Lapin liitto jatkaa Jäämeren radan suunnittelua laajasta vastustuksesta huolimatta

Lapin liiton hallituksen kokous päätti maanantaina 29. huhtikuuta jatkaa Jäämeren radan suunnittelua maakuntatasolla. Saamelaiskäräjät on jo aikaisemmin ilmaissut vastustavansa Pohjois-Lapin maakuntakaavan sisältämiä kaavamerkintöjä, joita ovat mm. Jäämeren rata. Saamelaiskäräjien edustaja vetosi kokouksessa hallituksen jäseniin puheenvuorossaan.

– Maakuntakaavan valmistelu muistuttaa samankaltaisista ikävistä hankkeista, kuten Lokan ja Porttipahdan tekojärvien rakennus ja Vuotoksen suunnittelu. Perustuslaki sisältää saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon, jonka pitäisi estää Jäämeren radan kaltaiset hankkeet, toteaa Saamelaiskäräjien edustajana Lapin liiton hallituksen kokoukseen osallistunut Petra Magga-Vars.

– Eilinen kokous oli konkreettinen osoitus siitä, miten meitä itseämme koskevissa asioissa muut päättävät puolestamme, sanoo Magga-Vars.

Saamelaiskäräjillä on läsnä- ja puheoikeus Lapin liiton hallituksen kokouksessa. Magga-Vars pyysi tekemään hallituksen pöytäkirjaan seuraavan kirjauksen:

Saamelaiskäräjät vastustaa Pohjois-Lapin maakuntakaavan sisältämiä kaavamerkintöjä, joita ovat mm. Jäämeren rata, 400 kV:n voimajohto sekä datakaapeli, koska

a) ne heikentävät saamelaiskulttuuria ja ovat siten perustuslain vastaisia,

b) niiden vaikutuksia ei ole arvioitu asianmukaisesti,

c) niistä ei ole olemassa tarpeeksi tietoa, että niihin voitaisiin antaa vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus tai

d) Lappi-sopimuksen ja sen sisältämän saamelaiskulttuurisopimuksen tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään.

– Kokouksen valmisteluaineiston ja kokouksen jälkeen annettujen haastattelujen perusteella on selvää, että saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet jäävät taloudellisten intressien jalkoihin. Tämä selviää pelkästään katsomalla, mitkä tahot ovat tukeneet radan merkitsemistä maakuntakaavaan sen jatkovalmistelun turvaamiseksi, jatkaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Jäämeren rata on todettu liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä taloudellisesti kannattamattomaksi. Saamelaiskäräjien lisäksi ratahanketta vastustavat Kolttien kyläkokous, Paliskuntain yhdistys, Saamelaismuseo Siida, alueen paliskunnat, Utsjoen kunta, useat saamelais- ja muut yhdistykset, kylätoimikunnat ja useat yksityiset henkilöt, selviää Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistosta.

Kuva: Anja Vest

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Petra Magga-Vars, puh. 040 732 5503, petra.magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien lausunto Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 kaavaluonnoksesta

Duodji-akatemia Enontekiölle -kehittämishankeelle rahoitusta Tunturi-Lapin Leaderista

Tunturi-Lapin Leader on myöntänyt rahoitusta Duodji-akatemia Enontekiölle -kehittämishankkeelle. Duodji-akatemian tarkoitus on lisätä yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa duodji-osaamista Enontekiöllä ja laajemmin saamelaisalueella. Kehittämishankkeen toteuttaja on Saamelaiskäräjät, yhteistyössä Enontekiön kunnan kanssa.

Duodji on kenties saamelaisten kotiseutualueella voimakkaimmin kehittynyt juuri Enontekiöllä. – Enontekiön sijainti saamelaisalueen ytimessä Ruotsin ja Norjan välittömässä läheisyydessä tuo loistavan mahdollisuuden vahvistaa duodji-kulttuuria, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kehittämishankkeesta.

– Iloitsen Enontekiön saamelaisten vahvan duodji-osaamisen perustaa, jolla luonnollisesti on voimakas yhteys porotalouteen. Duodji-akatemia, joka on tulevaisuudessa tarkoitus vakinaistaa pysyväksi toiminnaksi Saamelaiskäräjien yhteyteen, on hyvä uudenlainen toimi ja alku eteenpäin. Erityisesti olen tyytyväinen siitä, että tarkoituksena on järjestää toiminta Enontekiön Karesuvannosta käsin, jatkaa Juuso hankkeen tärkeydestä.

– Paikalliset innokkaat vapaaehtoiset ovat olleet aktiivisesti valmistelemassa hanketta, mikä on ollut todella hienoa. Hanke varmasti poikii hyviä aloitteita jatkossakin, Enontekiön kunnan kehittämisjohtaja Hannu Autto toteaa.

Duodji on pohjoissaamenkielinen termi käsityölle ja muotoilulle. Se ei ole pelkästään konkreettista käsillä tekemistä, duodjiin sisältyy henkinen arvomaailma, tapa elää ja ajatella ja osoittaa arvostusta. Termille ei ole suomenkielistä vastinetta.

– Kehittämishankkeen on tarkoitus alkaa kesäkuussa ja kestää helmikuun loppuun 2020. Haemme hankkeeseen projektikoordinaattoria, jolta löytyy hyvä duodji-tuntemus ja halu kehittää ja vahvistaa perinteisen käsityön merkitystä, rohkaisee kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg hankkeesta kiinnostuneita hakemaan työtä.

Duodji-akatemian perustamisen tarkoituksena on lisätä yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa duodji-osaamista Enontekiöllä ja laajemmin saamelaisalueella. Akatemian perustamisella on lisäksi positiivisia vaikutuksia saamen kieleen, sosiaaliseen toimintaan ja saamelaiskulttuuriin. Akatemia tukee hyvinvointia ja mahdollistaa uusia työllisyysnäkymiä. Lisäksi akatemia luo uusia ”vanhoja” toimintamalleja: suvun ja perheen sisäisen osaamisen siirtämisen nykyaikaisilla tavoilla (dokumentointi, digitalisointi), vahvistaa identiteettiä sekä tiedon ja taidon siirtymisen sukupolvelta toiselle.

Tausta

Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelmaan vaalikaudelle 2016-2019 on kirjattu, että Saamelaiskäräjät edistää Duodji-akatemian kehittämishanketta Enontekiölle. Saamelaiskäräjät on saanut hankkeelle rahoitusta Tunturi-Lapin Leaderin kautta. Kehittämishankkeen toteuttaja on Saamelaiskäräjät, yhteistyössä Enontekiön kunta.

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan aloitteesta pidettiin Duodji-akatemian perustamiseksi ensimmäinen palaveri 9.1.2018, johon osallistuivat Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, kulttuurilautakunnan jäsen ja Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Maarit Magga, kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg sekä Enontekiön kunnan kehitysjohtaja Hannu Autto ja viestintä- ja kulttuurikoordinoija Heli Nurmi.

 

Lisätietoja:

Kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3103

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, tuomas.juuso(at)samediggi.fi, puh. 040 187 1331

 

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Duodji-akatemia Enontekiölle kehittämishankkeen projektikoordinaattorin tehtävän »

Kuva: Anni Näkkäläjärvi

 

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Duodji-akatemia Enontekiölle kehittämishankkeen projektikoordinaattorin tehtävän

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen projektikoordinaattorin tehtävän. Työ alkaa 17.6.2019 tai sopimuksen mukaan ja kestää 29.2.2020. Projektikoordinaattorin tehtäviin kuuluu mm. vastata hankkeesta, koordinoida tapahtumia ja toteuttaa hankkeen toimintasuunnitelmaa. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa duodji saamenkäsityön vahva osaaminen, hyvä hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/II mukaan (peruspalkka 2 625,08 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Projektikoordinaattorin toimipaikka sijaitsee Enontekiön kunnassa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 23.5.2019 klo 16.00 mennessä osoitteella info@samediggi.fi.  Lisätietoja työstä antaa kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg, puh. 010 839 3103 / riitta.orti-berg(at)samediggi.fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

 

Saamelaiskäräjät osallistuu YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin (UNPFII) New Yorkissa

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen osallistuvat YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin (UNPFII) 22.4.-3.5.2019. Foorumin 18. istunnon pääteemana on perinteinen tieto (Traditional knowledgeGeneration, transmission and protection). 

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen osallistuu foorumiin 22.-27.4. ja II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 23.4.-2.5. Tänä vuonna foorumissa nostetaan pääteeman lisäksi esille YK:n alkuperäiskansojen kielten vuosi.  

Odotan tältä vuodelta hyviä keskusteluita erityisesti alkuperäiskansojen osallistumisoikeudesta YK:hon. Osallistumisoikeus on yksi meidän pääprioriteeteistamme YK:ssa tällä hetkellä, kertoo II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistumisesta foorumiin. 

Foorumiin osallistuu Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjät sekä lukuisia saamelaisyhdistyksiä Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Alkuperäiskansojen edustajat järjestävät pysyvän foorumin aikana perinteisesti monia sivutapahtumia. Tapahtumien tarkoituksena on kiinnittää huomiota ja jakaa tietoa alkuperäiskansoja koskettaviin ajankohtaisiin teemoihin. 

YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi (The United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues, UNPFII) on vuonna 2000 perustettu YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (Economic and Social Council, ECOSOC) alainen neuvoa-antava toimielin, johon kuuluu 16 itsenäistä asiantuntijajäsentä. Hallitukset nimittävät kahdeksan jäsentä ja alkuperäiskansat kahdeksan jäsentä.  

Foorumin tehtävänä on nostaa keskusteluun alkuperäiskansoja koskevia kysymyksiä erityisesti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen, kulttuurin, ympäristökysymysten, koulutuksen, terveyden ja ihmisoikeuksien alueelta. Pysyvä foorumi antaa suosituksia sekä toimii keskeisenä foorumina valtioiden, alkuperäiskansojen sekä YK:n erityisjärjestöjen väliselle vuoropuhelulle. Se kokoontuu istuntoonsa kerran vuodessa YK:n päämajassa New Yorkissa. Saamelaiskäräjät osallistuu pysyvän foorumin istuntoihin joko osana Suomen valtion valtuuskuntaa tai itsenäisesti. 

https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/unpfii-sessions-2/18-2.html 

 

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Saamelaiskäräjille rahoitus alkuperäiskansojen kielten vuotta varten

Vuonna 2019 vietetään kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta ja Saamelaiskäräjät on vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa. Saamelaiskäräjien tehtävänä on järjestää itse toimintaa teemavuoden aikana sekä kannustaa muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahan turvin Saamelaiskäräjät voi edistää saamen kielten näkyvyyttä Suomessa muistuttaen kielten moninaisuudesta sekä luoda uusia kielenkäyttöareenoita. On erittäin tärkeää, että valtio osallistuu avustuksella teemavuoteen, iloitsee Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikio.

Suunnitteilla on materiaalia vauvoista iäkkäämmille ihmisille: saamenkielisiä vauvakirjoja, saamenkielistä värikylpyä, värityskirja, koululaisille nuorten sanakirjasovellus ja kielikampanjoita, ohjeita kielivalintoihin vanhemmille ja isovanhemmille, konsertteja, kielenkäyttöön innostavaa materiaalia, kirjoja ja paljon muuta.

– Avustuksella saamme toteutettua monia asioita, joita meillä ei ole aikaisemmin ollut mahdollista tehdä. Saamen kielten elvytystyö perheissä sekä lasten ja nuorten keskuudessa on edistynyt paljon ja näemme, että on juuri oikea aika tuoda positiivista kannustusta ja innostusta kielen käyttöön eri tasoilla ja näin osallistua osaltamme teemavuoteen, jatkaa hankkeesta vastaava kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.

Lisäksi Saamelaiskäräjät tulee teemavuoden aikana kannustamaan yrityksiä, viranomaisia ja muita toimijoita laajasti Suomessa osallistumaan saamen kielten näkyvyyden lisäämiseen koko maassa. Pohjoismaiden Saamelaiskäräjät järjestävätkin yhdessä Saamen kielen viikon (Sámi Giellavahkku) 21. – 27.10.2019. Viikon tarkoituksena on, että eri toimijat Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa huomioisivat jollakin tavalla saamen kielet toiminnassaan.

Saamelaiskäräjät myöntää vuoden lopussa Saamen kieliteko -palkinnon. Palkinto myönnetään viranomaiselle tai yhteisölle, joka on toimissaan huomioinut teemavuoden tai muuten ansiokkaasti tehnyt työtä saamen kielen edistämiseksi Suomessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Saamelaiskäräjille rahoitusta YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden markkeeraamiseen. Rahoitus myönnettiin ministeriön yleisistä taidetta ja kulttuuria edistävien hankkeiden erityisavustuksista ja avustuksen määrä on yhteensä noin 47 000 euroa. Hankkeessa on tarkoitus toteuttaa saamen kielen käyttöön innostavia kampanjoita, lisätä saamen kielten näkyvyyttä Suomessa ja luoda erityisesti lapsille ja nuorille kielen opetteluun ja käyttöön tukevia tapahtumia ja materiaaleja. Hankkeen eri osa-alueet toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa, kuten Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja lastenkulttuurikeskus Mánnun kanssa.

Kansainvälisen alkuperäiskansojen kielten teemavuodella on oma sivusto, jonne koostetaan kaikki tapahtumat teemavuoden aikana.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Kuva: Kevin Francett/ Saamelaiskäräjät

Saamelaisten kalastusasian käräjäoikeudessa voittanut juristi Anne Nuorgam on valittu YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtajaksi

Anne Nuorgam aloittaa maanantaina 22.4. YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtajana. Nuorgam on oikeustieteiden maisteri ja saamelaiskäräjien jäsen. Hänet on nimitetty pysyvän foorumin asiantuntijajäseneksi arktisten alkuperäiskansojen, inuittien ja saamelaisten alueelta. Nuorgam haluaa puheenjohtajuuskaudellaan vahvistaa alkuperäiskansojen roolia ilmastonmuutoksen torjumisessa ja alkuperäiskansoihin liittyvien konfliktien ratkaisussa.

Maaliskuussa Nuorgam voitti yhdessä kolmen muun saamelaisen kanssa kalastuskiistan Lapin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden mukaan kalastuslaki rajoitti saamelaisille perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa turvattua oikeutta kalastaa kotiseudullaan. Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.

”On aika tehdä oikeuksista totta. Kahdenkymmenen vuoden aikana alkuperäiskansojen oikeudet on tunnustettu kansainvälisessä oikeudessa. Haluan, että oikeudet toteutuvat myös tavallisten saamelaisten elämässä. Kalastusoikeudenkäyntimme oli tärkeä askel tällä tiellä. Puheenjohtajana aion tehdä aloitteita alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistamiseksi”, kommentoi Nuorgam.

Pysyvä foorumi on maailman suurin alkuperäiskansojen kokoontuminen. Alkuperäiskansojen, YK:n organisaatioiden ja valtioiden edustajat kokoontuvat New Yorkissa sijaitsevaan YK:n päämajaan. Foorumiin odotetaan yli 1500 osanottajaa. Pysyvän foorumin teema on tänä vuonna alkuperäiskansojen perinteinen tieto.

Nuorgamin johtama YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi (UNPFII) antaa suosituksia alkuperäiskansojen oikeuksien toteuttamisesta. Foorumi soveltaa YK:n alkuperäiskansajulistusta (UNDRIP). Julistuksessa turvataan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus ja oikeus konsultaatio- ja ennakkosuostumukseen kysymyksissä, joilla on merkittävä vaikutus alkuperäiskansojen elämään. UNFPII on YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOC:in alainen neuvoa-antava toimielin.

Nuorgam on valittu pysyvän foorumin jäseneksi arktiselta alueelta. Hän edustaa foorumissa arktisia alkuperäiskansoja, saamelaisia ja inuiitteja.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: UNFPII:n puheenjohtaja Anne Nuorgam, puhelinnumero +358 40 534 3316, sähköposti anuorgam@gmail.com, twitter @ANuorgam

YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin UNFPII:n verkkosivut: https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää pääsiäistä!

Sámediggi sávvá buriid beassážiid buohkaide!
Sämitigge tuáivut puorijd pessijáid puohháid!
Sääʹmteʹǧǧ tuäivad šiõǥǥ eʹjjpeeiʹv pukid!
Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää pääsiäistä!

 

Saamelaiskäräjien kulttuurisihteeriksi Riitta Orti-Berg

Saamelaiskäräjien hallitus valitsi kokouksessaan 15.4.2019 Riitta Orti-Bergin kulttuurisihteerin virkaan. Orti-Berg on hoitanut kulttuurisihteerin viransijaisuutta reilun neljä vuotta ja sitä ennen toiminut kulttuurilautakunnan jäsenenä ja varajäsenenä. 

– Kulttuurisihteerin tehtävässä koen, että teen arvokasta työtä saamelaisyhteisön hyväksi.  Viransijaisuus vuosina minulle on muodostunut toimiva yhteistyöverkosto kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, varsinkin muiden Pohjoismaiden osaajien kanssa, joten työni on monipuolista ja haastavaa, toteaa Orti-Berg valinnastaan. 

Kulttuurisihteerin tehtäviin kuuluu valmistella saamelaisten kulttuuria koskevia asioita, toimia kulttuurilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä, avustaa käräjien puheenjohtajaa toimialaansa kuuluvissa kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä sekä pitää yhteyttä toimialansa muihin saamelaisorganisaatioihin yli rajojen ja eri viranomaisiin. 

Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksiä 15.4.2019

Hallitus 

– totesi, ettei Saamelaiskäräjien talousarvioesitystä vuodelle 2020 voi määräajan vuoksi siirtää käsiteltäväksi seuraavassa käräjien kokouksessa kesäkuussa, ja hyväksyi ehdotuksen Saamelaiskäräjien talousarvioesitykseksi vuodelle 2020 vieden sen tiedoksi käräjien seuraavaan kokoukseen. 

– hyväksyi selvityksen saamenkielisten oppimateriaalien valmistamiseen myönnetyn avustuksen käytöstä vuonna 2018. 

– merkitsi tiedoksi Saamelaiskäräjien talouden toteumaraportin ajalta 1.1.-31.3.2019. 

– kuuli työsuojeluvaltuutettua henkilöstön kokemasta epäasiallisesta kohtelusta ja siirsi asian jatkovalmisteltavaksi käräjien kesäkuun kokoukseen. Jatkovalmistelun yhteydessä arvioidaan muutostarve työjärjestyksen sekä käräjien kokouskäytännön osalta. 

– siirsi jatkovalmisteluun Saamelaiskäräjien eettiset ohjeet luottamushenkilöille. 

– merkitsi tiedoksi totuus- ja sovintoprosessiin liittyvät muistiot sekä puheenjohtajan laatiman tilannekatsauksen mandaattineuvotteluista ja neuvotteluista koskien toimenpideohjelmaa saamelaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveyspalvelujen rakentamiseksi. Hallitus päätti, että 17.4.2019 ja 26.4.2019 pidettäviin neuvotteluihin valtion ja Kolttien kyläkokouksen kanssa osallistuvat puheenjohtaja ja I varapuheenjohtaja.  

– merkitsi tiedoksi käräjien edustajien katsauksen 8.4.2019 järjestetystä keskustelutilaisuudesta ja seminaarista liittyen FSC:n kansallisen kontrolloidun puun riskinarviointiin Inarin kunnantalolla sekä paliskuntien kannanoton. 

– nimesi Saamelaiskäräjien edustajaksi PEFC-standardityöryhmään elinkeinosihteerin ja varaedustajaksi Saamelaiskäräjien puheenjohtajan. Standardityöryhmän tehtävänä on tarkistaa Suomen PEFC-kriteerien sisältö ja varmistaa, että ne ovat PEFC:n kansainvälisten vaatimusten mukaiset. 

– asetti työryhmän valmistelemaan Saamelaiskäräjien työjärjestyksen päivittämistä siten, että työjärjestys olisi viimeistään vuoden 2019 viimeisen Saamelaiskäräjien kokouksen hyväksyttävänä. Työryhmä vastaa henkilöstön kuulemisesta yhteistoimintalain mukaisesti asian valmistelun osalta. Työjärjestyksen kustannusvaikutukset on oltava tiedossa, kun Saamelaiskäräjien kokous hyväksyy talousarvion vuodelle 2020. Työryhmä voi käyttää työssään asiantuntijoita Saamelaiskäräjien budjetin sallimassa rajoissa. Hallitus määräsi työryhmän esittelijäksi vs. lakimiessihteerin. Hallintopäällikkö taas toimii esittelijänä taloudellisissa asioissa. Henkilöstöä pyydetään nimeämään työryhmään esimies- ja työntekijäedustajat. Hallituksen edustajiksi työryhmään nimettiin puheenjohtaja, I varapuheenjohtaja, II varapuheenjohtaja. Työryhmän puheenjohtajana toimii Tiina Sanila-Aikio. Saamelaiskäräjien lautakuntia ja neuvostoja pyydetään antamaan kannanottonsa ja ehdotuksensa omaa toimialaan koskevista työjärjestyksen säädöksistä 31.5.2019 mennessä.  

– päätti järjestää Saamelaiskäräjien täysistunnoissa tulkkauksen suoratoiston kaikille saamen kielille ja suomeksi. Hallitus tarkisti tämän vuoksi vuoden 2019 budjettia hallintopäällikön esityksen mukaisesti. 

– perusti viestintäryhmän, joka suunnittelee Saamelaiskäräjien viestinnän ja tiedottamisen toimenpiteitä sekä vastaa sähköisen uutiskirjeen tai vastaavan toimittamisesta. Hallitus nimesi viestintäryhmään hallituksen jäseniksi puheenjohtajan ja Pentti Pieskin. Ryhmän puheenjohtajana toimii Tiina Sanila-Aikio. Hallitus nimesi viestintäryhmän esittelijäksi viestintäsihteerin. Yleistä toimistoa, saamen kielen toimistoa, koulutus- ja oppimateriaalitoimistoa ja nuorisoneuvostoa pyydetään nimeämään kukin keskuudestaan yhden henkilön viestintäryhmään. 

 

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa viimeistään kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä. 

Lisätietoja  

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Tervetuloa keskustelemaan saamelaismatkailun tarpeista ja kehittämisestä Inariin

Osana Lapin matkailustrategian laatimiseen liittyviä aluekierroksia Lapin liitto järjestää Saamelaiskäräjien kanssa 8.5.2019 tilaisuuden, jonne kutsumme keskustelemaan saamelaismatkailun ja saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuvan matkailun tarpeista ja näkymistä. Tämän työpajan tavoitteena on löytää saamelaismatkailuun ja saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuvaan matkailuun liittyviä ideoita ja näkökulmia kirjattavaksi Lapin matkailustrategiaan.

Lapin matkailustrategia osoittaa matkailun kehittämisen keskeiset painopisteet ja suuntaa julkista tukea. Matkailustrategia linjaa myös toimenpiteitä, joilla uusiin matkailun kasvun mahdollisuuksiin voidaan tarttua tehokkaasti, mutta kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen. Saamelaismatkailun kehittäminen yhteistyössä ja vastuullisesti on tärkeää kaikille osapuolille.

Tilaisuus järjestetään 8.5.2019, klo 13.00–16.00 Kultahovilla, Inarissa. Ilmoittaudu tilaisuuteen tämän linkin kautta 30.4.2019 mennessä: https://fi.surveymonkey.com/r/Inari

Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu – hanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä jatkorahoitusta 60 000 €. Tämän rahoituksen turvin hanke jatkaa toimintaansa ensisijaisena tarkoituksena levittää laaja-alaisesti tietoa Saamelaiskäräjien kokouksessa syyskuussa 2018 hyväksytystä Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet– ohjeistuksesta.

Kuva: Anja Vest

 

Lisätietoja

Kirsi Suomi
Suunnittelija, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu
010 839 3118
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Kristian Sievers
Projektipäällikkö
040 828 4095
kristian.sievers(at)lapinliitto.fi
http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-arktinen-matkailuekosysteemi
http://www.lappi.fi/matkailu

Čearpmahat lähtee edustamaan saamelaisnuoria valtakunnalliseen Teatris-tapahtumaan

Vuotsolaisten nuorten teatteriryhmä Čearpmahat lähtee edustamaan saamelaisnuoria valtakunnalliseen Teatris-tapahtumaan Jyväskylään toukokuussa. Ryhmässä on yhteensä neljä nuorta ja sen ohjaajana toimii Mathis Ole Vars. Tuomaristo kehui ryhmän esitystä erityisesti sen selkeästä kokonaisuudesta.

Inarin Sajoksessa keskiviikkona ja torstaina 10.-11.4. järjestetty Saamelaisnuorten taidetapahtuma oli menestys. – Tapahtumaan ei koskaan ole osallistunut niin suurta joukkoa saamelaisnuoria kuin nyt, kertoo tapahtuman pääjärjestäjänä toiminut Anna Lumikivi. – Mukana oli lapsia ja nuoria kaikista saamelaisten kotiseutualueen kouluista ja lisäksi Helsingistä ja Rovaniemeltä. Oli mahdottoman hieno, värikäs ja vauhdikas päivä, mistä huolimatta kaikki meni hienosti ja myös tuloaulaan rakennetuissa työpajoissa ja tarinalaavussa riitti kävijöitä.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman pääteemana oli teatteri, johon osallistui yhteensä 12 saamenkielistä näytelmää. Lisäksi nähtiin Helsingin Pasilan saamenluokkalaisten joikuesitys, joka ihastutti sekä yleisöä että tuomareita. Kaikki esitykset olivat hienoja ja hyvin valmisteltuja, ja tuomareilla oli vaikea tehtävä valita palkittavia ryhmiä.

Tapahtumassa palkittiin stipendillä Karigasniemen koulun 13-vuotias oppilas Aslak Pieski, joka maalasi taidetapahtuman julisteeseen ja postikortteihin painetun ja paljon ihailua saaneen poroaiheisen kuvan.

Valtakunnalliseen Teatris-tapahtumaan lähtevä Čearpmahat-ryhmä voitti esiintymismatkan lisäksi palkinnoksi 300 euron stipendin. Ryhmään kuuluvat Biret-Ingermaria Vars, Helli Alakorva, Mihkal-Máhtte Magga ja Sinna-Briitta Sieppi. Teatris-tapahtuma järjestetään Jyväskylässä 24.-26. toukokuuta.

Lisäksi seuraavat ryhmät palkittiin stipendein:

1) Pasilan peruskoulun saamenluokkalaisten Diidamáilbmi esityksestään Arvečalmmit, jonka oli ohjannut Milla Pulska (100 €),

2) Aivvefal Eanodagas – Sámi Sinderellá, Anne-Mari Kukkonen ja Ulla Magga, Hetasta (200 €)

3) Sueʹnnʹjel siid äʹrbb– Tuõtt avi ǩeeʹles, Hanna-Maaria Kiprianoff ja Seija Sivertsen, Sevettijärveltä (100 €)
4) Davvinásttit – Boahttedolin, Hanna Outakoski ja Satu Nieminen, Karigasniemeltä (100 €)
5) Skállovári idjaskuvlaččat – Oaivvehis olmmoš, Anni Ahlakorpi, Aleksi Ahlakorpi ja Sini Länsman, Utsjoelta (100 €)

 

Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuomareina toimivat elokuvaohjaaja Katja Gauriloff, näyttelijä Anni-Kristiina Juuso sekä näyttelijä/saamenkielisen lasten TV-ohjelman tuottaja Heli Huovinen.

 

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019