Saamelaiskäräjät järjestää infotilaisuuden auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta 29.5.2019

Saamelaiskäräjät järjestää infotilaisuuden auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta 29.5.2019, klo. 14.00-14.45 Sajoksessa Soljussa. Tilaisuudessa käydään läpi mikä tutkinto on ja miten siihen voi valmistautua. Itse tutkintoon ilmoittautuminen on elokuussa. Infotilaisuudessa tutkinnosta kertovat kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio ja auktorisoidut kääntäjät Merja Fofonoff ja Arla Magga. Infotilaisuus on suunnattu kaikille tutkinnosta kiinnostuneille.

Opetushallituksen hallinnoima auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestetään seuraavan kerran marraskuussa 2019. Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon voi suorittaa kaikilla Suomessa puhutuilla saamen kielillä ja se on virallinen todistus kääntäjän ammattitaidosta. Tutkinnon sisällöstä voi lukea tarkemmin opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat

Saamelaiskäräjät järjestää myöhemmin syksyllä erillisen valmistautumistilaisuuden tutkintoon.

Infotilaisuuteen voi osallistua etäyhteyksin, ilmoitathan siitä kieliturvasihteerille.

Lisätietoja antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio:

anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Mob. +358 40 707 5626
Tel. 010 839 3124

Sámi Giellagáldun organisaatiomalli etenee Saamelaiskäräjien kokoukseen

Saamelaiskäräjien hallitus päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se valtuuttaa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston (SPN) valitsemaan Sámi Giellagáldun organisaatiomallin tietyin ehdoin. Vuoden toinen Saamelaiskäräjien kokous pidetään Inarissa 18.-19. kesäkuuta.

Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että SPN:n täysistunto valitsee Sámi Giellagáldun organisaatiomallin seuraavin ehdoin: Sámi Giellagáldu perustetaan pysyvänä laitoksena sillä edellytyksellä, että kaikki Saamelaiskäräjät ovat mukana, saamelainen itsemääräys varmistetaan siten, että Sámi Giellagáldulle perustetaan johtokunta, jossa kullakin Saamelaiskäräjillä on kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä, Saamelaiskäräjät nimittää omat johtokunnan jäsenensä ja varajäsenensä oman menettelytapansa mukaan ja laitoksessa tulee olla kielityöntekijöitä niin, että kaikkien kolmen valtion valtakielten vaikutus, saamen kielten tarpeet ja erilaiset haasteet otetaan huomioon normittamisessa.

Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien hallitukset ovat hyväksyneet ehdotuksen Sámi Giellagáldun pysyvän organisaatiomallin valinnan siirtämisestä SPN:n täysistunnolle. Ehdotus etenee seuraavaksi Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien kokousten hyväksyttäväksi. Sámi Giellagáldu toimii SPN:n alaisuudessa ja SPN:ssa on parlamentaarinen edustus kaikilta kolmelta Saamelaiskäräjiltä.

Saamen kielineuvosto on kokouksessaan 6.5.2019 linjannut Suomen Saamelaiskäräjien odotukset YK:lle ja valtiolle koskien kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten vuotta. Hallitus hyväksyi muutoksin kielineuvoston valmisteleman kannanoton esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle. Kannanotossa tuodaan esille alkuperäiskansakielien suojelu ja elvyttäminen, kansainvälien yhteistyön vahvistaminen eri alkuperäiskansakielten välillä, alkuperäiskansakielten näkyvyyden lisääminen sekä digitalisointi ja teknologia. Myös Norjan Saamelaiskäräjät on käsitellyt asiaa kokouksessaan maaliskuussa 2019 ja linjannut odotuksensa YK:lle ja valtiolle koskien kielivuotta.

Neuvottelut totuus- ja sovintoprosessin mandaatista on aloitettu valtion, Saamelaiskäräjien sekä Kolttien kyläkokouksen kanssa helmikuussa 2019 ja niitä on jatkettu huhtikuussa 2019. Lisäksi helmikuussa 2019 pidettiin neuvottelu koskien toimenpideohjelmaa saamelaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveyspalvelujen rakentamiseksi. Neuvotteluun oli kutsuttu asiantuntijoita sekä valtion, Kolttien kyläkokouksen, Lapin sairaanhoitopiirin sekä Lapin soteuudistuksen valmistelun edustajia. Neuvotteluja jatkettiin toukokuussa 2019.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 9/2019 pidettiin Inarissa 16.5.2019.

Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksiä 16.5.2019

Hallitus

  • totesi, ettei Saamelaiskäräjien kehysehdotusta vuosille 2020-2023 voi määräajan vuoksi siirtää käsiteltäväksi seuraavassa käräjien kokouksessa kesäkuussa ja hyväksyi Saamelaiskäräjien kehysehdotuksen toimitettavaksi oikeusministeriölle.
  • esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, ettei se ota valitusta Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen 3/2019 (4.2.2019) 7§ päätöksestä tutkittavaksi, koska valitus on tehty päätöksestä, joka ei ole lain mukaan valituskelpoinen. Sovellettu lainsäädäntö: Laki saamelaiskäräjistä 974/1995, 41 §, Hallintolainkäyttölaki 586/1996 5 §.
  • totesi, että Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä Sámi Giellagáldun perustamista pysyväksi pohjoismaiseksi saamen kielten normituselimeksi, joka toimii rajat ylittävänä kieliyhteistyöelimenä.
  • esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se valtuuttaa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston seuraavan täysi-istunnon valitsemaan Sámi Giellagáldun organisaatiomallin seuraavin ehdoin: Sámi Giellagáldu perustetaan pysyvänä laitoksena sillä edellytyksellä, että kaikki Saamelaiskäräjät ovat mukana, saamelainen itsemääräys varmistetaan siten että Sámi Giellagáldulle perustetaan johtokunta, jossa kullakin Saamelaiskäräjillä on 2 jäsentä ja 2 varajäsentä, itsekukin Saamelaiskäräjät nimittää omat johtokunnan jäsenensä ja varajäsenensä oman menettelytapansa mukaan, laitoksessa tulee olla kielityöntekijöitä niin, että kaikkien kolmen valtion valtakielten vaikutus ja itse kunkin saamen kielten tarpeet ja erilaiset haasteet otetaan huomioon normittamisessa.
  • hyväksyi muutoksin saamen kielineuvoston valmisteleman kannanoton Suomen Saamelaiskäräjien odotuksista YK:lle ja valtiolle koskien kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten vuotta ja päätti esittää asian lisäyksin edelleen Saamelaiskäräjien kokoukselle.
  • hyväksyi esityksen saamenkielisten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2021 esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle.
  • hyväksyi koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan selvityksen saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun määrärahan käytöstä vuonna 2018.
  • keskusteli Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) SAAMI-hankkeesta ja totesi, että hanke on erittäin tärkeä erityisesti biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) työn näkökulmasta, päätti että Saamelaiskäräjien kanta ennakkosuostumuspyyntöön on myönteinen ja toivoo, että SAAMI-hanke mahdollistaisi haastateltaville, inarin- ja koltansaamelaisille henkilöille käyttää haastatteluissa omaa kieltään, mikäli haastateltavat haluavat käyttää haastattelutilanteessa omaa kieltään.
  • merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen hallitusneuvotteluista, keskusteli asiasta ja päätti jatkaa hallitusneuvotteluihin osallistumista.
  • kuuli ja merkitsi tiedoksi puheenjohtajan tilannekatsauksen totuus- ja sovintoprosessin mandaattineuvotteluista ja neuvotteluista koskien toimenpideohjelmaa saamelaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveyspalvelujen rakentamiseksi, keskusteli asiasta ja päätti jatkaa asian valmistelua.
  • hyväksyi esityksen saamenkielistä oppimateriaalityötä koskevaksi valtionavustukseksi vuoden 2021 talousarviossa esitettäväksi edelleen Saamelaiskäräjien kokoukselle.

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa viimeistään kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä.

Lisätietoja 

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Anna palautetta Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2019!

Saamelaisnuorten taidetapahtumasta on kulunut nyt kuukausi. Palautetta tapahtumasta kerätään Webropolissa keskiviikkoon 22.5. klo 12.00 saakka.

Tapahtuman järjestäjät ottavat mielellään vastaan palautetta tapahtumaa koskien – mikä oli hyvin, mitä voisi tehdä ensi kerralla paremmin? Voitte kirjoittaa palautteenne omin sanoin ja antaa myös ihan konkreettisia esimerkkejä esimerkiksi työpajoista, joita toivoisitte taidetapahtumaan tuleville vuosille.

Palautelomake löytyy täältä:

https://link.webropolsurveys.com/S/085FA4F661795DB9

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 15.5.2019

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 15.5.2019 henkilöstön hyvinvointipäivän vuoksi.

Saamelaiskäräjät tapasi eduskunnan puhemies Antti Rinteen 

Saamelaiskäräjät tapasi eduskunnan puhemies, hallitustunnustelija Antti Rinteen Helsingissä 13.5.2019. Tapaamisessa keskusteltiin ajankohtaisista saamelaiskysymyksistä sekä Saamelaiskäräjien osallistumisesta hallitusneuvotteluihin. Saamelaiskäräjiä tapaamisessa edustivat puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä hallituksen jäsenet Pentti Pieski ja Nilla Tapiola. 

“Suomessa on kaksi kansaa saamelaiset ja suomalaiset. Suomen valtion saamelaispolitiikan tulisi olla eteenpäin pyrkivää, tavoitteellista ja siinä tulisi olla jatkuvuutta. Seuraava hallitus tulee käsittelemään takuu varmasti saamelaisia koskevia kysymyksiä. On erittäin tärkeää, että uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä sovitaan saamelaisia koskevista tavoitteista Saamelaiskäräjien kanssa”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. 

Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto osallistuu 14.5.2019 Oikeusvaltion kehittäminen -alaryhmän kuulemiseen. Hallitusneuvottelut ovat käynnissä Antti Rinteen johdolla Helsingissä. Hallitusneuvotteluissa ovat mukana keskusta, ruotsalainen kansanpuolue, sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät. 

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Anna palautetta saamen kielten etäopetuksesta!

Saamen kielten etäopetushanke pyytää palautetta kuluneesta lukuvuodesta etäopetukseen osallistuneilta oppilailta, huoltajilta ja virkamiehiltä. Palautetta toivotaan niin kehityskohteista kuin onnistumisista. Vastaamalla kyselyyn voi myös antaa ideoita tai ehdotuksia ensi lukuvuodelle. Hanketyöntekijät toivovat, että mahdollisimman moni hankkeeseen osallistunut vastaa kyselyyn. Vastaamiseen menee aikaa noin 5 minuuttia. Palautelomakkeet lähetetään hankkeeseen osallistuneille erikseen.

Saatua palautetta hyödynnetään etäopetuksen kehittämistyössä ja myös raportoinnissa, jonka hanke laatii opetus- ja kulttuuriministeriölle 2020.

Hankkeen lukuvuotta on jäljellä pari viikkoa, sillä viikolla 22 ei ole hankkeen opetusta.

 

Lisätietoja

Projektipäällikkö Eila Tapiola, eila.tapiola(at)utsjoki.fi, 040 7012 094

Hankekoordinaattori Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

https://www.saamenetaopetus.com

Saamelaiskäräjät, Sámi Árvvut ry ja Enontekiön saamelaiset keskustelivat ajankohtaisista asioista

Saamelaiskäräjien hallitus tapasi Enontekiöllä 10.5. Sámi Árvvut ry:n yhdistyksen hallituksen jäseniä, YK:n ihmisoikeuskomitealle yksilövalituksen tehneitä saamelaisia ja Näkkälän paliskunnan Kalkujärven siidan edustajia. Tapaamisessa keskusteltiin ajankohtaisista asioista Enontekiöllä sekä YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen toimeenpanosta. Ihmisoikeuskomitea antoi kaksi ratkaisua, jossa se totesi Suomen rikkoneen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta Suomen saamelaismääritelmässä.

”Saamelaiskäräjien hallitus katsoi tärkeäksi keskustella YK:n ihmisoikeuskomitealle valittaneiden henkilöiden kanssa ennen neuvottelua oikeusministeriön kanssa. Ihmisoikeuskomitean ratkaisut ovat keskeisessä roolissa myös tulevissa hallitusneuvotteluissa. Toivon, että neuvottelutulos saadaan vietyä saamelaiskäräjien kokouksen käsiteltäväksi mahdollisimman pian”, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen toimeenpanemiseksi tapaamisessa todettiin yksimielisesti, että saamelaiskäräjävaaleja tulisi siirtää vähintään vuodella ja siinä ajassa muuttaa saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmää yhteistyössä saamelaisyhteisön kanssa. Seuraavat saamelaiskäräjävaalit tulee järjestää sellaisella saamelaismääritelmällä, jonka saamelaisyhteisö hyväksyy. Saamelaiskäräjät, Sámi Árvvut ry ja yksilövalittajat ovat sitoutuneet ihmisoikeuskomitean ratkaisujen toimeenpanoon ja niiden edistämiseen.

”Tapaaminen oli hyvin tärkeä ja ajankohtainen, koska hallitusneuvottelujen ollessa käynnissä tarvitsemme kaikkien saamelaistahojen yhteistyötä, jotta saamelaisille tärkeitä asioita saadaan vietyä suoraan päättäjien tietoon ja toivottavasti myös hallitusohjelmaan asti. Olen hyvin iloinen siitä, että saamelaiskäräjillä ja yksilövalituksen tehneillä on samanlainen näkemys siitä, miten päätöksiä voidaan toimeenpanna ja tämä antaa hyvät edellytykset sille, että voimme onnistua yhteisessä tavoitteessa”, Sámi Árvvut ry:n puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi painottaa.

Kalkujärven siida jätti saamelaiskäräjille kokouksessa esityksen Pöyrisjärven erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman päivittämiseksi ja alueen luonnonsuojelualueen tarkistamiseksi. Muita tapaamisessa käsiteltyjä asioita olivat hallitusneuvottelut, maastoliikennelaki, jokamiehen oikeuksien tulkinta, saamen kielen ja kulttuurin opetus Enontekiöllä ja Duodji-akatemia.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sámi Árvvut ry:n puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, puh. 040 537 1584, klemetti.nakkalajarvi(at)pp.inet.fi

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi kansainvälisten asiain sihteerin viransijaisuuden

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi kansainvälisten asiain sihteerin viransijaisuuden, joka alkaa 3.6.2019 ja päättyy 31.12.2019.

Sihteerin tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä 26 d §. Tehtävänä on mm. ylläpitää, koordinoida, suunnitella sekä kehittää käräjien kansainvälistä toimintaa, valmistella käräjien, hallituksen ja lautakuntien kokouksessa toimialaansa kuuluvia asioita sekä hoitaa Saamelaista parlamentaarista neuvostoa koskevaa toimintaa.

Viran sijoituspaikka on saamelaisten kotiseutualue. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).  Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin, saamelaisten kansainvälisten asioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemusta, sujuvaa kirjallista ja suullista englannin ja ruotsin kielen taitoa sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, hyvää organisointi- ja paineensietokykyä. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2625,08 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä.

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Hakemukset todistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 24.5.2019 klo 16.00 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?6c594992

Inarissa 10.5.2018 Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto: Jäämeren rata uhkaa tulevaisuuttamme

Jäämeren rata nousi eilen jälleen otsikoihin, kun Angry Birdsistä tunnettu Peter Vesterbacka allekirjoitti aiesopimuksen ratahankkeen vetämisestä. Vesterbacka hehkutti junan kulkevan Rovaniemeltä Kirkkoniemeen mahdollisesti jo viiden vuoden päästä. Lapin Liiton hallitus on juuri päättänyt jatkaa radan maakuntakaavaan kaavoittamisen jatkamista ja lappilaiset poliitikot ovat intoilleet radan hyödyttävän koko Lappia. Sen sijaan saamelaisten oikeudenhaltijuus on sivuutettu. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous ilmaisevat saamelaisten virallisen kannan, joka on yksiselitteinen “EI JÄÄMEREN RATAA SAAMENMAALLE”. Myös kansallinen ja kansainvälinen oikeus tukee saamelaisia, ja erityisesti perustuslaki estää hankkeen sisältämänsä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon nojalla.

Olemme juuri viime viikolla tavanneet Lapin liiton edustajia, jotka vakuuttelivat, että radan tullessa se ei häiritse meidän elämäämme. Rata on nyt siirretty yksityisiin käsiin ja liike-elämän ehdoille. Millä tavalla Lapin liitto, Lapin poliitikot tai kukaan muukaan aikoo varsinkaan nyt suojella meidän elämäämme?

Meille perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, ovat edelleen tärkeitä ja merkityksellisiä elinkeinoja pohjoisessa. Puhdas, terve ja monimuotoinen luonto siihen perustuvine maankäyttöineen on saamelaisuuden elinehto, vaikka kaikki saamelaiset eivät harjoitakaan esimerkiksi poronhoitoa. Poronhoidossa saamen kielet ovat arkikieliä niissäkin paikoissa, joissa saamen kieli on uhanalainen. Merkitys yhteenkuuluvuuden, kulttuurin, syrjäkylien elämän ja kielten säilymisen kannalta on korvaamaton. Moni saamelaisnuori haluaisi edelleen jatkaa sukupolvelta toiselle siirtyvässä elinkeinossa, joka on enemmän kuin ammatti. Se on elämäntapa.

Poronhoidon elinehdot pohjoisessa perustuvat vapaaseen laidunnukseen, jossa poroja siirretään satojen tai tuhansien porojen tokissa laitumilta toisille vuodenkierron mukaan. Pakotatteko meidät työntämään poromme junan alle? Millaisen tunnelin tai sillan ajattelitte mahduttavan tuhat poroa radan toiselle puolelle? Kuka järjestää mielenterveysapua niille poronhoitajille, jotka jäävät poronhoidon elintilan kapenemisen vuoksi toimettomiksi? Missä kalastamme, kun radan tuoma teollisuus on pilannut kalavetemme? Vesterbacka vakuuttelee, että asiat selviävät keskustelemalla (Yle 9.5.2019). Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto toteaa, ettei Jäämeren rata ole keskustelu- vaan neuvotteluasia, jonka Suomen lainsäädäntökin vahvistaa.

Rata on nykyisellään useiden selvitysten mukaan myös taloudellisesti kannattamaton. Vesterbacka korosti Ylen haastattelussa (9.5.2019) radan vaikutuksia matkailulle. Me paikalliset kuitenkin tiedämme, ettei pohjoisessa riitä matkustajia julkiselle liikenteelle. Aasian turistit eivät tule junalla vaan lentämällä vuoden ainoalle viikon mittaiselle lomalleen. Matkailua tulisi muutenkin kehittää alueella eksklusiivisen, luonnon kannalta kestävän matkailun ehdoin. Ratahanketta yritetään viherpestä ekologisen junamatkailun riemuvoittona, vaikka kannattavaksi sen saisi selvitysten mukaan vain suuremmilla kaivos- tai metsäteollisuuden hankkeilla rahtimäärien suurentamiseksi öljy- ja kaasukuljetuksista puhumattakaan. Ulkomaalaisella rahoituksella tehtävä Jäämeren rata ei ole ainakaan meitä paikallisia varten eikä paikallisten hallinnassa. Miten lappilaiset hyötyisivät siitä, että alue tyhjennetään luonnonvaroista ohi kiitävän junan avulla?

Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto näkee Jäämeren radan klassisena esimerkkinä suomalaisesta ja vihreästä kolonialismista. Emme ole unohtaneet esimerkiksi Tenon sopimusta tai Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden mielivaltaista rakentamista, jolloin 600 ihmisen koti hukutettiin veden alle. Nyt riittää. Saamelaisnuoret suojelevat ja puolustavat Saamenmaata, sen maita ja vesiä, sen ihmisiä ja elinehtoja.

Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto

 

Kuva: Kevin Francett

Saamelaiskäräjiltä täystyrmäys Jäämeren radan jatkosuunnitelmiin 

Uutiset Jäämeren radan hankkeen suunnittelun aloittamisesta tulivat täytenä yllätyksenä Saamelaiskäräjille, kun liikemies Peter Vesterbacka ilmoitti aikeistaan tänä aamuna. “Saamelaiskäräjien kanssa ei ole käyty minkäänlaisia virallisia keskusteluita kyseisen hankkeen aloittamisesta”, vastaa puheenjohtaja Sanila-Aikio uutiseen.

Vesterbacka kertoo haastattelussa, että juna Rovaniemeltä Kirkkoniemeen voisi kulkea jopa viiden vuoden kuluttua ja, että kaikkien asianomaisten kanssa aiotaan keskustella hankkeesta. “Saamelaiset eivät ole hankkeen osalta sidosryhmä, vaan oikeudenomistajia ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jonka asema sekä oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on turvattu niin kansallisessa lainsäädännössä kuin kansainvälisenkin oikeuden tasolla. Näin ollen saamelaisten kanssa ei keskustella, vaan saamelaisten kanssa tulee neuvotella”, vastaa Sanila-Aikio Vesterbackan suunnitelmiin.

Saamelaisten viralliset edustajat näissä neuvotteluissa ovat Saamelaiskäräjät sekä Kolttien kyläkokous.

Kuten Saamelaiskäräjät on useissa neuvotteluissa ja tilaisuuksissa tuonut esiin jo aikaisemmin, ratahanke uhkaa yksiselitteisesti saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, jotka kuuluvat perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa turvatun saamelaiskulttuurin suojan piiriin. “Jäämeren ratahankkeen edistämiselle ei ole edellytyksiä nyt eikä tulevaisuudessa, koska perustuslain 17.3 §:n sisältämä saamelaiskulttuurin heikentämiskielto käytännössä estää Jäämeren radan rakentamisen saamelaisten kotiseutualueelle”, jatkaa puheenjohtaja Sanila-Aikio.

Ratahanketta vastustetaan laajalti myös muiden toimijoiden keskuudessa. Saamelaiskäräjien lisäksi kielteisen kannan ovat ilmaisseet Kolttien kyläkokous, Paliskuntain yhdistys, Saamelaismuseo Siida, alueen paliskunnat, Utsjoen kunta, useat saamelais- ja muut yhdistykset, kylätoimikunnat sekä useat yksityiset henkilöt.

Kuva: Anja Vest

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi