Duodjeakademiija Eanodahkii -ovddidanprošektii ruhtadeapmi Duottar-Lappi Leaderis

/in , /by

Duottar-Lappi Leader lea mieđihan ruhtadeami Duodjeakademiija Eanodahkii -ovddidanprošektii. Duodjeakademiija ulbmilin lea lasihit searvvušlašvuođa sihke nanosmahttit duodjemáhtu Eanodagas ja viidásabbot sámeguovllus. Ovddidanprošeavtta ollašuhtti lea Sámediggi, ovttasbarggus Eanodaga gielddain.

Duodji lea sápmelaččaid ruovttuguovllus vejolaččat nannosepmosit ovdánan aiddo Eanodagas. – Eanodaga sajádat sámeguovllu váibmosis Ruoŧa ja Norgga lávga lagašvuođas mielddisbuktá erenomáš buorre vejolašvuođa nanosmahttit duodjekultuvrra, dadjá Sámedikki II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso ovddidanprošeavtta birra.

– Illudan Eanodaga sápmelaččaid nana duodjemáhtu vuođu ovddas, mainna lunddolaččat lea fámolaš oktavuohta boazodollui. Duodjeakademiija, man lea boahttevuođas ulbmilin ásahit fásta doaibman Sámedikki oktavuhtii, lea buorre ođđalágan doaibma ja álgu ovddosguvlui. Erenomáš duđavaš lean dasa, ahte ulbmilin lea lágidit doaimma Eanodaga Gárasavvonis, joatká Juuso prošeavtta dehálašvuođa birra.

– Báikkálaš movttegis eaktodáhtolaččat leat leamašan aktiivvalaččat válmmaštallamin prošeavtta, mii lea leamašan erenomáš buorre. Prošeakta sihkkarit bohciidahttá buriid álgagiid maiddái boahttevuođas, Eanodaga gieldda ovddidanhoavda Hannu Autto gávnnaha.

Duodji lea davvisámegielat doaba giehtaduodjái ja hábmemii. Dat ii leat dušše konkrehtalaš gieđaiguin duddjon, duodji sisttisdoallá vuoiŋŋalaš árvomáilmmi, vuogi eallit, jurddašit ja čájehit árvvusatnima. Doahpagii ii leat suomagielat vástta.

– Ovddidanprošeavtta lea dárkkuhus álgit geassemánus ja bistit guovvamánu lohppii 2020. Mii ohcat prošektii prošeaktakoordináhtora, geas gávdno buorre duodjedovdamuš ja hállu ovddidit ja nanosmahttit árbevirolaš duddjoma mearkkašumi, roahkasmahttá kulturčálli Riitta Orti-Berg prošeavttas beroštuvvan olbmuid ohcat barggu.

Duodjeakademiija vuođđudeami ulbmilin lea lasihit searvvušlašvuođa sihke nanosmahttit duodjemáhtu Eanodagas ja viidásabbot sámeguovllus. Akademiija vuođđudeamis leat dasa lassin positiivvalaš váikkuhusat sámegillii, sosiálalaš doaimmaide ja sápmelaš kultuvrii. Akademiija doarju buresveadjima ja dahká vejolažžan ođđa bargovejolašvuođaid. Lassin akademiija láhčá ođđa “boares” doaibmavugiid: soga ja bearraša siskkáldas dáiddu sirdima dálááigásaš vugiiguin (dokumenteren, digitaliseren), nanosmahttá identitehta sihke dieđu ja dáiddu sirdáseami sohkabuolvvas nubbái.

Duogáš

Sámedikki doaibmaplánii válgabadjái 2016-2019 lea čállojuvvon, ahte Sámediggi ovddida Duodjeakademiija ovddidanprošeavtta Eanodahkii. Sámediggi lea ožžon prošektii ruhtadeami Duottar-Lappi Leadera bokte. Ovddidanprošeavtta ollašuhtti lea Sámediggi, ovttasbarggus Eanodaga gielddain.

Sámedikki kulturlávdegotti álgágis dollojuvvui Duodjeakademiija ásaheami dihte vuosttaš deaivvadeapmi 9.1.2018, masa oassálaste Sámedikki II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso, kulturlávdegotti lahttu ja Sámi Duodji rs ságadoalli Maarit Magga, kulturčálli Riitta Orti-Berg sihke Eanodaga gieldda ovddidanhoavda Hannu Autto ja gulahallan- ja kulturkoordinerejeaddji Heli Nurmi.

Lassedieđut:

Kulturčálli Riitta Orti-Berg, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3103

II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso, tuomas.juuso(at)samediggi.fi, tel. 040 187 1331

 

Sámediggi almmuha ohcanláhkái Duodjeakademiija Eanodahkii ovddidanprošeavtta prošeaktakoordináhtora doaimma »

Govva: Gáijon Issáha Ánne / Anni Näkkäläjärvi 

 

Sámediggi almmuha ohcanláhkái Duodjeakademiija Eanodahkii ovddidanprošeavtta prošeaktakoordináhtora doaimma

/in , /by

Sámediggi almmuha ohcanláhkái mearreáigásaš prošeaktakoordináhtora doaimma. Bargu álgá 17.6.2019 dahje soahpamuša mielde ja bistá 29.2.2020 rádjái. Prošeaktakoordináhtora bargguide gullá ee. vástidit prošeavttas, koordineret dáhpáhusaid ja ollašuhttit prošeavtta doaibmaplána. Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea doaimma eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Doaimma ceavzilis dikšun eaktuda nana máhtu duojis, buorre hálddahuslaš bargguid dovdamuša sihke buriid ovttasbargo- ja vuorrováikkuhandáidduid. Bálká mearrašuvvá Suoma Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde (vuođđobálká 2 625,08 euro/mb) Vuođđobálká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde vásáhuslasit. Prošeaktakoordináhtora doaibma lea Eanodaga gielddas.

Ohcamušaid oktan čuvvosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 23.5.2019 dmu. 16.00 rádjái čujuhusain info@samediggi.fi. Lassedieđuid barggus addá kulturčálli Riitta Orti-Berg tel. 010 839 3103 / riitta.orti-berg(at)samediggi.fi. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

 

Sámediggi oassálastá ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) New Yorkas

/in , /by

Sámedikki II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso ja nuoraidráđi ságadoalli Risten Mustonen oassálastiba ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) 22.4.-3.5.2019. Foruma 18. čoahkkima váldotemán lea árbevirolaš diehtu (Traditional knowledge: Generation, transmission and protection).

Nuoraidráđi ságadoalli Risten Mustonen oassálastá forumii 22.-27.4. ja II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso 23.4.-2.5. Dán jagi forumis loktejuvvo váldotemá lassin ovdan ON:id eamiálbmogiid gielaid jahki.

“Vuorddán dán jagis buriid ságastallamiid erenomážit eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođas ON:in. Oassálastinvuoigatvuohta lea okta min váldoprioritehtain ON:in aiddo dál”, muitala II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso oassálastima birra forumii.

Forumii oassálastet Norgga ja Ruoŧa Sámedikkit sihke máŋggat sámeorganisašuvnnat Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Eamiálbmogiid ovddasteaddjit lágidit bissovaš foruma áigge árbevirolaččat máŋggaid siidodáhpáhusaid. Dáhpáhusaid ulbmilin lea giddet fuopmášumi ja juohkit dieđu áigeguovdilis temáid birra, mat laktásit eamiálbmogiidda.

ON:id eamiálbmogiid bissovaš forum (The United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues, UNPFII) lea jagis 2000 vuođđuduvvon ON:id ekonomiija ja sosiálaráđi (Economic and Social Council, ECOSOC) vuollásaš ráđđeaddi doaibmaorgána, masa gullet 16 iehčanas áššedovdilahtu. Ráđđehusat nammadit gávcci lahtu ja eamiálbmogat gávcci lahtu.

Foruma bargun lea bajidit ságastallamii eamiálbmogiid guoskevaš gažaldagaid erenomážit ekonomiijalaš ja sosiálalaš ovdáneami, kultuvrra, birasgažaldagaid, skuvlejumi, dearvvasvuođa ja olmmošvuoigatvuođaid surggiin. Bissovaš forum addá ávžžuhusaid sihke doaibmá guovddáš forumin stáhtaid, eamiálbmogiid sihke ON:id erenomášorganisašuvnnaid gaskasaš gulahallamis. Dat čoahkkana oktii jagis ON:id váldogoartilis New Yorkas. Sámediggi oassálastá bissovaš foruma čoahkkimiidda juogo oassin Suoma stáhta sáttagotti dahje iehčanassii.

https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/unpfii-sessions-2/18-2.html

 

Lassedieđut:

Sámedikki II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso, tel. +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sámediggái ruhtadeapmi eamiálbmogiid giellajagi várás

/in , /by

Jagis 2019 ávvuduvvo riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid gielaid temájahki ja Sámediggi lea nannosit mielde temájagi ollašuhttimis. Sámedikki bargun lea ordnet ieš doaimmaid temájagi áigge sihke movttiidahttit eará doibmiid oassálastit temájahkái.

– Oahpahus- ja kulturministeriija mearreruhta sihkkarastá, ahte Sámediggi sáhttá ovddidit sámegielaid oidnoma Suomas ja dainna lágiin muittuhit gielaid máŋggahápmásašvuođas sihke hábmet ođđa giellageavahansajiid. Lea dehálaš, ahte stáhta oassálastá veahkkeruđain temájahkái, illuda Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

Plána vuolde lea materiála nu njuoratmánáide go ahkeolbmuide: sámegielat njuoratmánágirjjit, sámegielat ivdnelávgun, fergengirji, skuvlalaččaide nuoraid sátnegirjeapplikašuvdna ja giellakampánjat, rávvagat giellaválljejumiide vánhemiidda ja ádjáide ja áhkuide, konsearttat, giellageavaheapmái movttiidahtti materiála, girjjit ja ollu eará.

– Veahkkeruđain mii bastit ollašuhttit máŋggaid áššiid, maid mis ii leat ovdal leamaš vejolašvuohta dahkat. Sámegielaid ealáskahttinbargu bearrašiin sihke mánáid ja nuoraid gaskkas lea ovdánan olu ja mii oaidnit, ahte lea aiddo rivttes áigi buktit positiivvalaš arvvosmahttima ja movttiidahttima giela geavaheapmái iešguđege dásiin ja ná oassálastit iežamet oasis temájahkái, joatká gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, guhte vástida prošeavttas.

Dasa lassin Sámediggi boahtá temájagi áigge movttiidahttit fitnodagaid, virgeoapmahaččaid ja eará doibmiid viidát Suomas oassálastit sámegielaid oidnoma lasiheapmái olles riikkas. Davviriikkaid Sámedikkit ordnejitge ovttas Sámi Giellavahku 21.–27.10.2019. Vahku ulbmilin lea, ahte sierra doaibmit Suomas, Norggas ja Ruoŧas válddášedje doaimmasteaset sámegielaid vuhtii juoga nu lágiin.

Sámediggi mieđiha jagi loahpas Sámi gielladahku -bálkkašumi. Bálkkašupmi mieđihuvvo virgeoapmahažžii dahje servošii, mii lea doaimmastis fuopmášahttán temájagi dahje eará láhkái ánssolaččat bargan sámegiela ovddideami ovdii Suomas.

Oahpahus- ja kulturministeriija mieđihii Sámediggái ruhtadeami ON:id eamiálbmogiid gielaid jagi fuopmášahttimii. Ruhtadeapmi mieđihuvvui almmolaš dáidaga ja kultuvrra ovddideaddji prošeavttaid erenomášruhtadeamis ja veahkkeruđa sturrodat lea oktiibuot sullii 47 000 euro. Prošeavttas lea dárkkuhus ollašuhttit sámegielaid geavaheapmái movttiidahtti kampánjjaid, lasihit sámegielaid oidnoma Suomas ja buvttadit erenomážit mánáide ja nuoraide dáhpáhusaid ja materiálaid, mat dorjot giela oahpahallama ja geavaheami. Prošeavtta sierra oasit ollašuhttojuvvojit ovttas iešguđege doibmiiguin, dego Sámedikki nuoraidráđiin ja mánáidkulturguovddáš Mánnuin.

Riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid gielaid temájagis lea iežas siidu, gosa čohkkejuvvojit buot dáhpáhusat temájagi áigge.

 

Lassedieđut:

Ságadoalli Tiina Sanila-Aikio, tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, tel. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Govva: Kevin Francett/ Sámediggi

 

Sápmelaččaid guolástanášši gearretrievttis vuoitán jurista Anne Nuorgam lea válljejuvvon ON:id eamiálbmogiid bissovaš foruma ságadoallin

/in /by

Anne Nuorgam álggaha vuossárgga 22.4. ON:id eamiálbmogiid bissovaš foruma ságadoallin. Nuorgam lea vuoigatvuođadiehtagiid magisttar ja sámedikki áirras. Son lea nammaduvvon bissovaš foruma áššedovdilahttun árktalaš eamiálbmogiid, inuihtaid ja sápmelaččaid guovllus. Nuorgam háliida ságadoalliáigodagastis nanosmahttit eamiálbmogiid rolla dálkkádatrievdama caggamis ja eamiálbmogiidda laktáseaddji konflivttaid čoavdimis.

Njukčamánus Nuorgam vuittii ovttas golmmain eará sápmelaččain guolástangearregiid Lappi gearretrievttis. Gearretrievtti mielde guolástanláhka ráddjii sápmelaččaide vuođđolágas ja riikkaidgaskasaš rievttis dorvvastuvvon vuoigatvuođa guolástit iežaset ruovttuguovllus. Duopmu ii leat vel lágafámolaš.

“Lea áigi duohtandahkat rivttiid. Guovttelogi jagi áigge eamiálbmogiid vuoigatvuođat leat dovddastuvvon riikkaidgaskasaš rievttis. Háliidan, ahte vuoigatvuođat ollašuvvet maiddái dábálaš sápmelaččaid eallimis. Min guolástangearregastin lei dehálaš lávki dán bálgás. Ságadoallin áiggun dahkat álgagiid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid nanosmahttima várás”, muitala Nuorgam.

Bissovaš forum lea máilmmi stuorámus eamiálbmogiid čoahkkaneapmi. Eamiálbmogiid, ON:id organisašuvnnaid ja stáhtaid ovddasteaddjit čoahkkanit ON:id oaivegoartilii, mii lea New Yorkas. Forumii vuordit badjel 1500 oasseváldi. Bissovaš foruma temán lea dán jagi eamiálbmogiid árbevirolaš diehtu.

Nuorgama jođihan ON:id eamiálbmogiid bissovaš forum (UNPFII) addá ávžžuhusaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuhttimis. Forum heiveha ON:id eamiálbmotjulggaštusa (UNDRIP). Julggaštusas dorvvastuvvo eamiálbmogiid iešráđđenvuoigatvuohta ja vuoigatvuohta ráđđeohcamii ja ovddalgihtii mieđiheapmái gažaldagain, main lea mearkkašahtti váikkuhus eamiálbmogiid eallimii. UNFPII lea ON:id ekonomiija- ja sosiálaráđi ECOSOC vuollásaš ráđđeaddi doaibmaorgána.

Nuorgam lea válljejuvvon bissovaš foruma lahttun árktalaš guovllus. Son ovddasta forumis árktalaš eamiálbmogiid, sápmelaččaid ja inuihtaid.

Lassedieđut ja jearahallanbivdagat: UNFPII ságadoalli Anne Nuorgam, telefonnummir +358 40 534 3316, šleađgapoasta anuorgam@gmail.com, twitter @ANuorgam

ON:id eamiálbmogiid bissovaš foruma UNFPII neahttasiiddut: https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/

 

Sámediggi sávvá buriid beassážiid buohkaide!

/in /by

Sámediggi sávvá buriid beassážiid buohkaide!
Sämitigge tuáivut puorijd pessijáid puohháid!
Sääʹmteʹǧǧ tuäivad šiõǥǥ eʹjjpeeiʹv pukid!
Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää pääsiäistä!

 

Bures boahtin ságastallat sámeturismma dárbbuin ja ovddideamis Anárii

/in , , , , /by

Oassin Lappi turismastrategiija ráhkadeapmái gullevaš guovllu galledemiid Lappi lihttu lágida Sámedikkiin 8.5.2019 dilálašvuođa, gosa bovdet ságastallat sámeturismma ja turismma, mii dáhpáhuvvá sámiid ruovttuguovllus, dárbbuin ja oidnosiin. Dán bargobáji ulbmilin lea gávdnat sámeturismii ja sámiid ruovttuguvlui guoski turismii laktáseaddji ideaid ja oainnuid merken várás Lappi turismastrategiijai.

Lappi turismastrategiija ovdanbuktá turismma ovddideami guovddáš deattuhusaid ja stivre almmolaš doarjaga. Turismastrategiija linnjáda maiddái doaibmabijuid, maiguin turismma lassáneami ođđa vejolašvuođaide sáhttá darvánit beaktilit, muhto gudnejahttimiin suvdilis ovdáneami prinsihpaid. Sámeturismma ovddideapmi oktasašbarggus ja vásttolaččat lea dehálaš buot oassebeliide.

Dilálašvuohta lágiduvvo 8.5.2019, dmu 13.00–16.00 Kultahovis, Anáris. Almmut dilálašvuhtii dán liŋkka bokte 30.4.2019 rádjai: https://fi.surveymonkey.com/r/Inari

Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma – prošeakta lea ožžon oahpahus- ja kulturministeriijas joatkkaruhtadeami 60 000 €. Dáinna ruhtademiin prošeakta joatká doaimma ovdasaji dárkkuhussan lávdadit viidát dieđuid Sámedikki čoahkkimis čakčamánus 2018 dohkkehuvvon Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpat – rávvagiin.

Govva: Anja Vest

 

Lassidieđut

Kirsi Suomi
Plánejeaddji, Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma
010 839 3118
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Kristian Sievers
Prošeaktahoavda
040 828 4095
kristian.sievers@lapinliitto.fi
http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-arktinen-matkailuekosysteemi
http://www.lappi.fi/matkailu

Čearpmahat vuolgá ovddastit sámenuoraid riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii

/in , , , , /by

Vuohččulaš nuoraid teáhterjoavku Čearpmahat vuolgá ovddastit sámenuoraid riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii Jyväskyläi miessemánus. Joavkkus leat oktiibuot njeallje nuora ja sin bagadallin doaibmá Mathis Ole Vars. Duopmárat rámidedje joavkku ovdanbuktimis earenomážit dan čielga ollisvuođa.

Anára Sajosis gaskavahku ja duorastaga 10. – 11.4. ordnejuvvon Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lihkostuvai bures. – Dáhpáhussii eai goassige ovdal leat oassálastán nu olu mánát ja nuorat go dál, muitala dáhpáhusa váldoordnejeaddji Anna Lumikivi. – Mánát ja nuorat ledje mielde buot sámiid ruovttuguovllu gielddain ja vel Helssegis ja Roavvenjárggas. Mis lei oalle fiinna dáhpáhus, ollu ivnnit ja hušša, muhto buot manai hui bures. Sisaboahtinhálla bargobájiin ja máinnastanlávus fitne olu galledeaddjit.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa váldotemán lei teáhter, dasa oassálaste oktiibuot 12 sámegielat čájálmasa. Dan lassin Helssega Pasila skuvlla sámeluohkkálaččat juige, mii illudahtii geahččiid ja duopmáriid. Buot ovdanbuktimat ledje buorit ja bures válmmaštallojuvvon ja duopmáriin lei váttis bargu válljet joavkkuid, geat ožžot bálkkašumi.

Dáhpáhusas stipeandda oaččui  Gáregasnjárgga skuvlla 13-jahkásaš oahppi Aslak Pieski. Son lei málen ovddolaš boazogova, mii lei deaddiluvvon dáiddadáhpáhusa plakáhtaide ja poastakoarttaide.

Riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii vuolgá joavku Čearpmahat. Joavku vuittii mátkki riikkaviidosaš dáhpáhussii ja 300 euro stipeandda. Jovkui gullet Biret-Ingermaria Vars, Helli Alakorva, Mihkal-Máhtte Magga ja Sinna-Briitta Sieppi. Teatris-dáhpáhus ordnejuvvo Jyväskyläs miessemánu 24.-26. beaivve.

Dan lassin čuovvovaš joavkkut ožžo stipeandda:

1) Pasila vuođđoskuvlla sámeluohkkálaččaid Diidamáilbmi ovdanbuktimiin Arvečalmmit, bagadallin Milla Pulska (100 €),

2) Aivvefal Eanodagas – Sámi Sinderellá, bagadallin Anne-Mari Kukkonen ja Ulla Magga, Heahtás (200 €)

3) Sueʹnnʹjel siid äʹrbb– Tuõtt avi ǩeeʹles, bagadallin Hanna-Maaria Kiprianoff ja Seija Sivertsen, Čeavetjávrris (100 €)

4) Davvinásttit – Boahttedolin, bagadallin Hanna Outakoski ja Satu Nieminen, Gáregasnjárggas (100 €)

5) Skállovári idjaskuvlaččat – Oaivvehis olmmoš, bagadallin Anni Ahlakorpi, Aleksi Ahlakorpi ja Sini Länsman, Ohcejogas (100 €)

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa duopmárin barge filbmabagadalli Katja Gauriloff, neavttár Ánneristen Juuso ja neavttár /sámegielat mánáid TV-prográmma buvttadeaddji Heli Huovinen.

 

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus álgá

/in , , , , /by

De dál dat viimmat álgá – Sámenuoraid dáiddadáhpáhus beassá johtui gaskavahku 10.4. rahpamiiguin! Sajosa auditorias gullat musihkkaovdanbuktimiid buot Suomas hupmon sámegielaide dmu 18.00 rájes. Dáhpáhusa váldobeaivve, duorastaga 11.4. auditorias lávddi nala njuikejit sámenuorat iežaset sámegielat teáhterčájáhusaiguin.

Duorastaga Sajosa uvssat rahpasit dmu 8.00, goas rahpasit maiddái almmuhanbáiki sihke bargobajit Sajosa stuorrafeaskáris ja Soljjus. Bargobájiid lassin dáhpáhusas sáhttá deaivat sámegielat mánáid- ja nuoraid girjjálašuođa buvttadedjiid. Dáhpáhussii servet Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi ja Kieletär. Maiddái Sámi giella- ja kulturguovddáš Karášjogas boahtá juohkit Gába-bláđi.

Duorastaga 11.4. prográmma:

8:00 Sajosa uvssat rahpasit
Almmuhanbáiki rahpasa aulas
Vuosttaš veahkki rahpasa
Bargobájit rahpasit aulas
8:50 Auditoria uvssat rahpasit
9:00 Prográmma álgá auditorias
Čieža vuosttas čájálmasa
11:30 Boradanboddu álgá
Oktasašgovva buot dáhpáhussii oassálasti olbmuin Sajosa šiljus
Máinnaslávvu rahpasa Sájosa šiljusBargobájit jotket aulas
12:50 Auditorio uvssat rahpasit
13:00 Prográmma joatkkašuvvá auditorias
Guhtta maŋimuš čájálmasa
15:00 Duopmáriid bargoboddu
Bargobájit jotket aulasMáinnaslávus máidnasat joatkkašuvvetAuditorias čájehuvvojit videot
16:00 Bohtosiid almmuheapmi ja stipeanddaid juohkin

 

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Sámediggi almmuha ohcanláhkai mearreáigásaš giellabeassejođiheaddji doaimma

/in , /by

Sámediggi almmuha ohcanláhkai mearreáigásaš giellabeassejođiheaddji doaimma. Bargu álgá 3.6.2019 dahje soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2019 rádjai dahje vejolaččat guhkitge, jus sierraruhtadeapmi sihkkarastojuvvo. Giellabeassejođiheaddji bargui gullet ee. sámiid giellabeassedoaimma jođiheapmi, koordineren ja ovddideapmi sihke giellabesiid stáhtadoarjaga hálddašeapmái gullevaš barggut.

Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea doaimma eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Doaimma ceavzilis dikšun eaktuda oppalaš  pedagogalaš oainnu sápmelaš árrabajásgeassimis, giela ealáskahttinmetodaid dovdama sihke dovddiidusa sámekultuvrii ja stáhtadoarjaga hálddašeapmái gullevaš bargguide. Sávvat ahte bargui válljejuvvon olbmos lea mánáidgárdeoahpaheaddji gelbbolašvuohta.  Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II-III mielde (vuođđobálká 2625,08-2 565,88). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Barggus čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi. Doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.

Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 30.4.2019 dmu 16.00 rádjai čujuhusain info@samediggi.fi.  Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 010 8393 124. Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 9.4.2019 Sámediggi