Sämitigge almoot uuccâmnáál kulttuurčällee virge

Kulttuurčällee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornigist 24 §. Kulttuurčällee pargon lii el. valmâštâllâđ sämmilij kulttuur kyeskee aašijd, hoittáđ sämmilâš kulttuurmeriruuđâ haldâšem kullee pargoid sehe toimâđ kulttuurlävdikode oovdânpyehten já čällen. Pargo álgá 2.5.2019.Virgesajan lii Sämitige toimâsaje sämmilij päikkikuávlust.

Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Virge miänástuvvee hoittám váátá pyeri sämikulttuur, sämmilii ärbivuáválii tiäđu já haaldâtlij pargoi tubdâm sehe puorijd oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân sehe puorijd ornim- já tedduukierdâmnaavcâid.

Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2596,52 €/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh pargohárjánem mield meridum hárjánemlaseh sehe sämikuávlust porgâdijn 24 % sämikuávlu lase. Virgeest lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi.

Ucâmušâid tuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 28.3.2019 tme 16.00 räi čujottâsân info@samediggi.fi  Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 27.2.2019 Sämitigge

Anna Lumikivi aalgij taaiđâtábáhtuspargen

Säminuorâi taaiđâtábáhtus ornim vuálgá tääl tuođâst joton. Nuorttâkielâlâš musikkár Anna Lumikivi lii álgám taaiđâtábáhtuspargen škovlim- já oppâmaterialtoimâttuvvâst. Taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo Anarist Saijoosist cuáŋuimáánu 10.-11. peeivijn, teeman lii teatter já muštâlem maaŋgah häämih.

Tábáhtusâst väljejuvvojeh säminuorâi ovdâsteijeeh riijkâ tääsi Teatris-tábáhtusân, mii uárnejuvvoo Jyväskyläst vyesimáánust. Toos lasseen palhâšuvvojeh pyeremuuh muštâleijeeh. Muštâlem häämih pyehtih leđe jieškote-uvlágán sänitaiđuu häämih sehe juáigus, livđe já le´udd.

Taaiđâtábáhtus lii Annan uápis jo ovdišist. – Mun lam párnážin uásálistám kiišton já ton maŋa lam kuohtii porgâm tábáhtus tuámárin já ohtii jođetteijen, muštâl Anna. – Lii hävski peessâđ orniđ Säminuorâi taaiđâtábáhtus, mast láá nuuvt kuhes ärbivyevih já mast lii lamaš nuuvt stuorrâ merhâšume sämikuávlu párnáid já nuoráid – nuuvtko meiddei munjin-uv.

Tábáhtusân almottem lekkâs forgâ Webropolist. Čuávu Sämitige nettisiijđoid, tábáhtus jieijâs Facebook-siijđoid já uásálist!

Riijkâ tääsi Teatris-tábáhtus njuolgâdusah láá tääbbin: https://nuorikulttuuri.fi/wp-content/uploads/sites/12/saannot-teatris-2019.pdf

 

Ohtâvuotâtiäđuh

anna.lumikivi(at)samediggi.fi

puh. 010 8393 174 da 040 684 1957

Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Torjuuh, moh máksojeh säämi kielâlaavâ 31 § vuáđuld, láá uuccâmnáál

Riehtiministeriö almoot uuccâmnáál säämi kielâlaavâ (1086/2003) 31 §:st uáivildum torjuid. Torjui várás lii taan ive kevttimnáál ohtsis 150 000 eurod. Torjuu puáhtá mieđettiđ sämmilij päikkikuávlu kieldáid, servikuddijd já palgâsáid sehe laavâ 18 §:st uáivildum priivaat uásipeelijd mainâšum laavâ heiviitmist šaddee eromâš lasekoloi luávdimân. Tääl uuccâmnáál torjuuh láá uáivildum 1.1.2019 maŋa šoddâm teikâ šaddee lasekoloi várás.

Rijjâhámásijd ucâmušâid kalga toimâttiđ riehtiministeriön majemustáá 1.4.2019 tme 16:15 šleđgâlávt čujottâsân: oikeusministerio@om.fi. Ucâmuš puáhtá toimâttiđ meid postâčujottâsân Oikeusministeriö, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, PL 25, 00023 Valtioneuvosto. Tuše meriääigi räi puáttám ucâmušah váldojeh huámmášumán. Ucâmušâst kalga selvâttiđ taid eromâš lasekoloid, moi luávdimân toorjâ occoo.

Lasetiäđuh riehtiministeriö torjust

Lasetiäđuh:

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

 

Sämmilii kulttuurmeriruuđâst mieđettum kulttuurtorjuuh ive 2019

Sämitige kulttuurlävdikodde juovij kulttuurlävdikode čuákkimist 11.-12.2.2019 Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem staatâtorjuu ihán 2019 ohtsis 176 000 € sämikielâlii kulttuur oovdedmân já sämiseervij tooimân (nk. sämmilâš kulttuurmeriruttâ), mast Ucjuv sämikirkkotuuvij paijeentolâmân 10 340 eurod. Tave-eennâmlij sämiseervij tuárjumân 15 000 €.

Kulttuurlävdikodde lii mieđettâm kulttuurpalhâšuumijd tubdâstâssân noonâ sämmilii kielâ, kulttuur já kulttuuräärbi, ärbivuáválij iäláttâsâi eellimvuáimálâšvuođâ ovdedeijen já tobdosin tohâmist. Eellimpargo -kulttuurpalhâšume uážžooh lává Inkermaria Hetta Vuáčust já Antti Oula Juuso Iänuduvâst. Kuohtuuh uážžuv 3000 € stuárusii palhâšume.

Oppeet puáhtá pahudiđ, ete ucâmušâi tääsi lâi olluv, mii muštâl, ete sämitaaiđâ já kulttuur eelih vuáimálii uđâsmittem ääigi. Siämmáá ääigi jyehimnáál kulttuurmeriruuđâ meeri lii pissoom siämmážin.

Ive 2019 ávuduvvoo OA algâaalmugij kielâi ihe. Teemaive ulmen lii pajediđ oovdân maailm algâaalmugij kielâi tile. Kulttuurlävdikodde halijdij movtijdittiđ jo kukken orroo čäällimhaavâi valmâšin finniimân, seervij tooimâ aktivistem sehe kulttuuräärbi tiäđui, tááiđui já vuovij ellen já nubástuvven siäilum suhâpuolvâst nuubán.

Kulttuurtorjui uážžoid vuolgâttuvvoo sopâmuš/miärádâs vuáláčäällimnáál kyehtin pittán já nubbe pittá macâttuvvoo Sämitiigán, mon maŋa torjuuh máksojeh.

Kulttuurmeriruttâ 2019

Sämitigge almoot uuccâmnáál viestâdemčällee virge

Viestâdemčällee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornigist 26 e §. Pargon lii iärásij lasseen hoittáđ, vuáváđ já ovdediđ Sämitige viestâdmân kyeskee aašijd mieldi luhâmáin viestâdemstrategia olášuttem, išediđ saavâjođetteijee já čäällimkode tieđettemtooimâst sehe valmâštâllâđ suu toimâsuárgán kullee aašijd tige čuákkimân, stiivrân já lävdikuudijd. Pargo álgá 1.4.2019.

Virge soijimsaje lii sämmilij päikkikuávlu. Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Virge miänástuvvee hoittám váátá šiev sämikulttuur tubdâm, njyebžilis kirjálii já njálmálii olgospyehtim sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, šiev ornimnaavcâ já tedduuhaldâšem. Ruotâ- já eŋgâlâskielâ táiđu (kirjálâš já njálmálâš) sehe pargohárjánem västideijee pargoin annojeh hiättun.

Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2596,52 €/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh pargohárjánem mield meridum hárjánemlaseh sehe sämikuávlust porgâdijn 24 % sämikuávlu lase. Virgeest lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi.

Ucâmušâid tuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 22.3.2019 tme 16.00 räi čujottâsân info@samediggi.fi  Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 21.2.2018 Sämitigge

Sämitigge almoot uuccâmnáál iäláttâsčällee virge

Iäláttâsčällee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornigist 26 c §. Pargon lii iärásij lasseen valmâštâllâđ sämmilij iäláttâssáid já toi oovdedmân lohtâseijee aašijd väldimáin huámmášumán sämmilij ärbivuáválii tiäđu sehe toimâđ iäláttâs- já vuoigâdvuotâlävdikode oovdânpyehten. Pargo álgá 1.4.2019.

Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Virge miänástuvvee hoittám váátá šiev sämikulttuur, sämmilii ärbivuáválii tiäđu, sämikuávlu já -iäláttâsâi sehe haaldâtlij pargoi tubdâm sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, šiev ornimnaavcâ já tedduuhaldâšem. Virgeest lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi.

Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2596,52 €/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh pargohárjánem mield meridum hárjánemlaseh sehe sämikuávlust porgâdijn 24 % sämikuávlu lase.

