Saamelaisnuorten taidetapahtuma käynnistyy

Nyt se vihdoin alkaa –  Saamelaisnuorten taidetapahtuma käynnistyy keskiviikkona 10.4. avajaisilla! Sajoksen auditoriossa kuullaan musiikkiesityksiä kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä klo 18.00 alkaen. Tapahtuman pääpäivänä, torstaina 11.4. auditoriossa lavalle nousevat saamelaisnuoret omilla saamenkielisillä esityksillään.

Torstaina Sajoksen ovet aukeavat klo 8.00, jolloin avataan myös ilmoittautumispiste sekä aulassa ja Soljussa sijaitsevat työpajat. Työpajojen lisäksi voi tutustua saamelaisen lastenkirjallisuuden kustantajiin Dávvi GirjiKolttakulttuurisäätiöAnarâškielâ servi sekä KieletärLisäksi Sámi giella- ja kulturguovddáš Karasjoelta tulee jakamaan Gába-lehteä.

Torstain 11.4. ohjelma:

8:00 Sajoksen ovet aukeavat
Ilmoittautumispiste aukeaa aulassa
Ensiapupiste aukeaa
Työpajat aukeavat aulassa
8:50 Auditorion ovet aukeavat
9:00 Ohjelma alkaa auditoriossa
Seitsemän ensimmäistä esitystä
11:30 Lounastauko alkaa
Yhteiskuva kaikista tapahtumaan osallistuvista Sajoksen etupihalla
Tarinalaavu aukeaa Sajoksen etupihalla
Työpajat jatkuvat aulassa
12:50 Auditorion ovet aukeavat
13:00 Ohjelma jatkuu auditoriossa
Kuusi viimeistä esitystä
15:00 Tuomarit vetäytyvät miettimään päätöksiään
Työpajat jatkuvat aulassa
Auditoriossa näytetään videoita
Tarinalaavun tarinankerronta jatkuu
16:00 Tulosten julkistaminen ja stipendien jako

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen kielipesäohjaajan tehtävän

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen kielipesäohjaajan tehtävän. Työ alkaa 3.6.2019 tai sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2019 saakka ja mahdollisesti pidempään, riippuen erillisrahoituksen toteutumisesta. Kielipesäohjaajan tehtäviin kuuluu mm. saamelaisten kielipesätoiminnan ohjaaminen, koordinointi ja kehittäminen sekä kielipesien valtionavustuksen hallinnointiin liittyvät tehtävät.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Työn menestyksellinen hoitaminen edellyttää kokonaisvaltaista pedagogista näkemystä saamelaisesta varhaiskasvatuksesta, kielen elvytysmenetelmien tuntemusta, perehtyneisyyttä saamelaiskulttuuriin sekä valtionavustuksen hallinnointiin liittyviin tehtäviin. Tehtävään valittavalta toivotaan lastentarhanopettajan kelpoisuutta. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II-III mukaan (peruspalkka 2625,08 -2 565,88). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Tehtävässä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 30.4.2019 klo 16.00 mennessä osoitteella info@samediggi.fi.  Lisätietoja työstä antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 8393124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 9.4.2019 Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät osallistui Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen järjestämään keskustelutilaisuuteen

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja, I varapuheenjohtaja ja elinkeinosihteeri osallistuivat eilen 8.4. Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen järjestämään keskustelutilaisuuteen Inarin kunnantalolla. Keskustelutilaisuudessa esiteltiin FSC:n kansallisen kontrolloidun puun riskiarviointia, jaettiin huomioita riskiarvioinnista ja esityksiä jatkotoimenpiteiksi.

”Saamelaiskäräjien hallituksen kannan mukaan on tärkeää, että tällainen kansainvälinen järjestelmä on olemassa. Muistutan kuitenkin, ettei Saamelaiskäräjät ole osallistunut FSC:n kontrolloidun puun järjestelmään tai riskienarviointiin. Nyt seuraava askel on, että lähdetään hakemaan ratkaisua tilanteeseen neuvotellen eri osapuolten kesken, ja Saamelaiskäräjät arvioi osallistumisensa neuvotteluprosessiin tulevassa kokouksessa”, sanoi puheenjohtaja Sanila-Aikio tilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Saamelaiskäräjien tiedote 5.2.2019: Metsäsertifiointi on vapaaehtoista – todistaa puutuotteen vastuullisuuden

FSC kontrolloitu puu – Suomen kansallinen riskinarvio: https://ic.fsc.org/en/document-center/id/352

Perustietoa FSC:n kontrolloidusta puusta ja kansallisesta riskinarviosta:

https://fi.fsc.org/fi-fi/sertifiointi/kontrolloitu-puu

https://fi.fsc.org/fi-fi/sertifiointi/kontrolloitu-puu/kontrolloitu-puu-ja-kansallinen-riskinarvio-ukk

FSC:n tiedote kansallisen riskinarvion valmistumisesta: https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/id/229

FSC:n tiedote kansallisen riskinarvion kuulemisesta huhtikuussa 2018: https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/id/197

FSC Suomen tiedote 1.2.2019: https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/id/239

 

Saamelaiskäräjien valmennuksesta uusia auktorisoituja saamen kielen kääntäjiä

Saamelaiskäräjät järjesti viime lokakuussa valmistautumispäivän auktorisoidun kääntäjän tutkintoon. Valmistautumiseen osallistui viisi henkilöä. Auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestettiin marraskuussa 2018 ja tutkinnon tulokset julkaistiin keväällä 2019. Tutkinnon suorittivat kaksi saamenkielistä kääntäjää, Arla Magga suoritti suomi-pohjoissaame kieliparille auktorisoidun kääntäjän tutkinnon ja Terhi Harju suomi-koltansaame kieliparille.

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio onnittelee Arla Maggaa auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta.

Valmistautumispäivän järjestänyt Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio iloitsee kääntäjien määrän lisääntymisestä.

– On hienoa, että valmennuspäivämme kautta kaksi uutta kääntäjää suoritti tutkinnon. Koltansaamen auktorisoituja kääntäjiä on ollut vain yksi henkilö koko maailmassa, nyt heitä on kaksi. Pohjoissaamen tutkinnon suorittaneita viimeisen kymmenen vuoden ajan on ollut vain aivan muutama, joten siinäkin lisäys on hyvin merkittävä.

Tutkinnon suorittaneiden mielestä Saamelaiskäräjien valmennuspäivällä oli suuri merkitys tutkintoon valmistautumiseen.

– Valmennuspäivästä sai tärkeää tietoa tutkintoon liittyen ja hyviä vinkkejä tutkintoon valmistautumiseen. Oli varmempi olo, kun tutkintoon liittyviä asioita oli saanut käydä läpi asiantuntijoiden kanssa yhdessä ennakkoon, kommentoi Terhi Harju.

Opetushallituksen hallinnoima auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestetään seuraavan kerran marraskuussa 2019. Saamelaiskäräjät järjestää tulevana syksynä myös valmistautumispäivän, jos kiinnostusta on.

– Tutkinto on vaativa ja tutkintoon valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa. Kannattaa tutustua tutkinnon sisältöön ja hyödyntää Saamelaiskäräjien valmistautumispäivä, ohjeistaa tuore auktorisoitu kääntäjä Arla Magga.

Saamelaiskäräjät järjestää myös kevään aikana tulkin työstä kiinnostuneille tutustumiskoulutuksen, koska kääntäjien lisäksi myös saamen kielten tulkeista on suuri pula. Koulutuksesta tiedotetaan erikseen.

 

Lisätietoja:

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
puh. 010 8393124

Saamelaiskäräjät hakee purkua KHO:n päätöksiin

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi purkuhakemuksen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiin koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloa. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuskomitea antoi 1. helmikuuta 2019 kaksi ratkaisua, joiden mukaan KHO:n päätökset vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelosta loukkasivat ihmisoikeuksia.

YK:n ihmisoikeuskomitea totesi päätöksissään, että saamelaisten vaaliluetteloon merkitseminen luetteloa laadittaessa on saamelaisen itsemääräämisoikeuden ydin. – Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on saamelaisten itsemääräämisoikeuden institutionaalisen toteuttamisen tärkein instituutio. Valtion tehtävänä on suojata tätä itsemääräämisoikeutta, ja siten suojata vaalilautakunnan työskentelyä ja oikeusjärjestykseen perustuvaa harkintaa, kertoo puheenjohtaja Sanila-Aikio purkuhakemuksen perusteista.

“Ihmisoikeuskomitea painotti ratkaisuissaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta asemansa ja yhteisönsä jäsenyyden osalta. Ihmisoikeuskomitea johti KP-sopimuksen 27 artiklasta ”sisäisen itsemääräämisoikeuden” käsitteen, jolla oli keskeinen merkitys ratkaisuissa. Tuohon sisäiseen itsemääräämisoikeuteen kuuluu saamelaisten oikeus ensisijaiseen päätösvaltaan ryhmän jäsenyydestä. Ihmisoikeuskomitea tukeutui tulkinta-aineistona myös YK:n yleiskokouksen vuonna 2007 hyväksymään alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen”, Saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymässä purkuhakemuksessa todetaan.

Ihmisoikeuskomitea toteaa, että vuodesta 2011 lähtien KHO on poikennut sekä saamelaiskäräjälain 3 §:n sanamuodosta, että lainkohdan yhteisymmärrykseen perustuvasta tulkinnasta, kun se laissa edellytettyjen objektiivisten kriteerien sijasta on soveltanut omaa “kokonaisharkintaansa”. Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan yksilöllinen tutkinta vaaliluetteloon ottamisesta oli nimenomaan perustunut laissa säädettyihin kriteereihin.

Suomen ratifioiman kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (ns. KP-sopimus) 2 (3) artiklan mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen, milloin sellainen on todettu. Annetussa ratkaisussaan komitea toteaa, että tämä edellyttää ”täyden ennallistavan hyvityksen turvaamista”.

Ihmisoikeuskomitea toteaa myös erikseen, että Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n siten, että varmistetaan että Saamelaiskäräjien vaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty ja niitä käytännössä sovelletaan tavalla, joka vastaa Saamen kansan oikeutta nauttia sisäistä itsemääräämisoikeutta. Suomi on myös velvollinen ottamaan kaikki tarpeelliset askeleet sen varmistamiseksi, että vastaavilta loukkauksilta vältytään tulevaisuudessa.

YK:n ihmisoikeuskomitea julkaisi 1. helmikuuta 2019 kaksi ratkaisua valituksiin vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjävaaleihin liittyvistä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista. Ratkaisujen mukaan KHO:n päätökset, joilla Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon otettiin 97 henkilöä vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kantaa, loukkasivat KP-sopimuksen 25 artiklaa sekä yksin että yhdessä 27 artiklan kanssa ja tulkittuna 1 artiklan valossa. Näistä sopimuskohdista 25 artikla koskee poliittisia osallistumisoikeuksia, 27 artikla vähemmistöjen oikeuksia ja 1 artikla kansojen itsemääräämisoikeutta.

Suomen tulee raportoida komitealle kuuden kuukauden sisällä niistä toimenpiteistä, joihin ratkaisujen takia on ryhdytty.

Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 4. helmikuuta aloittaa purkuhakemuksen valmistelun KHO:n asiaa koskevista päätöksistä. Purkuhakemuksen on laatinut OTT Markku Kiikeri. Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 6. maaliskuuta pyytää pikaista neuvottelua ulkoministeriöltä ja oikeusministeriöltä YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuun liittyen. Lisäksi Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 28.-29.3.2019 järjestää asiasta kuulemistilaisuuden Sámi Árvvut yhdistykselle.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 6/2019 pidettiin 28.-29.3.2019. Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä.

Saamelaiskäräjien tiedote 1.2.2019: YK:n ihmisoikeuskomitea: KHO:n päätökset vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelosta loukkasivat ihmisoikeuksia

Ratkaisu ihmisoikeuskomitean internet-sivuilla osoitteessa:
https://tbinternet.ohchr.org/Treaties/CCPR/Shared%20Documents/FIN/CCPR_C_124_D_2668_2015_28169_E.pdf

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Katja Gauriloff, Anni-Kristiina Juuso ja Heli Huovinen taidetapahtuman tuomareiksi – tapahtuman ohjelma julkaistiin

Elokuvaohjaaja Katja Gauriloff, filmitähti/näyttelijä Anni-Kristiina Juuso ja näyttelijä/saamenkielisen lasten TV-ohjelman Unna Junnán tuottaja Heli Huovinen toimivat 10.-11.4. Inarin Sajoksessa järjestettävän Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuomareina. Järjestäjät riemuitsevat tunnettujen elokuva- ja tv-tähtien mukaan tulosta. – Omaa kulttuuria edustavien maineikkaiden henkilöiden näkeminen omassa tapahtumassa on hieno asia. Voi vain kuvitella miltä tuntuu esittää omaa teatteria maailmalla palkittujen taiteilijoiden edessä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman avajaisia vietetään keskiviikkoiltana Sajoksen suuressa auditoriossa klo 18 alkaen. Avajaisissa kuullaan musiikkiesityksiä kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä. Kolttasaamelaista musiikkia esittää Anna Lumikivi säestäjänään Katri Kittilä. Amoc ja Ailu Valle räppäävät inarin- ja pohjoissaameksi. Sámi musihkkaakademiijan ohjelmistossa on perinteistä ja uutta saamelaista musiikkia.

Taidetapahtuman avaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman pääpäivänä, torstaina 11.4. nähdään 12 saamelaisnuorten teatteriesitystä. Lisäksi tapahtumapaikalla on mahdollisuuksia monenlaisiin työpajoihin, saamenkieliseen lasten- ja nuorten kirjallisuuteen tutustumiseen tai vaikkapa saamen kielten fonttien lataamiseen omaan puhelimeen ja tablettiin tai kuvien ottamiseen taidetapahtuman selfie-seinällä.

Tapahtumaan odotetaan lähes 500 osallistujaa Helsingin ja Utsjoen väliltä. Teatteriesityksissä on mukana yli 100 nuorta. Tapahtuman kielinä ovat saamen kielet.

Torstain 11.4. ohjelma:

8:00 Sajoksen ovet aukeavat
Ilmoittautumispiste aukeaa aulassa
Ensiapupiste aukeaa
Työpajat aukeavat aulassa
8:50 Auditorion ovet aukeavat
9:00 Ohjelma alkaa auditoriossa
Seitsemän ensimmäistä esitystä
11:30 Lounastauko alkaa
Yhteiskuva kaikista tapahtumaan osallistuvista Sajoksen etupihalla
Tarinalaavu aukeaa Sajoksen etupihalla
Työpajat jatkuvat aulassa
12:50 Auditorion ovet aukeavat
13:00 Ohjelma jatkuu auditoriossa
Kuusi viimeistä esitystä
15:00 Tuomarit vetäytyvät miettimään päätöksiään
Työpajat jatkuvat aulassa
Auditoriossa näytetään videoita
Tarinalaavun tarinankerronta jatkuu
16:00 Tulosten julkistaminen ja stipendien jako

Ohjelmaan voi tulla muutoksia!

Tapahtuma juonnetaan tuttuun tapaan kolmella kielellä: koltan-, inarin- ja pohjoissaameksi. Tapahtuman juontavat koltansaameksi Teemu Titola, inarinsaameksi Satu Aikio ja pohjoissaameksi Aslak Uula Länsman.

Työpajojen lisäksi tapahtumassa voi tavata saamenkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantajia. Tapahtumaan ovat tulossa Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi sekä Kieletär. Lisäksi Sámi giella- ja kulturguovddáš Karasjoelta tulee jakamaan Gába-lehteä.

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Saamelaiskäräjien uusiin virkoihin valittu Sarita Kämäräinen, Inka-Saara Arttijeff ja Johanna Alatorvinen 

Saamelaiskäräjien hallitus on 29.3. valinnut elinkeinosihteerin virkaan Sarita Kämäräisen, kansainvälisten asioiden sihteerin virkaan Inka-Saara Arttijeffin ja viestintäsihteerin virkaan Johanna Alatorvisen. Virat täytetään 1.4. alkaen. 

Sarita Kämäräinen on koulutukseltaan oikeusnotaari ja hallintotieteiden kandidaatti. Kämäräisellä on yli kahden vuoden kokemus Saamelaiskäräjillä työskentelystä, viimeisimpänä tehtävänään hän on hoitanut määräaikaisen elinkeinosihteerin tehtävää. ”Olen kotoisin Inarista ja Inari on ollut minulle koti myös koko Rovaniemellä vietetyn opiskeluajan. Pidän erityisen paljon kevättalven auringosta täällä ja olenkin iloinen siitä, että saan jatkossa viettää kevättalvet kotona. Saamelaiskäräjillä työskentely on mielenkiintoista, haastavaa ja joka päivä erilaista. Työssäni pääsen käyttämään sekä juridista että hallinnollista osaamistani saamelaisyhteisön hyväksi ja se on minulle tärkeää”, toteaa Kämäräinen valinnastaan. 

Saamelaiskäräjien elinkeinosihteerin tehtäviin kuuluu valmistella saamelaisten elinkeinoihin ja niiden kehittämiseen liittyviä asioita huomioiden saamelaisten perinteisen tiedon, valmistella saamelaisten kotiseutualueen maankäyttöön liittyviä ja vaikutuksiltaan sinne ulottuvia asioita toimialaansa kuuluvalta osin sekä toimia elinkeino- ja oikeuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimialaansa kuuluvissa asioissa.  

Riitta Lehtola, Sarita Kämäräinen (keskellä) ja Anne Kirste Aikio esittelivät toimialojensa ajankohtaisia asioita saamelaisten kansallispäivän avointen ovien tapahtumassa Sajoksessa 6.2.2019. Kuva: Kevin Francett.

Inka-Saara Arttijeff on toiminut Saamelaiskäräjien puheenjohtajan avustajana vuodesta 2015. Hän on koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti, pääaineina historia, kansainväliset suhteet, kansainvälinen oikeus ja kansainvälinen yhteistyö sekä valtiotieteiden maisteri, pääaineena kansainväliset suhteet, kansainvälinen oikeus sekä kansainvälinen kehitysyhteistyö. Puheenjohtajan avustajana Arttijeffin työkuvaan on kuulunut avustajan tehtävien lisäksi mm. käräjien kansainvälisistä asioista huolehtiminen sekä koordinointi, yhteydenpito kansainvälisten toimijoiden kanssa, virkamiestason edustaminen kansainvälisissä konferensseissa, kokouksissa ja muissa tapahtumissa sekä ihmisoikeussopimusten suositusten seuraaminen. 

Saamelaiskäräjien kansainvälisten asioiden sihteerin tehtäviin kuuluu valmistella saamelaisten kansainvälistä toimintaa koskevia asioita sekä ylläpitää, koordinoida, suunnitella ja kehittää Saamelaiskäräjien kansainvälistä toimintaa, mukaan lukien käräjien kansainvälistä toimintaa koskevan strategian toimeenpaneminen. Lisäksi kansainvälisten asiain sihteeri avustaa muuta henkilöstöä heidän toimialaansa kuuluvissa kansainvälisissä tehtävissä.  

Inka-Saara Arttijeff osallistui arktisen alueen taloudellista kehitystä koskevaan seminaariin kesällä 2018 Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson kanssa.

Johanna Alatorvisella on maisterin tutkinto kansainvälisestä henkilöstöresurssien johtamisesta (MSc in International Human Resource Management) ja hän on toiminut Saamelaiskäräjien määräaikaisena viestintäsihteerinä vuoden verran. Aiemmin hän on toiminut Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen markkinointipäällikkönäMinulle Saamelaiskäräjien työyhteisö oli jo ennestään tuttu ja tänne oli mukava palata vuosi sittenTyöskentelin kaksi vuotta Inarin kunnan tapahtumahankkeessa ja sain sitä kautta paljon uutta kokemusta viestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Olen kotoisin Nellimistä ja minulle on tärkeää päästä työskentelemään saamelaisyhteisön hyväksi”, kertoo Johanna Alatorvinen. 

Saamelaiskäräjien viestintäsihteerin tehtäviin kuuluu hoitaa, suunnitella ja kehittää käräjien viestintää koskevia asioita mukaan lukien Saamelaiskäräjien viestintästrategian toimeenpaneminen, avustaa puheenjohtajaa käräjien tiedotustoiminnassa sekä valmistella ja esitellä tarvittaessa hallituksen, käräjien ja lautakuntien kokouksessa toimialaansa kuuluvia asioita sekä toimeenpanna niiden päätökset. 

Johanna Alatorvinen Saamelaisten kansallispäivänä ottamassa vieraita vastaan Pasi Aikion kanssa. Kuva: Kevin Francett.

Saamelaiskäräjien kokous perusti 19.2.2019 yleiseen toimistoon elinkeinosihteerin, kansainvälisten asioiden sihteerin sekä viestintäsihteerin viratEduskunta osoitti valtion vuoden 2019 talousarviossa Saamelaiskäräjille 460 000 euron pysyvän lisäavustuksen Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan.  

 

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143sarita.kamarainen(at)samediggi.fi 

Viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi