Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi kansainvälisten asiain sihteerin viransijaisuuden

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi kansainvälisten asiain sihteerin viransijaisuuden, joka alkaa 3.6.2019 ja päättyy 31.12.2019.

Sihteerin tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä 26 d §. Tehtävänä on mm. ylläpitää, koordinoida, suunnitella sekä kehittää käräjien kansainvälistä toimintaa, valmistella käräjien, hallituksen ja lautakuntien kokouksessa toimialaansa kuuluvia asioita sekä hoitaa Saamelaista parlamentaarista neuvostoa koskevaa toimintaa.

Viran sijoituspaikka on saamelaisten kotiseutualue. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).  Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin, saamelaisten kansainvälisten asioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemusta, sujuvaa kirjallista ja suullista englannin ja ruotsin kielen taitoa sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, hyvää organisointi- ja paineensietokykyä. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2625,08 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä.

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Hakemukset todistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 24.5.2019 klo 16.00 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?6c594992

Inarissa 10.5.2018 Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto: Jäämeren rata uhkaa tulevaisuuttamme

Jäämeren rata nousi eilen jälleen otsikoihin, kun Angry Birdsistä tunnettu Peter Vesterbacka allekirjoitti aiesopimuksen ratahankkeen vetämisestä. Vesterbacka hehkutti junan kulkevan Rovaniemeltä Kirkkoniemeen mahdollisesti jo viiden vuoden päästä. Lapin Liiton hallitus on juuri päättänyt jatkaa radan maakuntakaavaan kaavoittamisen jatkamista ja lappilaiset poliitikot ovat intoilleet radan hyödyttävän koko Lappia. Sen sijaan saamelaisten oikeudenhaltijuus on sivuutettu. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous ilmaisevat saamelaisten virallisen kannan, joka on yksiselitteinen “EI JÄÄMEREN RATAA SAAMENMAALLE”. Myös kansallinen ja kansainvälinen oikeus tukee saamelaisia, ja erityisesti perustuslaki estää hankkeen sisältämänsä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon nojalla.

Olemme juuri viime viikolla tavanneet Lapin liiton edustajia, jotka vakuuttelivat, että radan tullessa se ei häiritse meidän elämäämme. Rata on nyt siirretty yksityisiin käsiin ja liike-elämän ehdoille. Millä tavalla Lapin liitto, Lapin poliitikot tai kukaan muukaan aikoo varsinkaan nyt suojella meidän elämäämme?

Meille perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, ovat edelleen tärkeitä ja merkityksellisiä elinkeinoja pohjoisessa. Puhdas, terve ja monimuotoinen luonto siihen perustuvine maankäyttöineen on saamelaisuuden elinehto, vaikka kaikki saamelaiset eivät harjoitakaan esimerkiksi poronhoitoa. Poronhoidossa saamen kielet ovat arkikieliä niissäkin paikoissa, joissa saamen kieli on uhanalainen. Merkitys yhteenkuuluvuuden, kulttuurin, syrjäkylien elämän ja kielten säilymisen kannalta on korvaamaton. Moni saamelaisnuori haluaisi edelleen jatkaa sukupolvelta toiselle siirtyvässä elinkeinossa, joka on enemmän kuin ammatti. Se on elämäntapa.

Poronhoidon elinehdot pohjoisessa perustuvat vapaaseen laidunnukseen, jossa poroja siirretään satojen tai tuhansien porojen tokissa laitumilta toisille vuodenkierron mukaan. Pakotatteko meidät työntämään poromme junan alle? Millaisen tunnelin tai sillan ajattelitte mahduttavan tuhat poroa radan toiselle puolelle? Kuka järjestää mielenterveysapua niille poronhoitajille, jotka jäävät poronhoidon elintilan kapenemisen vuoksi toimettomiksi? Missä kalastamme, kun radan tuoma teollisuus on pilannut kalavetemme? Vesterbacka vakuuttelee, että asiat selviävät keskustelemalla (Yle 9.5.2019). Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto toteaa, ettei Jäämeren rata ole keskustelu- vaan neuvotteluasia, jonka Suomen lainsäädäntökin vahvistaa.

Rata on nykyisellään useiden selvitysten mukaan myös taloudellisesti kannattamaton. Vesterbacka korosti Ylen haastattelussa (9.5.2019) radan vaikutuksia matkailulle. Me paikalliset kuitenkin tiedämme, ettei pohjoisessa riitä matkustajia julkiselle liikenteelle. Aasian turistit eivät tule junalla vaan lentämällä vuoden ainoalle viikon mittaiselle lomalleen. Matkailua tulisi muutenkin kehittää alueella eksklusiivisen, luonnon kannalta kestävän matkailun ehdoin. Ratahanketta yritetään viherpestä ekologisen junamatkailun riemuvoittona, vaikka kannattavaksi sen saisi selvitysten mukaan vain suuremmilla kaivos- tai metsäteollisuuden hankkeilla rahtimäärien suurentamiseksi öljy- ja kaasukuljetuksista puhumattakaan. Ulkomaalaisella rahoituksella tehtävä Jäämeren rata ei ole ainakaan meitä paikallisia varten eikä paikallisten hallinnassa. Miten lappilaiset hyötyisivät siitä, että alue tyhjennetään luonnonvaroista ohi kiitävän junan avulla?

Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto näkee Jäämeren radan klassisena esimerkkinä suomalaisesta ja vihreästä kolonialismista. Emme ole unohtaneet esimerkiksi Tenon sopimusta tai Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden mielivaltaista rakentamista, jolloin 600 ihmisen koti hukutettiin veden alle. Nyt riittää. Saamelaisnuoret suojelevat ja puolustavat Saamenmaata, sen maita ja vesiä, sen ihmisiä ja elinehtoja.

Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto

 

Kuva: Kevin Francett

Saamelaiskäräjiltä täystyrmäys Jäämeren radan jatkosuunnitelmiin 

Uutiset Jäämeren radan hankkeen suunnittelun aloittamisesta tulivat täytenä yllätyksenä Saamelaiskäräjille, kun liikemies Peter Vesterbacka ilmoitti aikeistaan tänä aamuna. “Saamelaiskäräjien kanssa ei ole käyty minkäänlaisia virallisia keskusteluita kyseisen hankkeen aloittamisesta”, vastaa puheenjohtaja Sanila-Aikio uutiseen.

Vesterbacka kertoo haastattelussa, että juna Rovaniemeltä Kirkkoniemeen voisi kulkea jopa viiden vuoden kuluttua ja, että kaikkien asianomaisten kanssa aiotaan keskustella hankkeesta. “Saamelaiset eivät ole hankkeen osalta sidosryhmä, vaan oikeudenomistajia ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jonka asema sekä oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on turvattu niin kansallisessa lainsäädännössä kuin kansainvälisenkin oikeuden tasolla. Näin ollen saamelaisten kanssa ei keskustella, vaan saamelaisten kanssa tulee neuvotella”, vastaa Sanila-Aikio Vesterbackan suunnitelmiin.

Saamelaisten viralliset edustajat näissä neuvotteluissa ovat Saamelaiskäräjät sekä Kolttien kyläkokous.

Kuten Saamelaiskäräjät on useissa neuvotteluissa ja tilaisuuksissa tuonut esiin jo aikaisemmin, ratahanke uhkaa yksiselitteisesti saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, jotka kuuluvat perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa turvatun saamelaiskulttuurin suojan piiriin. “Jäämeren ratahankkeen edistämiselle ei ole edellytyksiä nyt eikä tulevaisuudessa, koska perustuslain 17.3 §:n sisältämä saamelaiskulttuurin heikentämiskielto käytännössä estää Jäämeren radan rakentamisen saamelaisten kotiseutualueelle”, jatkaa puheenjohtaja Sanila-Aikio.

Ratahanketta vastustetaan laajalti myös muiden toimijoiden keskuudessa. Saamelaiskäräjien lisäksi kielteisen kannan ovat ilmaisseet Kolttien kyläkokous, Paliskuntain yhdistys, Saamelaismuseo Siida, alueen paliskunnat, Utsjoen kunta, useat saamelais- ja muut yhdistykset, kylätoimikunnat sekä useat yksityiset henkilöt.

Kuva: Anja Vest

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Juuso osallistuu Arktisen neuvoston kokoukseen Rovaniemellä

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistuu Arktisen neuvoston kokoukseen Rovaniemellä 6.-7. toukokuuta 2019. Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi Arktisessa neuvostossa päättyy Rovaniemellä järjestettävään ulkoministerikokoukseen 7. toukokuuta.

Kokoukseen osallistuvat arktisten valtioiden lisäksi Arktisen neuvoston pysyvät osallistujat. Neuvoston kuusi alkuperäiskansoja edustavaa jäsentä ovat Aleuttien kansainvälinen järjestö, Arktinen Athabaskanin neuvosto, Gwich’inien kansainvälinen neuvosto, Inuiittien napapiirikonferenssi, Saamelaisneuvosto ja Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen järjestö.

”Arktinen neuvosto on hyvä esimerkki siitä, kuinka alueellista sekä rajat ylittävää yhteistyötä voidaan tehdä yhdessä alueen ihmisten kanssa”, toteaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

”Haluan onnitella Arktista neuvostoa, joka on Suomen puheenjohtajuuskauden aikana tehnyt hyvää yhteistyötä alkuperäiskansojen kanssa, keskittyen ilmastonmuutokseen ja meteorologiseen yhteistyöhön, yhdistäen perinteistä tietoa. Toivon, että Arktinen neuvosto on tulevaisuudessa edelleen yksi ilmastonmuutoksen johtavista toimijoista. Me alkuperäiskansat, jotka elämme ilmastonmuutoksen vaikutusten etulinjoilla, näemme sen, kuinka tärkeää on keskittyä ilmastonmuutoksen hillintään.”

Suomen kaksivuotisen puheenjohtajakauden ohjelmassa keskityttiin ilmastonmuutoksen hillintään ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon arktisilla alueilla. Suomen painopisteitä ovat olleet meteorologisen yhteistyön vahvistaminen, ympäristönsuojelu, mukaan lukien mustan hiilen ehkäisy, osaaminen ja koulutus sekä alueellinen yhteistyö. Lue lisää ulkoministeriön tiedotteesta: Suomen arktinen puheenjohtajakausi huipentuu Rovaniemelle.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff

Puheenjohtaja Sanila-Aikio osallistuu Venetsian 58. kansainväliseen taidebiennaalliin (La Biennale di Venezia)

Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio osallistuu Venetsian 58. kansainväliseen taidebiennaalliin (La Biennale di Venezia) 7.-9. toukokuuta 2019. Sanila-Aikio osallistuu tapahtumaan yhdessä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtajien Aili Keskitalon ja Per-Olof Nuttin sekä Norjan Saamelaiskäräjien hallituksen jäsenen Henrik Olsenin kanssa.

Puheenjohtaja Sanila-Aikio osallistuu mm. Nykytaiteen museo Kiasman tuottaman Pohjoismaisen paviljongin näyttelyn sekä Suomen Alvar Aalto -paviljongissa nähtävän A Greater Miracle of Perception -näyttelyn avajaisiin.

– Odotan innolla näkeväni saamelaistaiteilijoiden teoksia osana taidebiennaalia. Saamelaistaiteen monipuolisuus ja -tasoisuus kiehtoo kansainvälisesti, ja on todella hienoa, että Pieski ja West osallistuvat biennaaliin, iloitsee puheenjohtaja Sanila-Aikio.

Suomen Alvar Aalto -paviljongissa nähtävässä Miracle Workers -kollektiivin ensimmäisessä yhteisnäyttelyssä A Greater Miracle of Perception ovat mukana taiteilija Outi Pieski ja tarinankertoja ja elokuvantekijä Suvi West. Outi Pieskin paikkasidonnainen teos Ovdavázzit – Forewalkers (2019) nostaa esiin saamelaisten kansallisvaltioiden rajojen yli käymää kamppailua itsemääräämisoikeudesta elinalueensa maihin ja vesiin. Teos painottaa, että elämän ja liikkuvuuden tulee perustua kestävään rinnakkaiseloon alueen luonnontarpeiden kanssa.

Lisäksi näyttelyssä on esillä viidestä lyhytelokuvasta koostuva teos The Killing of Čáhcerávga (2019), jossa Miracle Workers kollektiivin jäsenet tutkivat tottelemattomuuden potentiaalia vanhoissa ajatusmalleissa. Elokuvassa kerrotaan hajanaisia yhteisöllisiä tarinoita. Lue lisää näyttelystä Frame Finland -sivuilta.

Venetsian taidebiennaali on joka toinen vuosi järjestettävä nykytaiteen kansainvälinen suurkatselmus. Biennaali koostuu pääosin näyttelyistä valtioiden vuosien saatossa rakennuttamissa paviljongeissa. Ensimmäinen Venetsian taidebiennaali järjestettiin vuonna 1895.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Alle kouluikäisten lasten materiaalihanke on edennyt puoliväliin – tekeillä kaksi mobiilipeliä, kaksi digikirjaa, lautapeli ja irtokirjaimet

Saamelaiskäräjien Alle kouluikäisten lasten materiaalihanke aloitti toimintansa tammikuun alussa, ja on edennyt nyt puoliväliin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea lasten saamen kielen oppimista nykyaikaisin materiaalein varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja kodeissa. Tukea varten on nyt tekeillä kaksi mobiilipeliä, kaksi digikirjaa, lautapeli ja irtokirjaimet.

Lasten piirroksia poroaiheisen lautapelin kuvitukseen.

Vahvasta pahvista kirjainten muotoon leikatut irtokirjaimet tuotetaan pääasiassa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarpeisiin lukemisen ja kirjoittamisen alkeiden tueksi. Kirjainten mukana jaetaan vinkkejä ja pedagogisia ohjeita niiden käyttämistä varten. Lautapelin ajatuksena on oman porotokan kartuttamisen myötä oppia poroihin liittyvää sanastoa sekä kehittää matemaattista ajattelua. Mielenkiintoisen ja hauskan lautapelin ovat suunnitelleet Onneli Sieppi ja Elle Máret Valkeapää osana Saamelaista lastentarhanopettajakoulutusta. Digitaalisista kirjoista toinen tehdään Satu Moshnikoffin ihastuttavan runokirjan Njuämmlaž njoikk pohjalta, ja toinen Ulla Sainion herttaisesta kirjasta Karhu ja Kettu, joka on ilmestynyt viime vuonna suomenkielisenä tarrakirjana. Molempien kirjojen digiversioon tulee tekstien kuuntelemisen lisäksi lasta osallistavaa toimintaa. Mobiilipelit tulevat kahdelta pelialan osaajalta, Kapy Toysilta ja Zaibatsu Interactivelta, joiden tuotantoa ovat muun muassa Pikku Kakkosen pelit Bigálus ja Nuottiniitty sekä Möllit. Mobiilipelien tavoitteena on innostavan ja kiinnostavan tekemisen ohessa tukea lasten sanavaraston laajenemista ja oman tarinantuottamisen kehittymistä.

“Hanke on hyvässä vauhdissa ja ensimmäisiä tuotoksia odotellaan mahdollisesti jo ennen kesää.” kertoo hankkeen suunnittelija Petra Kuuva. “Yhteistyötä on tehty yritysten lisäksi yksityisten henkilöiden kanssa, joille iso kiitos neuvoista, ideoista ja avusta. On ollut ilo suunnitella ja tuottaa projektia, jonka tuotoksista on iloa ja hyötyä kohderyhmänsä lisäksi muillekin saamen kielten oppijoille.”

Hankkeen rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ja hanke päättyy elokuun viimeinen päivä. Kaikki materiaalit tuotetaan koltansaameksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi.

Lisätietoja hankkeesta:

Petra Kuuva / Piäkkáá Heeihâ Petra
ma. materiaalisuunnittelija
Saamelaiskäräjät
Sajos | FI-99870 Inari
tel. +358 10 839 3128 | +358 40 623 3341
petra.kuuva(at)samediggi.fi
facebook Kuuva Petra Työ