Saamelaiskäräjien hallitus päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se valtuuttaa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston (SPN) valitsemaan Sámi Giellagáldun organisaatiomallin tietyin ehdoin. Vuoden toinen Saamelaiskäräjien kokous pidetään Inarissa 18.-19. kesäkuuta.

Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että SPN:n täysistunto valitsee Sámi Giellagáldun organisaatiomallin seuraavin ehdoin: Sámi Giellagáldu perustetaan pysyvänä laitoksena sillä edellytyksellä, että kaikki Saamelaiskäräjät ovat mukana, saamelainen itsemääräys varmistetaan siten, että Sámi Giellagáldulle perustetaan johtokunta, jossa kullakin Saamelaiskäräjillä on kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä, Saamelaiskäräjät nimittää omat johtokunnan jäsenensä ja varajäsenensä oman menettelytapansa mukaan ja laitoksessa tulee olla kielityöntekijöitä niin, että kaikkien kolmen valtion valtakielten vaikutus, saamen kielten tarpeet ja erilaiset haasteet otetaan huomioon normittamisessa.

Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien hallitukset ovat hyväksyneet ehdotuksen Sámi Giellagáldun pysyvän organisaatiomallin valinnan siirtämisestä SPN:n täysistunnolle. Ehdotus etenee seuraavaksi Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien kokousten hyväksyttäväksi. Sámi Giellagáldu toimii SPN:n alaisuudessa ja SPN:ssa on parlamentaarinen edustus kaikilta kolmelta Saamelaiskäräjiltä.

Saamen kielineuvosto on kokouksessaan 6.5.2019 linjannut Suomen Saamelaiskäräjien odotukset YK:lle ja valtiolle koskien kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten vuotta. Hallitus hyväksyi muutoksin kielineuvoston valmisteleman kannanoton esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle. Kannanotossa tuodaan esille alkuperäiskansakielien suojelu ja elvyttäminen, kansainvälien yhteistyön vahvistaminen eri alkuperäiskansakielten välillä, alkuperäiskansakielten näkyvyyden lisääminen sekä digitalisointi ja teknologia. Myös Norjan Saamelaiskäräjät on käsitellyt asiaa kokouksessaan maaliskuussa 2019 ja linjannut odotuksensa YK:lle ja valtiolle koskien kielivuotta.

Neuvottelut totuus- ja sovintoprosessin mandaatista on aloitettu valtion, Saamelaiskäräjien sekä Kolttien kyläkokouksen kanssa helmikuussa 2019 ja niitä on jatkettu huhtikuussa 2019. Lisäksi helmikuussa 2019 pidettiin neuvottelu koskien toimenpideohjelmaa saamelaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveyspalvelujen rakentamiseksi. Neuvotteluun oli kutsuttu asiantuntijoita sekä valtion, Kolttien kyläkokouksen, Lapin sairaanhoitopiirin sekä Lapin soteuudistuksen valmistelun edustajia. Neuvotteluja jatkettiin toukokuussa 2019.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 9/2019 pidettiin Inarissa 16.5.2019.

Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksiä 16.5.2019

Hallitus

• totesi, ettei Saamelaiskäräjien kehysehdotusta vuosille 2020-2023 voi määräajan vuoksi siirtää käsiteltäväksi seuraavassa käräjien kokouksessa kesäkuussa ja hyväksyi Saamelaiskäräjien kehysehdotuksen toimitettavaksi oikeusministeriölle.
• esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, ettei se ota valitusta Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen 3/2019 (4.2.2019) 7§ päätöksestä tutkittavaksi, koska valitus on tehty päätöksestä, joka ei ole lain mukaan valituskelpoinen. Sovellettu lainsäädäntö: Laki saamelaiskäräjistä 974/1995, 41 §, Hallintolainkäyttölaki 586/1996 5 §.
• totesi, että Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä Sámi Giellagáldun perustamista pysyväksi pohjoismaiseksi saamen kielten normituselimeksi, joka toimii rajat ylittävänä kieliyhteistyöelimenä.
• esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se valtuuttaa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston seuraavan täysi-istunnon valitsemaan Sámi Giellagáldun organisaatiomallin seuraavin ehdoin: Sámi Giellagáldu perustetaan pysyvänä laitoksena sillä edellytyksellä, että kaikki Saamelaiskäräjät ovat mukana, saamelainen itsemääräys varmistetaan siten että Sámi Giellagáldulle perustetaan johtokunta, jossa kullakin Saamelaiskäräjillä on 2 jäsentä ja 2 varajäsentä, itsekukin Saamelaiskäräjät nimittää omat johtokunnan jäsenensä ja varajäsenensä oman menettelytapansa mukaan, laitoksessa tulee olla kielityöntekijöitä niin, että kaikkien kolmen valtion valtakielten vaikutus ja itse kunkin saamen kielten tarpeet ja erilaiset haasteet otetaan huomioon normittamisessa.
• hyväksyi muutoksin saamen kielineuvoston valmisteleman kannanoton Suomen Saamelaiskäräjien odotuksista YK:lle ja valtiolle koskien kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten vuotta ja päätti esittää asian lisäyksin edelleen Saamelaiskäräjien kokoukselle.
• hyväksyi esityksen saamenkielisten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2021 esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle.
• hyväksyi koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan selvityksen saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun määrärahan käytöstä vuonna 2018.
• keskusteli Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) SAAMI-hankkeesta ja totesi, että hanke on erittäin tärkeä erityisesti biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) työn näkökulmasta, päätti että Saamelaiskäräjien kanta ennakkosuostumuspyyntöön on myönteinen ja toivoo, että SAAMI-hanke mahdollistaisi haastateltaville, inarin- ja koltansaamelaisille henkilöille käyttää haastatteluissa omaa kieltään, mikäli haastateltavat haluavat käyttää haastattelutilanteessa omaa kieltään.
• merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen hallitusneuvotteluista, keskusteli asiasta ja päätti jatkaa hallitusneuvotteluihin osallistumista.
• kuuli ja merkitsi tiedoksi puheenjohtajan tilannekatsauksen totuus- ja sovintoprosessin mandaattineuvotteluista ja neuvotteluista koskien toimenpideohjelmaa saamelaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveyspalvelujen rakentamiseksi, keskusteli asiasta ja päätti jatkaa asian valmistelua.
• hyväksyi esityksen saamenkielistä oppimateriaalityötä koskevaksi valtionavustukseksi vuoden 2021 talousarviossa esitettäväksi edelleen Saamelaiskäräjien kokoukselle.

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa viimeistään kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä.

Lisätietoja 

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi