Saamelaiskäräjät esitti useita muutoksia Pohjois-Lapin maakuntakaavaan

Saamelaiskäräjät esitti useita muutoksia Pohjois-Lapin maakuntakaavaan. Saamelaiskäräjät esitti, ettei Jäämeren käytävää pääratoineen ja vaihtoehtoisine linjauksineen merkitä maakuntakaavaan edes ohjeellisena. Saamelaiskäräjät esitti myös, ettei ohjeellista 400 kV voimajohtolinjamerkintää sisällytetä kaavaan ennen kuin asiassa on saatu saamelaisyhteisön ennakollinen suostumus, joka on perustunut riittävään ja kattavaan tietopohjaan hankkeen vaikutuksista. Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti uutta, paliskuntakohtaista aluevarausmerkintää ‘yhtenäisenä pysytettävä porolaidunalue’.

– Pohjois-Lapin maakuntakaava on tärkeä maankäytön ohjaamisen työkalu saamelaisten kotiseutualueella. Se sisältää useita merkittäviä linjauksia, jotka arvioitava asianmukaisesti saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaamiseksi, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio painottaa.

Saamelaiskäräjät peräänkuulutti lausunnossaan vaikutusten arviointia. Myös lainsäädännönkin mukaan kaavaselostuksessa tulee perustella tehdyt kaavaratkaisut ja ehdotetut vaihtoehdot. Saamelaiskäräjät katsoo, että kaavan lainmukaisuus edellyttää alkuperäiskansaoikeuksia koskevien asioiden selvittämistä, varsinkin kun maakuntakaavan pohjalta voidaan edetä sekä rautatie- että voimajohdon suunnittelussa. Poliittinen päätös radan linjauksesta Pohjois-Lapin alueella on tehty Lapin liitossa (Lappi-sopimus) ilman riittävää vaikutusten arviointia, eikä se näin ollen perustu asianmukaiseen suunnitteluun. Saamelaiskäräjät huomauttaa, että Lapin liitto on sitoutunut Lappi-sopimuksen sisältämään saamelaiskulttuurisopimukseen, jonka Saamelaiskäräjät on laatinut. Lappi-sopimus ja saamelaiskulttuurisopimus ovat keskenään ristiriidassa erityisesti Jäämeren radan osalta.

Saamelaiskulttuurin näkökulmasta Jäämeren rata on tuotu kaavasuunnitteluun ennen kuin sen vaihtoehtoisten linjausten vaikutuksia poronhoitoon ja muihin saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin on arvioitu niin, että kaavaan merkitseminen tapahtuisi tällaisten selvitysten pohjalta ja kaavaselostuksessa esitettävin riittävin perusteluin. Nyt kaavaselostuksesta käy ilmi, että radalla on rajoittavia, haitallisia ja vahingollisia vaikutuksia saamelaisten kotiseutualueella ja koltta-alueella harjoitettavaan poronhoitoon. Kaavaselostus toteaa, että pääratahankkeen toteutuessa sen vaikutukset koostuisivat laidunaluemenetyksistä, porokuolemista, radan estevaikutuksesta, laidunalueiden kulumisesta, laidunkiertomuutoksista sekä melu- ja tärinähäiriöistä. Näitä arvioita vaikutuksista ei ole ollut käsillä esimerkiksi Lappi-sopimuksen laadinnan yhteydessä.

– Saamelaiskäräjien lausunnon matkailua koskevan osion yhteenvetona todettakoon, että matkailuvarauksia ei pitäisi merkitä maakuntakaavaan niin kauan kuin nykyisten käytäntöjen mukainen hallitsematon ja kestämätön matkailu on sallittua. Nykyiset hallitsemattomat matkailijamäärät eivät ole millään tasolla kestävällä pohjalla. Matkailussa ei saisi koskaan keskittyä vain volyymiin ja sen kasvattamiseen, Sanila-Aikio lopettaa.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien lausunto Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistosta 28.2.2019