Ucâmušâid tuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 22.3.2019 tme 16.00 räi čujottâsân info@samediggi.fi  Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 21.2.2018 Sämitigge

 

Sämitigge almoot uuccâmnáál aalmugijkoskâsij aašij čällee virge

Čällee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornigist 26 d §. Pargon lii iärásij lasseen paijeentoollâđ, koordinistiđ, vuáváđ sehe ovdediđ tige aalmugijkoskâsii tooimâ, valmâštâllâđ tige, stiivrâ já lävdikuudij čuákkimist suu toimâsuárgán kullee aašijd sehe hoittáđ Sämmilii parlamentaarlii rááđán kyeskee tooimâ. Virge soijimsaje lii sämmilij päikkikuávlu. Pargo álgá 1.4.2019.

Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já toos lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Virge miänástuvvee hoittám váátá šiev sämikulttuur, sämmilij aalmugijkoskâsij aašij já haaldâtlij pargoi tubdâm, njyebžilis kirjálii já njálmálii eŋgâlâs- já ruotâkielâ tááiđu sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, šiev ornimnaavcâ já tedduuhaldâšem.

Virgeest lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi. Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2596,52 €/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh pargohárjánem mield meridum hárjánemlaseh sehe sämikuávlust porgâdijn 24 % sämikuávlu lase.

Ucâmušâid tuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 22.3.2019 tme 16.00 räi čujottâsân info@samediggi.fi  Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 21.2.2018 Sämitigge

Sämmilâš kielâravviittâh 21.2.2019 tme 18-20 – sämmilâš arâšoddâdem- ja kielâlávgumpedagogiik

Sárnup maaŋgâ- já kyevtkielâlâšvuođâst: Eehid fáddá lii sämmilâš arâšoddâdem- ja kielâlávgumpedagogiik.

Tiervâpuáttim Sämmilii kielâravviittuv viiđâd Facebook-njuálguvuolgâttâsân 21.2.2019 tme 18-20. Vuolgâttemsaijeen lii Sajos, Aanaar. Njuálguvuolgâttâs Sämmilâš kielâravviittâh -siijđoi peht. https://www.facebook.com/Saamelainen-kielineuvola-197306927529926/

Vuolgâttâsâst mij teivâdep sämmilii arâšoddâdem já kielâlávgumpedagogiik äššitobdeiguin. Marikaisa Laiti já Rauni Äärelä-Vihriälä lává mii ehidist tavesämikielâlii arâšoddâdem já kielâlávgumpedagogiik äššitobden já pargen.

Annika Pasanen já Riitta Lehtola kommentistev savâstâllâm kielâiäláskittem já kielâtutkâm uáinui peht. Vuolgâttâs ääigi lii máhđulâš vuolgâttiđ äššitobdeid koččâmušâid, moh kyeskih párnáá maaŋgâkielâlii arâšoddâdmân, mutâ meid eres eehid fáádán kyeskee koččâmušâid.

Sämitige čuákkim 1/2019 äššilisto

Čuávuvâš Sämitige čuákkim (1/2019) tuálloo Sajosist, Anarist majebaargâ 19.2.2019 tme 10.

Puávtáh čuávvuđ čuákkim pääihi alne parlamentsalist teikâ njuolgâ stream-vuolgâttâs peht čujottâsâst www.sogku.fi/live. Parlamentsalist tulkkumpiergâseh láá almolávt kiävtust. Vuolgâttâsâst kulloo čuákkimsalist sarnum kielâ.

Čuákkimäššikirjeh láá dokumentijn tääbbin.

Áššilisto

1 Čuákkim lekkâm

2 Čuákkim lavâlâšvuođâ já meridemváldálâšvuođâ pahudem

3 Pevdikirjetärhisteijei já jienârekinistei valjim

4 Eidusij čuákkimaašij kieđâvuššâmoornig tuhhiittem

5 Saavâjođetteijei já Sämitige ovdâstâm jesânij kejâstâh

6 Sämitige muštâlus staatârááđán ivveest 2018

7 Iäláttâsčällee virge vuáđudem

8 Aalmugijkoskâsij aašij čällee virge vuáđudem

9 Viestâdemčällee virge vuáđudem

10 Uđđâ viirgij vuáđđudmân lohtâseijee pargo-oornignubástusah

11 Lahâčällee virge tevdim

12 Eres oovdân puáttee ääših

13 Almottâsääših

14 Čuákkim lopâttem

Sämmilij jiešsuurmij estimân lase tyejiniävuh – poolitlâš táttu, tiäđulâšvuotâ já mättim tarbâšuvvoo lase

Suomâst, Ruotâst já Taažâst ässee sämmilij jiešsuurmij keeppidmân láá ovdiist eenâb vyevih. Toi anon väldim váátá kuittâg lase ruttâdem, mättee išedeijeeh ja tiätu sämmilij stuárrum jiešsormeriiskâ tuávááštahhein. Puoh taat váátá lase poolitlii táátu.

Sämirääđi oovtâstpargo puáđusin láá finnim ááigán Tave-enâmijn ässee sämmilij jiešsuurmij estimvuávám. Vuáváámist vuájuh toid stuorrâ hástusáid, maid sämmiliih teivih tave-eennâmlii pyereestvaijeemohtsâškoddeest kulttuurlij já identiteetân lohtâseijee tiädui vyelni. Vuávám tuárju jiešsuurmij aalmuglii estimpargo puoh kuulmâ Tave-enâmist.

”Mist lii tääl ohtsâštave-eennâmlâš strategisâš vuávám tast, ete maht puáhtá estiđ sämmilij jiešsuurmijd. Tääl kalga jotelávt sirdâšuđ keevâtlii paargon já kuáhtáđ jiešsorme suogârdâllee ulmuid. Aanoost láá jo šiev pargoniävuh já vyevih taan paargon, mutâ taid kalga levâttiđ ovdiist vijđásubbooht. Ovdâmerkkân Tave-Laapist láá finnim šiev feerimijd kanadalii ASIST-škovliittâsâst, mii vuáju jiešsuurmij estimân. Ton vievâst olášuttui Tave-Laapist jiešsuurmij estim škovliittâs uássin Hyvät käytännöt pysyvää käyttöön -njunošhaavâ iivij 2017-2018”, iätá sosiaal- já tiervâsvuotâminister Pirkko Mattila.

Jiešsuurmij tuáváást orroo tahhein tarbâšuvvoo lase tiätu

Suomâst, Ruotâst já Taažâst sämiaalmug jiešsuurmij meeri verdiddijn aalmugmiärán lii páihálij árvuštâlmij mield styeres. Lovottâhtiäđuid lii väädis finniđ, tastko etnisii tuáváá lovottem lii lavâttem Tave-enâmijn. Sämisiärváduvâi árvuštâlmij mield stuárráámus riskâjuávhust láá nuorah já koskâahasâš almaah. Tain uáli härvi ocá ääigild iše čuolmâtiilijn sosiaal- já tiervâsvuotâhuolâttâs palvâlusâin. Tondiet jiešsuurmij estimvuáváámist ohtâ strategisâš tiäddučuágástâh lii almai pyereestvaijeem.

Sämmilij peessâm täsiviärdásávt tiervâsvuotâhuolâttâsân já mielâtiervâsvuotâpalvâlussáid lii tehálâš jiešsuurmij estimân.

Jiešsuurmij estimvuávám tárguttâs lii tuárjuđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ já visásmittiđ, ete sämmilijn lii tuođâlâš máhđulâšvuotâ peessâđ vaikuttiđ olssis kyeskee miärádâstohâmân. Siämmást tuárjuh sämmilij kulttuurlii identiteet, máhđulâšvuođâ hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâid já vuoigâdvuođâ jieijâs eenikielân.

Vuávám rähtimân uásálisteeh aneh tergâdin, ete jiešsuurmij estimist váldojeh huámmášumán sierâlágán riskâtahheeh. Tain tarbâšuvvoo meid lase tutkâmtiätu. Ovdâmerkkân sämmilij historján lohtâseijee válduaalmugân suddâlutmist šoddâm traumah láá tuáistáážân kieđâvuššum liijkás uccáá. Siämmáánáál liijkás uccâ huámmášumán láá pááccám sämmilij seksuaallii já eres viehâvääldi vuáttámušah já suujah, moh jođetteh viehâvááldán.

Jiešsuurmij estimvuávám vuolgâsajeh láá meid etnisii olgoštem kepidem já sierâlágánvuođâ tuhhiittem lasettem. Taat kuáská ovdâmerkkân seksuaalláid ucceeblovvoid, moi kooskâst jiešsormeriskâ lii koskâmiärálávt stuárráb.

Vuáváámist tiädutteh meid tom, ete sämmiliih tarbâšeh eenâb sämmilijd išediđ jiešsuurmij estimist. Ulmen lii finniđ sämmilijd porgâđ jiešsuurmij estimpargo sehe jäävviltääsist já sämmilij virgálijn instituutioin já ornijduumijn.

Tastko sämmiliih láá neelji enâmist (Suomâ, Ruotâ, Taažâ, Ruošâ), jiešsuurmij estimpargo kalga porgâđ raajij rasta. Ko resurseh láá rájáliih, te kalga visásmittiđ, ete toh pyeremuuh toimâvyevih maneh meid raajij rasta. Oovtâstpargo kuáská nuuvt škovliimân, palvâlussáid ko lovvotmân.

Uccâ siärváduvâst jiešsorme lii ain stuorrâ äšši

”Mij tarbâšep eenâb ruokkâdvuođâ sárnuškyettiđ jiešsormejurduin. Toos tarbâšep škovlim já mättim. Jiešhiävulijn jurduin sárnuškyettim lii tehálâš äšši ige ääši oovdân pajedem kolgâččii poollâđ. Jis jiešsormejurduuh láá, te taid puáhtá kieđâvuššâđ”, iätá tuáhtár Heidi Eriksen Ucjuuvâst.

Eriksen mield Suomâst sämmilij jiešsormeriskáid láá tarvanâm vaidâlitteh maŋŋeed, veikâ tiäđust lii lamaš jo kuhháá, ete válduaalmug kooskâst-uv jiešsormeh láá eenâb ko eres Tave-enâmijn.

”Iäru stuorrâ kaavpugij já uccâ siärváduvâi kooskâst lii merhâšittee. Ohtâ jiešsorme uccâ siärváduvâst lii ain hirmâd stuorrâ äšši já tot vaaikut oles siärvádâhân. Jiešsorme puáhtá meid toimâđ mallin iärásáid, kiäin láá jiešhiävuliih jurduuh. Ovdâmerkkân siämmáá suuvâ jesânij uánihis ääigi siste toohâm jiešsormeh uccâ siärváduvâin láá vaidâlitteh táváliih”, Eriksen muštâl

Ume ollâopâttuv professor Lars Jacobsson tuáivu lase kvaliteetlii tiäđu jiešsuurmij riskâtahhein. Sun tiädut, ete jiešsormeest láá maaŋgah peleh: tot puáhtá leđe persovnlâš patârem šlundevuođâst, poolitlâš protest tâi uáivildum ráŋgáštâsân mastnii. Tutkâmušâst kolgâččii vuáijuđ toos, ete mii lii jiešsorme tyehin orroo ulmuu stuárráámus suijâ. Talle puávtáččijm tarvaniđ toid suujáid, moh väivideh ovtâskâs ulmuu já finnejeh suu smiettâđ, vuáváđ já viärráámuu muddoost olášuttiđ jiešsorme.

”Mij tarbâšep tiäđu tast, ete magareh jurduuh ulmuin, kiäh smiettih jiešsorme, láá. Smiettâm lii almolâš ige tot lah vala varalâš, mutâ jiešsorme vuávám lii jo varâlâš. Jiešsuurmij estimvuávám ohtuu ij pijssáá, jis ij siämmást suáppoo konkreetlávt tast, ete kiäst lii ovdâsvástádâs mon-uv porgâmist já tooimâin. Kalga kavnuđ ovdâsvástádâspeeli, mii parga keevâtlii pargo”, Jacobsson muštoot.

Toos lasseen tarbâšuvvoo poolitlâš táttu já poolitlij merideijei ravkkâm. Seminaarist tollum paaneelsavâstâllâm kiäsá čuákán pyereest totkee Anne Silviken Taažâst.

”Jiešsuurmij estim kulá aaibâs puohháid, mist juáhážân”, Silviken muštoot.

Anarist lâi 30.1.–1.2.2019 aalmugijkoskâsii arktâsij kuávlui algâaalmugáid kullee ulmui mielâtiervâsvuotân já jiešsuurmij estimân vuáijoo seminaar. Toos uásálistee sierâ staatâi äššitobdeeh, totkeeh já algâaalmugij ovdâsteijeeh lonotteh feerimijd jiešsuurmij estimpargoost já ton puátusijn. Seminaar lii uási Suomâ saavâjođetteijeepaje Arktâsii rääđist iivij 2017-2019

Artikkâl lii almostittum sosiaal- já tiervâsvuotâministeriö nettisiijđoin 31.1.2019: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lasetiäđuh:

ráđádâllee virgeolmooš Meri Larivaara, p. 02951 63634, ovdânommâ.suhânommâ(at)stm.fi

Lasetiäđuh Arktâsii rääđi pargoost jiešsuurmij estimân: