilaspealu, guokte digigirjji, lávdespealu ja bođubustávaid

Sámedikki Vuollái skuvlaahkásaš mánáid materiálaprošeakta álggahii doaimma ođđajagemánu álggus, ja lea ovdánan dál beallemuddui. Prošeavtta oktan ulbmilin lea doarjut mánáid sámegiela oahppama dálá áigge materiálaiguin árrabajásgeassimis, ovdaoahpahusas ja ruovttuin. Doarjaga várás leat dál ráhkadeamen guokte mobiilaspealu, guokte digigirjji, lávdespealu ja bođubustávaid.

Mánáid sárgumat boazofáttát lávdespealu várás.

Nana kartoŋŋas bustávaid hápmái čuhppon bođubustávat ráhkaduvvojit váldoáššis árrabajásgeassima ja ovdaoahpahusa dárbbuide lohkama ja čállima álgagiid doarjjan. Bustávaid fárus juhkkojit rávvagat ja pedagogalaš neavvagat daid geavaheami várás. Lávdespealu jurddan lea iežas boazočorraga stuorrudeami mielde oahppat bohccuide laktáseaddji sátneráju sihke ovddidit matematihkalaš jurddašeami. Miellagiddevaš ja suohtas lávdespealu leat plánen Onneli Sieppi ja Elle Máret Valkeapää oassin Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjiskuvlema. Digitálalaš girjjiin nubbi ráhkaduvvo Satu Moshnikoff geasuheaddji diktagirjji Njuämmlaž njoikk vuođul, ja nubbi Ulla Sainio liekkus girjjis Karhu ja Kettu, mii lea almmustuvvan diibmá suomagielat dohpegirjin. Guktuid girjjiid digiveršuvdnii boahtá teavsttaid guldaleami lassin máná oassálahtti doaibma. Mobiilaspealut bohtet guovtte speallansuorggi máhttis, Kapy Toysis ja Zaibatsu Interactives, geaid barggut leat earret eará Pikku Kakkonen spealut Bigálus ja Nuottiniitty sihke Möllit. Mobiilaspealuid ulbmilin lea movttiidahtti ja beroštahtti dahkama lassin doarjut mánáid sátneráju viidáneami ja iežas máinnastandáiddu ovdáneami.

“Prošeakta lea buorre fárttas ja vuosttas bohtosiid vuordit vejolaččat juo ovdal geasi.” muitala prošeavtta plánejeaddji Petra Kuuva. “Oktasašbargu lea bargojuvvon fitnodagaid lassin priváhta olbmuiguin, geaidda olu giitosat rávvagiin, evttohusain ja veahkis. Leamašan illu plánet ja buvttadit prošeavtta, man bohtosiin lea illu ja ávki čuozahatjoavkku lassin maiddái sámegiela eará oahppiide.”

Prošeavtta ruhtadeapmi boahtá Oahpahus- ja kulturministeriijas, ja prošeakta nohká borgemánu maŋimuš beaivve. Buot materiálat buvttaduvvojit nuortalašgillii, davvisámegillii ja anárašgillii.

Lassidieđut prošeavttas:

Petra Kuuva / Piäkkáá Heeihâ Petra
má. materiálaplánejeaddji
Sámediggi
Sajos | FI-99870 Anár
tel. +358 10 839 3128 | +358 40 623 3341
petra.kuuva(at)samediggi.fi
facebook Kuuva Petra Työ