Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Buriid juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi!
Pyereh juovlah já luholâš uđđâ ihe!
Šiõǥǥ rosttov da leklvaž ođđ eeʹjj!
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Merry Christmas and Happy New Year!
Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto ilmoittaa haettavaksi suunnittelijan määräaikaisen tehtävän
Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee määräaikaista suunnittelijaa, jonka tehtävänä on laatia tiedotusmateriaalia saamen kielilaista ja muista saamelaisten kielellisistä oikeuksista sekä saamelaisväestölle, että viranomaisille nettisivuille ja muille kanaville. Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää kolme kuukautta.
Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaisten kielellisten oikeuksien, saamelaiskulttuurin ja hallinnollisten tehtävien tuntemusta sekä hyviä viestintätaitoja. Työkokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi.
Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/III mukaan (peruspalkka 2565,88 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä. Tehtävässä noudatetaan kahden viikon koeaikaa.
Hakemus liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 10.1.2020 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?05c8db1e
Lisätietoja työstä antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio puh. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
Inarissa 20.12.2019
Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 24.12.2019-6.1.2020
Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 24.12.2019-6.1.2020.
Saamelaiskäräjät järjestää koulutusta osana Muumilaakso-sarjan saamen kielten dubbaustuotantoa
Yle, Gutsy Animations ja Saamelaiskäräjät tekevät yhteistyötä ammattimaisen dubbauskulttuurin rakentamiseksi kaikille kolmelle saamen kielelle. “Jokainen toimija tuo yhteiseen pöytään omaa parasta osaamistaan”, sanoo Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.
Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto ja elokuvakeskus Skábma järjestävät dubbaukseen liittyvää koulutusta tammikuussa. Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa, että ensi keväästä alkaen kuullaan Muumeja kaikilla kolmella Suomessa puhuttavalla saamen kielellä.
Toimijat ovat sopineet, että pohjoissaamenkielisen Muumilaakso-sarjan tuotannon rinnalla tullaan näkemään myös osittaiset tuotantokaudet inarin- ja koltansaameksi. Muumilaakso-sarjan valmistuminen kaikilla saamen kielillä edellyttää aktiivista näyttelijöiden etsimistä ja kouluttamista. Kahden tuotantokauden kokonaisuus kolmella kielellä edellyttää lisärahoitusta. Saamelaiskäräjien ratkaisu on näyttelijöille ja laulajille suunnatun ääninäyttelykoulutuksen lisäksi ulkopuolisen rahoituksen varmistaminen.
“Meillä on paljon lahjakkaita ja innokkaita tekijöitä. Olenkin vakuuttunut, että löydämme kaikille kielille hienot esiintyjät Muumien maailmaan”, kertoo Anne Kirste Aikio. “Elokuvakeskus Skábma kutsuukin kaikkia ääninäyttelemisestä kiinnostuneita kokeilemaan, millaista ammattimainen dubbaaminen saamen kielillä on”, kehottaa Aikio.
Mikäli olet kiinnostunut koulutuksesta, lähetä lyhyt sähköposti, jossa kerrot kiinnostuksestasi ja yhteystietosi osoitteeseen anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi 8.1.2019 mennessä. Koulutuksen tarkempi aikataulu ilmoitetaan tammikuussa.
Lisätietoja:
Anne Kirste Aikio, kieliturvasihteeri, puh 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Tarja Porsanger, elokuvakeskus Skábma, puh +358 10 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Saamelaiskäräjien kannanotto saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta
Saamelaiskäräjät kokoontui Inarissa kokoukseensa (5/2019) 17.12.2019 käsittelemään ehdotusta saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi ja hyväksyi ehdotuksen, lausuu kannanottonaan seuraavaa:
Saamelaiset on alkuperäiskansa nykyisten neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Saamelaisilla on omana kansana ja alkuperäiskansana sekä kansallisessa että rajoja ylittävässä perspektiivissä itsemääräämisoikeus.
Saamelaiskäräjät painottaa, että mainittujen valtioiden assimilaatioprosessit ovat kohdistuneet saamelaisiin niin yhteisesti kuin yksilötasolla, kunkin kansallisvaltion ominaispiirtein ja rajat ylittävin tavoin. Saamelaiskäräjät viittaa, että valtioiden assimilaatiopolitiikka koskien saamelaisia on haitannut saamen kansan omaehtoista kehitystä ja todellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista saamelaisten ja yhteiskuntien välillä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti.
Saamelaiskäräjät katsoo tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on. Saamelaiskäräjät katsoo komission asettamisen merkitsevän, että julkisesti tunnustetaan valtion assimilaatiopolitiikan vaikutusten vaativan korjaavia toimenpiteitä.
Saamelaiskäräjät painottaa, ettei totuus- ja sovintokomission asettaminen ole ilo eikä voitto. Tähän äärimmäiseen toimenpiteeseen ryhdytään siksi, etteivät aiemmat keinot puolustaa saamelaisten alueita ja kulttuureita ole riittäneet muuttamaan pyrkimyksiä assimiloida saamelaisia valtakulttuuriin. Komission aloittaminen on jaetun surun hetki tietoisena siitä, kuinka monet eivät omana elinaikanaan ehtineet saamaan oikeutta. Komission työn tulee purkaa ja auttaa käsittelemään traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä kantavat ylisukupolvisesti. Näiden traumojen käsittely niin yksilötasolla kuin kollektiivisesti on raskasta ja järkyttävää. Kuitenkin sen on tapahduttava edes siinä määrin, että epätasapainoa ylläpitävät toimet voidaan tunnistaa ja muuttaa, jotta saamen kansan oikeus itsemääräämiseen myös sisäisesti voi toteutua. Saamelaiset omistavat omat elämänkokemuksensa ja historiansa, ja näin ollen he ovat myös avainasemassa siinä, kuinka ylisukupolvista taakoistaan selviävät. Saamelaisilta ei saa viedä tämän prosessin aikana mahdollisuutta löytää itse tietään kohti paranemista. Tämä edellyttää, että saamelaisille on prosessiin valmistauduttaessa, sen aikana ja sen jälkeen tarjolla saamenkielistä ja kulttuurisensitiivistä henkistä ja psyykkistä tukea.
Saamelaiskäräjät odottaa valtion resursoivan saamelaisia syrjivien rakenteiden muutostyön sekä lopettavan harjoittamansa assimilaatiopolitiikan, jota tapahtuu tässäkin hetkessä, nyt, joka päivä, jotta uusien taakkasiirtymien jatkumo voitaisiin katkaista. Saamelaiskäräjät painottaa, että todellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi tulee kansainvälisesti hyväksyttyjä ja sitovia ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansaoikeuksia kunnioittaa ja soveltaa paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti, erityisesti YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista hengessä.
Saamelaiskäräjät kiittää saamelaisyhteisöä osallistumisesta totuus- ja sovintoprosessin valmisteluun. Saamelaiskäräjät kiittää myös asiantuntijoita, joiden panos valmistelussa on ollut erittäin tärkeä. Viimeiseksi Saamelaiskäräjät kiittää Kolttien kyläkokousta ja Suomen valtiota neuvotteluprosessista.
Inarissa 17.12.2019
Tiina Sanila-Aikio
puheenjohtaja
Pia Ruotsala-Kangasniemi
hallintopäällikkö
Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi
Saamen kieliteko -PALKINTO Pasilan peruskoululle ja sen pohjoissaame-suomi luokalle
Saamelaiskäräjien saamen kielineuvosto on myöntänyt saamen kieliteko -palkinnon Pasilan peruskoululle ja sen kaksikieliselle pohjoissaame-suomi-luokalle. Saamen kieliteko-palkinto jaetaan viidennen kerran.
Saamen kieliteko -palkinnolla annetaan tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämisen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Saamen kieliteko -palkinto on saamen käsityö (duodji) ja diplomi. Palkinto ojennetaan Pasilan koulun tiloissa Helsingissä tiistaina 17.12. klo 10.00.
– Pasilan koulun pohjoissaame-suomi luokka on esimerkki siitä tärkeästä työstä mitä tehdään saamelaisen kulttuurin ja saamen kielten säilyttämiseksi saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, sanoo saamen kielineuvoston puheenjohtaja Neeta Jääskö. Saamelaiskulttuurin elinehto on saamen kielen säilyminen tuleville sukupolville ja kieli on saamelaiskulttuurin tärkein ja keskeisin osa, jonka siirtyminen kaupunkiympäristössä voi olla haastavaa. Pasilan koulu on omalla positiivisella esimerkillään innostanut saamenopetuksen kehittämiseen muissa kaupungeissakin –tässä on erityisesti ansioitunut koulun rehtori kiittelee Jääskö.
Palkinto on Ilmari Tapiolan käsityötä – duodji
Saamen kieliteko – palkinto on saamen käsityö (duodji), jonka valmistajan on valinnut Sámi Duodji ry. Palkinto on puusta tehty astia sarvikoristein (pohjoissaameksi gárri) ja sen valmistaja on käsityöntekijä Ilmari Tapiola, Utsjoelta.
Saamelaiskäräjien perustelut
Saamelaiskäräjien kielineuvosto perustelee päätöstään mm. sillä, että Pasilan peruskoulun toimintatapa antaa toivoa ja luo mahdollisuuksia sille, että kaupungissa voi käyttää saamen kieltä, elää saamelaisena ja oppia kulttuuria. Huomioitavaa on myös, että tämä Pasilan peruskoulun pilotointi on kannustanut muitakin kouluja selvittämään mahdollisuutta aloittaa kaksikielinen luokka tai perustaa sellainen. Kielineuvoston mukaan Pasilan koulun ansioksi voidaan myös lukea se, että se toteuttaa saamelaisten kielellisiä oikeuksia laajemmin kuin mitä laki vaatii.
Pasilan koulu on myös nostanut saamelaiset ja pienen saamenluokkansa koko koulun asiaksi, ja koulussa on monin eri tavoin ja tapahtumin huomioitu saamelainen kulttuuri ja saamen kielet.
Lisätietoja:
kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio. puh 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Saamelaiskäräjät esittää Suomen valtiolle Teno-sopimuksen irtisanomista
Saamelaiskäräjät esittää Suomen valtiolle, että se irtisanoo sopimuksen kalastuksesta Tenojoen vesistössä (42/2017) ja käynnistää prosessin sopimuksen uudelleen neuvottelemiseksi. “Teno-sopimuksen irtisanominen ja uudelleen neuvotteleminen on välttämätöntä voimassa olevan sopimuksen loukatessa saamelaisille alkuperäiskansana turvattuja oikeuksia merkittävällä tavalla sekä aiheuttaen huomattavaa haittaa saamelaisten perinteiselle kalastukselle”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Voimassa oleva sopimus rajoittaa Tenon alueen saamelaisten oikeutta harjoittaa perinteistä kalastustaan perinteisin pyyntitavoin Tenon vesistössä. Perinteisen lohenpyynnin rajoittamisen myötä sopimuksella on negatiivinen vaikutus myös saamen kielen ja saamelaisten perinteisen tiedon käyttöön ja sen siirtymiseen seuraaville sukupolville. Sopimus pienentää merkittävällä tavalla saamen kielen luonnollista käyttöympäristöä ja uhkaa osaltaan köyhdyttää saamen kielen lohenpyyntiin liittyvää terminologiaa sekä sen mukana siirtyvää perinteistä tietoa.
Voimassa oleva sopimus rajoittaa myös merkittävällä tavalla Tenon alueelta muualle muuttaneiden saamelaisten oikeutta perinteiseen kalastukseen, jonka vuoksi näiden henkilöiden luonnollinen yhteys omiin sukulaisiin, omaan yhteisöön ja kulttuuriin on heikentynyt. “Mikäli perinteinen kalastus rajataan pois muualle muuttaneilta Tenon alueen saamelaisilta, sillä on negatiivisia, jopa korjaamattomia, vaikutuksia koko Tenon saamelaiseen kalastuskulttuuriin”, toteaa Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski.
Tenon lohi on alueen saamelaisille tärkeä osa taloutta sekä ruokataloutta. Tenon alueen saamelaiskulttuuri on kokonaisuutena vahvasti kytköksissä perinteisiin elinkeinoihin ja niiden uudenaikaisiin harjoittamismuotoihin ja niiden erilaisiin yhdistelmiin. Näillä seikoilla on merkittäviä vaikutuksia Tenon alueen saamelaisten identiteettiin.
Norjan suurkäräjät ja Suomen eduskunta hyväksyivät Tenon kalastussopimuksen maaliskuussa 2017 Saamelaiskäräjien vastustuksesta huolimatta. Kalastuskaudelle 2017 voimaan tullut sopimus rajoitti edelleen perinteistä lohenpyyntiä. Sopimuksella ei ollut paikallis- eikä saamelaisyhteisön tukea ja sen katsottiin rikkovan saamelaisten ihmisoikeuksia merkittävästi. Edellinen sopimus solmittiin vuonna 1990.
“Saamelaiskäräjät katsoo, että sopimus kalastuksesta Tenon vesistössä on neuvoteltava uudelleen saamelaisten oikeuksien sekä saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytysten turvaamiseksi”, päättää puheenjohtaja Sanila-Aikio.
Saamelaiskäräjät antoi esityksen maa- ja metsätalousministeriölle sopimuksen irtisanomiseksi ja uudelleen neuvottelemiseksi 12.12.2019. Lue esitys kokonaisuudessaan täältä.
Kansikuva: Tarja Länsman / Saamelaiskäräjät
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi
Saamelaiskäräjät haluaa pitkäaikaisia ratkaisuja kielipesätoiminnan turvaamiseksi – ei ota kielipesätoimintaa järjestettäväksi
Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli kokouksessaan 2.-3.12.2019 kulttuuri- ja kielipesätoiminnasta tehtyä oikeudellista selvitystä ja kysymystä kielipesätoiminnan järjestämisestä ja tuottamisesta. Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan suunnitelmistaan saamelaisen kulttuuri- ja kieli-pesätoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämiseksi.
Saamelaiskäräjät on saanut valmiiksi selvitystyön, minkä päätehtävänä on ollut selvittää millä keinoin ja ehdoin kulttuuri- ja kielipesätoiminta voitaisiin siirtää Saamelaiskäräjien järjestämäksi. Tämä oli otettu tavoitteeksi Saamelaiskäräjien kuluvan vaalikauden poliittisissa toimintaohjelmissa. Myös Inarin ja Sodankylän kunnat yhdessä Anarâškielâ servi ry:n kanssa ovat aloitteessaan esittäneet, että Saamelaiskäräjät ottaa kulttuuri- ja kielipesätoiminnan järjestääkseen.
Saamelaisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan yksi suurimmista haasteista on se, kenen vastuulla toiminta on. Selvityksen mukaan haasteiden ratkaisemista tulisi pohtia pitkällä aikavälillä kielipe-sätoiminnan pysyvyyden, laadun ja toimintavarmuuden turvaamiseksi. Selvityksen tuloksista käy ilmi, että voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaan Saamelaiskäräjät ei voi toimia kielipesäpalveluiden järjestäjänä kuntien tapaan. Kielipesätoiminnan tuottaminen kunnille Saamelaiskäräjäien toimesta edellyttäisi, että Saamelaiskäräjät perustaisi sitä varten erillisen yksityisoikeudellisen toimijan. Selvityksessä esitetyt vaihtoehdot vaativat tarkempaa arviointia ja lisäresursseja.
Saamelaiskäräjät on tyytyväinen kielipesätoiminnan kasvuun ja sen tuloksiin kielenelvytyksessä. Suomen valtion tuki kulttuuri- ja kielipesätoimille on ollut merkittävää ja tehnyt mahdolliseksi sen kasvun ja hienot tulokset. Nyt on kuitenkin tarpeen selvittää, millaisia muutoksia kielipesätoiminnan vakiinnuttaminen edellyttää lainsäädäntöön sekä toiminta- ja rahoitusrakenteisiin, jotta sen hyvät tulokset saadaan jatkossakin turvattua.
”Kielipesätoiminta on erittäin tärkeää ja toivon, että nykyiset toimijat voivat jatkaa, kunnes meillä on pitkäaikaisia ratkaisuja tilanteeseen. Toivon, että tarvittaessa kunnat kantavat vastuuta kielipesätoiminnan jatkuvuudesta”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että osana opetus- ja kulttuuriministerin perustamaa saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämisryhmä laaditaan saamelaisen varhaiskasvatuksen sekä saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tiekartta. Tiekartassa määriteltäisiin toiminnan pitkäaikaiset tavoitteet ja niiden edellyttämät toimet. Samalla Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan, että jatketaan selvitystyötä siitä, voiko Saamelaiskäräjät toimia kielipesäpalveluiden järjestäjänä
Kuva: Ville-Riiko Fofonoff / Saamelaiskäräjät
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio puh. 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Esiselvityshankkeen suunnittelija Piia Nuorgam puh. 040 623 3341, piia.nuorgam(at) samediggi.fi
Saamelaiskäräjät jatkaa hakuaikaa: saamen kielen toimisto hakee pohjoissaamen kääntäjän sijaista vuorotteluvapaan ajaksi
Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee
pohjoissaamen kääntäjän sijaista vuorotteluvapaan ajaksi
Sijaisuus on ajalle 1.4. – 30.9.2020. Sijaiseksi valittavan pitää täyttää vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetut ehdot. Kääntäjän tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 36 §:ssä ja kääntäjän kelpoisuusvaatimukset asetuksessa Saamelaiskäräjistä (1727/1995). Kääntäjän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV tai V/II mukaisesti (peruspalkka 2518,95-2180,06 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 31.12.2019 mennessä osoitteeseen:
https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?823d2f13fi-FI
Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri p. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.
Inarissa 13.11.2019 (päivitetty 12.12.2019)