Sápmelaččaid iešsoardima eastadeapmái lasi bargoneavvut – politihkalaš dáhtu, diđolašvuođa ja čehppodaga dárbbaša lasi
Suomas, Ruoŧas ja Norggas ássan sápmelaččaid iešsoardimiid eastadeapmin leat ain eanet vuogit. Daid atnui váldin gáibida goittotge lasi ruhtadeami, čeahpes veahkeheaddjiid ja dieđu sámiid badjánan iešsoardinriskkaid duogášdahkkiin. Dát buot gáibida lasi politihkalaš dáhtu.
Sámiráđi ovttasbarggu ovttasbarggu boađusin lea šaddan Davviriikkain ássán sápmelaččaid iešsoardimiid eastadan plána. Plánas vuodjut daidda stuorra hástalusaide, maid sápmelaččat deaividit davviriikalaš buresbirgejupmeservodagas kultuvrralaš ja identitehtii laktásan deaddagiid čárvestagas. Plána doarju iešsoardimiid álbmotlaš eastadanbarggus buot golmma Davviriikkas.
”Mis lea dál davviriikalaš strategalaš plána das, mo sápmelaččaid iešsoardimiid sáhttá eastadit. Dál galgá ovdánit jođánit geavatlaš bargui, ja deaivat iešsoardimiid smiehttan olbmuid. Anus leat juo buorit bargoneavvut ja geavadagat dán bargui, muhto daid galgá viiddidit ain eanet. Ovdamearkan Davvi-Sámis leat ožžon buriid vásáhusaid kanadalaš iešsoardimiid eastadeapmái deattuhuvvon ASIST-skuvlejumis. Dan vehkiin ollašuhttui Davvi-Sámis iešsoardimiid skuvlejumis oassin Buorit geavadagat bissovaš atnui -njunušfidnus jagiin 2017-2018”, dadjá sosiála- ja dearvvašvuođaministtar Pirkko Mattila.
Iešsoardimiid duogábeale dahkkiin dárbbašuvvo lasi diehtu
Suomas, Ruoŧas ja Norggas sámeálbmoga iešsoardimiid mearri álbmotmeari ektui lea báikkálaš árvvoštallamiid mielde stuoris. Statistihkkadieđuid lea váttis oažžut, go etnihkalaš duogáža statistihkkii merken lea lagaheapmi Davviriikkain. Sámeservošiid árvvoštallamiid mielde stuorámus riskajoavku leat nuorat ja gaskaahkásaš almmáiolbmot. Dáin hui hárve ohcá buriin áiggiin veahki váttisvuođaidasas sosiála- ja dearvvašvuođa bálvalusain. Dán sivas iešsoardimiid eastadanplánas okta strategalaš deaddočuokkis lea almmáiolbmuid buresbirgejupmi.
Sápmelaččaid beassan ovttaveardásaččat dearvvašvuođafuolahussii ja mielladearvvašvuođabálvalusaide lea deaŧalaš iešsoardimiid eastadeapmin.
Iešsoardimiid eastadanplána mihttomearrin lea doarjut sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja sihkkarastit, ahte sápmelaččain lea duođalaš vejolašvuohta beassat váikkuhit alcces guoskevaš mearrádusaid dahkamii. Seammás doarjut sámiid kultuvrralaš identitehta, vejolašvuođa hárjehit árbevirolaš ealáhusaid ja vuoigatvuođa iežas eatnigiellasis.
Plána gárvvisteapmái oassálastán olbmot atne dehálažžan, ahte iešsoardimiid eastadeamis váldojit vuhtii earálágan riskkat. Dáin dárbbašuvvo lasi dutkandieđu. Ovdamearkan sámiid historjái laktásan váldoálbmogiid heiveheamis šaddan traumaid leat dássážii gieđahallan menddo unnán. Seammá láhkai menddo unna árvui leat báhcán sápmelaččaid seksuála ja eará veahkaválddi vásáhusat ja sivat, mat leat dasto dolvon veahkaválddálaš dahkui.
Iešsoardimiid eastadanplána vuolggasadjin lea maiddái geahpedit sápmelaččaid etnihkalaš olggušteami ja lasihit earáláganvuođa dohkkeheami. Dát guoská ovdamearkan seksuála unnitloguid, geaid gaskavuođas iešsoardinriska lea stuorát gaskamearálaččat.
Plánas deattuhuvvo maiddái dan, ahte sápmelaččat dárbbašit eanet sápmelaččaid veahkehit iešsoardimiid eastadeamis. Mihttomearri lea oažžut sápmelaččaid bargat iešsoardima eastadanbarggu sihke geavatlaš dábálaš dásis ja sápmelaččaid virggálaš institušuvnnain ja organisašuvnnain.
Go sápmelaččat ásset njealji riikkas (Suopma, Ruoŧŧa, Norga ja Ruošša). Iešsoardimiid eastadanbarggu galgá bargat rájáid rastá. Resurssaid rájálašvuođa dihtii galgá sihkkarastit, ahte dat buorit vuogit doaibmat fievrriduvvojit rájáid rastá. Ovttasbargu guoská skuvlejumi, bálvalusaid ja statistihkkabarggu.
Smávva servošis iešsoardin lea álo stuorra oassi
”Dárbbašat eanet roahkkatvuođa hállat iešsoardinjurdagiid birra. Dása dárbbašuvvo skuvlejupmi ja čehppodat. Iešsoardima jurdagiin hállan lea dehálaš ášši iige áššis hállama galgga ballat. Jus iešsoardinjurdagat leat, daidda sáhttá gal vuodjut”, dadjá doavttir Heidi Eriksen Ohcejogas.
Eriksen mielas Suomas sápmelaččaid iešsoardinriskkaide leat seahkanan váidalahtti maŋŋit, vaikke dieđus leamašan juo guhkká, ahte váldoálbmoga gaskavuođasge iešsoardimat leat eanet go eará Davviriikkain.
”Earru stuorra gávpogiid ja smávva servošiid gaskkas lea mearkkašahtti. Okta iešsoardin smávva servošis lea álo hui stuorra ášši ja dat váikkuha olles servošii. Iešsoardin sáhttá doaibmat mállen maiddái earáide, geain leat iešsoardinjurdagat. Ovdamearkan seammá soga lahtuid oanehis áiggi siste dahkkon iešsoardimat leat smávva servošiin šállošahtti dábálaččat”, Eriksen muitala.
Ubmi universiteahta professor Lars Jacobsson sávai lasi kvalitatiivvalaš dieđu iešsoardimiid riskadahkkiin. Son deattuha, ahte iešsoardimis leat máŋga beali: dat sáhttá leat persovnnalaš báhtareapmi nuonddahallamis, politihkalaš proteasta dahje oaivvilduvvon ráŋggáštussan juoga áššái. Dutkamušas galggašii vuodjut dasa, mii lea iešsoardimiid duogábealde olbmo stuorámus motiiva. Dalle beassat seahkanit daidda sivaide, mat deddet ovttaskas olbmo ja ožžot su jurddašit, plánet ja vearrámus dilis ollašuhttit iešsoardima.
”Dárbbašat dieđu das, makkár jurdagat iešsoardima smiehttan olbmuin leat. Jurddašeapmi lea dábálaš iige dat leat vel váralaš, muhto iešsoardima plánen lea jo váralaš. Iešsoardimiid eastadanplána ii okto reahkká, jus ii sohppojuvvo konkrehtalaččat das, geas lea ovddasvástádus mange dahkamis ja doaimmas”, Jacobson muittuha.
Lassin dárbbaša politihkalaš dáhtu ja politihkalaš mearredeaddjiid boktaleami. Semináras lean panelaságastallama čohkke albma bures dutki Anne Silviken Norggas.
”Iešsoardimiid eastadeapmi gullá midjiide buohkaide, juohkehažžii”, Silviken muittuha.
Anáris lei jođus 30.1.-1.2.2019 riikkaidgaskasaš árktalaš guovlluid eamiálbmogiidda gullevaš olbmuid mielladearvvašvuhtii ja iešsoardimiid eastadeapmái vudjon seminára. Dasa oassálaste sierra riikkaid áššedovdit, dutkit ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit ja lonuhedje vásáhusaideaset iešsoardimiid eastadeamis ja dan bohtosiin. Seminára lea oassi Suoma sátnejođiheaddjivuođas Árktalaš ráđis jagiin 2017-2019
Artihkal almmustahtton sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija siidduin 31.1.2019: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa
Lassidieđut:
ráđđádalli virgeolmmoš Meri Larivaara, t. 02951 63634, ovdanamma.sohkanamma(at)stm.fi
Lassidieđut Árktalaš ráđi barggus iešsoardimiid eastadeapmin:
