Rabas dilálašvuohta sámegirjjálašvuođa dilis

/in , , /by

Sámediggi ordne ovttas Kulttuuria kaikille (Kultuvra buohkaide) -bálvalusain sámegirjjálašvuođa varas čielggadeami “Čálli giehta ollá guhkás” ovdanbuktindilálašvuođa Sajosis 27.11.2018 dmu. 13-16. Dilálašvuođas ovdanbuktojuvvo varas sámegirjjálašvuođačielggadeapmi ja ságastallojuvvo sámegirjjálašvuođa dilis. Dilálašvuođas čielggadeami ovdanbuktiba Kulttuuria kaikille -bálvalusa doaimmajođiheaddji Rita Paqvalán ja prošeaktakoordináhtor Helga West. Dilálašvuohta lea rabas buohkaide.

Čielggadeami sámegirjjálašvuođasuorggi dilis lea dahkan girjjálašvuođadutki ja jorgaleaddji Johanna Domokos. Čielggadeapmi sisttisdoallá maiddái eará dutkiid giellaguovdasaš geahčastagaid iešguđege sámegiela girjjálašvuođa dilis ja dat addá detaljerejuvvon ávžžuhusaid sámegirjjálašvuođasuorggi ovddideami várás.

Čielggadeapmi lea oassi Multilingualism and diversity as a resource in the cultural field – employment and integration through literature in the Nordic Countries (Máŋggagielatvuohta ja máŋggahápmásašvuohta resursan kultursuorggis – barggolašvuohta ja ruovttuiduvvan Davviriikkain girjjálašvuođa bokte) -prošeavtta, man ruhtada Davviriikkaid ministtarráđđi. Prošeavttas vástida Kulttuuria kaikille -bálvalus. Čielggadeapmi almmustahttojuvvui 25.10.2018.

Čielggadeami boađusin Johanna Domokos evttoha 15 konkrehta ávžžuhusa, maiguin institušuvnnat ja girjjálašvuođasuorggi doaibmit sáhttet nanosmahttit sámegirjjálašvuođa sajádaga, oidnoma ja eallinfámu. Ávžžuhusat sámegirjjálašvuođa suorggi buorideami várás vuođđuduvvet čielggadeamis mielde lean oassálastiid, dego sápmelaš girječálliid vásáhusaide, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ja Sámiráđi árvvoštallamiidda sihke čielggadeamis leahkki giellaguovdasaš geahčastagaide.

Čielggadeamis buktojuvvo ovdan, ahte sámegirjjálašvuođas váilot iežas jeavddalaš girjjálašvuođadáhpáhusat, doalvvabuvttaguovddáš, girjjálašvuođajournála sihke sámegirjjálašvuođaarkiiva, mat dorjjošedje sámegirjjálašvuođa mieldeorruma ja molsašumi riikkaidgaskasaččat. Maiddái sámegirjjálašvuođa mieldeorruma eanetlogu ja sámemánáid ja -nuoraid oahppoplánain galggašii lasihit.

Buresboahtin guldalit ja ságastallat fáttás eambo Anárii! Dilálašvuođas lea dulkon davvisámegillii.

Lassedieđut:

Rita Paqvalén, doaimmajođiheaddji, Kulttuuria kaikille -bálvalus
rita.paqvalen(at)cultureforall.fi
040 674 3528

Helga West, prošeaktakoordináhtor, Kulttuuria kaikille -bálvalus
helga.west@cultureforall.fi
040 594 6596

Anne Kirste Aikio, sámi gielladorvočálli, Sámediggi
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
010 839 3124

Riitta Orti-Berg, vs. kultturčálli, Sámediggi
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi
010 839 3103

Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli, Sámediggi
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi
010 839 3112

Ohcejogas ságastallui ealáhusaid ovddideami lassin mánáid ja ahkeolbmuid buresveadjimis

/in , , /by

Ohcejoga ságastallandilálašvuođas bođii ovdan nugo máŋgga earáge guovllus ođđa skuvlla huksema áigeguovdilvuohta sihke olbmuid boarásmuvvan. Sávaldahkan lei, ahte ealáhusat ovddiduvvojit máŋggabeallásaččat, vuoi gilit seilot ássojuvvon ja áigáiboađu oažžuma eavttut buorránit.

Dilálašvuođa álggus oassálastiid gaskavuođas muittuhuvvui, ahte lea dehálaš, ahte Sámedikki ovddasteaddjit guldalit sápmelaččaid, vuoi sii dihtet áigeguovdilis áššiin, mat ságastahttet olbmuid. – Dát ságastallandilálašvuođat leat gávnnahuvvon erenomáš dehálaš foruman ja mii leat ožžon olu rávvagiid iežamet bargui, giitá ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio oassálastiid.

Mánáid ja nuoraid buresveadjima olis bođii ovdan ođđa skuvlla huksen Ohcejohkii ja dat, man láhkai ođđa  skuvlavisti basttášii doaibmat sámi oahppanbirasin, ja livččiihan dálá teknihkain vejolaš juohkit oahpahusa gáiddusrusttegiid bokte miehtá Suoma. Muđui ledje duhtavaččat dasa, ahte viimmat lea ožžojuvvon Sámediggái resurssat sámegielat mánáidmateriálaid buvttadeapmái.

Fuolla eanagodde- ja sode-ođastusaid ja sámegielat bálvalusaid oažžuma birra ságastahtii maiddái Ohcejogas. Olbmot boarásmit ja lassiresurssat sihke oktasašbargu váillahuvvojit. – Leat bargan olu Sámedikki resursadili buorideami várás, muhto olu lea vel bargan láhkai, ahte sámegielat sode-bálvalusaid sihkkarastima várás dárkkuhuvvon mearreruhta fitnašuvvo vurdojuvvon dássái, vástit II várreságajođiheaddji Tuomas-Aslak Juuso guldaleaddjiid fullii.

Ohcejoga ságastallandilálašvuođas ságastallui viššalit sámiid árbevirolaš ealáhusaid sihke daid modearna ollašuhttinvugiid ovddideamis. Dán válgaáigodagas áigeguovdilis guolástusgažaldagat leat gieđahallon nu Deanu soahpamuša go guolástanlága oasil. Lassin Sámedikkis leamašan Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma -prošeakta. Ságastallandilálašvuođas bođii ovdan sávaldat, ahte ealáhusaid galggašii ovddidit máŋggabeallásaččat, vuoi gilit bisošedje ássojuvvon ja áigáiboađu oažžuma eavttut buorránivčče.

Loahpas guldaleaddjiid gaskavuođas bođii vel ovdan, ahte Sámediggi galggašii leat juo álgomuttus ráđđádallamiin fárus ja čuovvut aktiivvalaččat lágaid válmmaštallama álggaheami – Ovttas mis lea fápmu ja bastit ovddidit midjiide buohkaide dehálaš áššiid, loahpahii Sanila-Aikio dilálašvuođa.

Sámedikki stivrra njealját ságastallandilálašvuohta lágiduvvui Ohcejoga gielddadálus vuossárgga 5.11.2018. Stivrra lahtuin báikki alde ledje Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso, Nilla Tapiola ja Pentti Pieski.

Čuovvovaš ságastallandilálašvuohta lágiduvvo Anáris disttaga 4.12.

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Fápmocealkagat boares girjjiin – bargobádji skuvlla ohpiide

/in , /by

15.11. 2018 dmu: 9.00-10.00, 11.00-12.00, 12.00-13.00

SAJOSA GIRJERÁDJOSIS MÁNÁID VUOIGATVUOĐAID BEAIVÁI LAKTASUVVON PLAKÁHTTA-BÁDJI

Smiehtta ovdalgihtii vástádusaid daidde

”Mii lea munjje dehalaš?”

”Maid mun dárbbašan?”

Lisämateriaalia: http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2014/12/Suomenkielinen-LOS-esite.pdf

Ilmoittautumiset 12.11.mennessä:

Suomenkielisiin pajoihin Saamelaiskirjasto 040 592 9915 / saamikirjasto@inari.fi

Pohjoissaamenkielisiin pajoihin MÁNNU 040 732 5503 / petra.magga@samediggi.fi

Sámediggi ja Inarin saamelaiskirjasto

Sámedikki jagi 2019 válgalogahallamii ohcan

/in , /by

Sámedikki čuovvovaš válggat doaimmahuvvojit čakčamánus 2019. Jietnavuoigadahtton olbmot válggain leat buot dat sápmelaččat, geat leat merkejuvvon sámedikki válgalogahallamii.

Válgalávdegoddi merke jagi 2019 válgalogahallamii daid sápmelaččaid, geat ledje jietnavuoigadahtton sámedikki válggain 2015. Buot earát galget ohcat válgalogahallamii maŋimustá dán jagi loahpa rádjai. Válgalogahallamii sáhttá ohcat sámediggelága 3 § 1 momeantta 1, 2 ja 3 ja 21 § vuođul (áhči dahje eatni vuoigatvuođa vuođul, lappalačča maŋisboahttin ja sápmelažžan, guhte olgoriikka álbmotlahttun ássá Suomas).

Bivdaga válgalogahallamii merkemis dahje das eretsihkkumis galgá bargat čálalaččat maŋimustá 31.12.2018 ovdal dmu 16.00. Válgalávdegotti nannen ohcanskovi ja lassidieđuid oažžu válgalávdegotti doaimmahagas čuj. Kulturguovddáš Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Anár,  tel. 010 839 3120 šleađgapoasta: vaalit@samediggi.fi. Ohcanskovi sáhttá maiddái printet www.samediggi.fi.

Anáris 30.10.2018 Válgalávdegoddi

Dihtosis-prošeakta ohcá skuvlagalledeaddjiid giđđat álgi skuvlagalledemiide

/in , /by

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemiija Dihtosis-prošeavtta olis fállojuvvojit badjeskuvllaide sámetemát skuvlagalledeamit. Ohcatge dál movttegis badjel 18-jahkásaš sámenuoraid miehtá Suoma skuvlagalledeaddjin giđa 2019 áigge ollašuhtton guossástallamiidda.

Galledeaddjiid bargun lea badjeskuvllas iešráđálaččat lágidit galledeami, gos muitaluvvo sámekultuvrras. Galledeapmi čohkiida sámekultuvrra ovdanbuktimis sihke doaibmanbargobájiin. Bargobájiid dárkkuhussan lea lávdadit dieđuid sápmelaččain ja sámekultuvrras váldoálbmoga nuoraide. Galledeami bistu lea dábálaččat 75- 90 minuhta, mii lea gitta oahppolágádusa diimmuid guhkkodagas. Galledeaddjit ohccojit ee. oaivegávpotguvlui, Turkui, Jyväskyläi, Tamperei, Oului ja Roavvenjárgii. Skuvlagalledeamit ollašuhttojit dábálaččat skuvlabeivviid áigge áigodagas 1.2.-31.5.2019.

Skuvlagalledemiin máksojuvvo 54€/fitnan sihke mátkkit galledanbáikái. Skuvlagalledemiid mearri lea gitta diŋgojumiin ja galledeaddji iežas áigetávvaliin.

Skuvlagalledeaddjiide dollojuvvo Helssegis Nuoraid Akatemiija lanjain skuvlejupmi vuossárgga 14.1.2019. Skuvlejupmái oassálastin lea eaktun gallejeaddjin doaibmamii. Skuvlejumis ii máksojuvvo buhtadus. Vejolaš mátke- ja idjadangolut máksojuvvojit.

Vuordit skuvlagalledeaddjiin sámekultuvrra dovdama, movttegis doaladumi ja doaibmavuogi skuvlagalledeami jođiheapmái sihke buriid gulahallandáidduid.

Doaimmat friijahápmásaš ohcamuša 30.11.2018 dmu 16.00 rádjai čujuhussii: minna.lehtola(at)samediggi.fi

Lassidieđut:
Minna Lehtola
Prošeaktabargi
tel: 010 839 3132 | +358 40 650 3620
minna.lehtola(a)samediggi.fi

https://www.samediggi.fi/dihtosis-proseakta/?lang=dav

Govva: Satu Miettinen

Boađe ságastallat áigeguovdilis áššiin Ohcejohkii vuossárgga 5.11.

/in , /by

Sámedikki stivrra lágidan ságastallandilálašvuođat joatkašuvvet. Stivra ordne čoahkkima oktavuođas ságastallandilálašvuođa Ohcejoga gielddadálus vuossárgga 5.11. dmu 18-20. Dilálašvuođa dárkkuhussan lea deaivvadit guovllu sámiiguin ja fállat vejolašvuođa ságastallat áigeguovdilis áššiin.

Sámedikki stivra sávvá Ohcejoga guovllu sámiid leat bures boahtin válgaáigodaga njealját ságastallandilálašvuhtii! Dilálašvuohta lágiduvvo Ohcejoga gielddadálus vuossárgga 5.11. dmu 18-20.

Stivrra čuovvovaš ságastallandilálašvuohta ordnejuvvo Anáris 4.12. Dilálašvuođa birra dieđihuvvo lasi maŋŋá.

Sámedikki jagi 2018 doaibmaplána mielde stivrra čoahkkimat lágiduvvojit vejolašvuođaid mielde Ohcejogas, Vuohčus, Helssegis, Eanodaga Gárasavvonis ja Anáris. Čoahkkimiid oktavuođas ordnejuvvo báikegottis ságastallandilálašvuohta, gos stivra deaivvada guovllu sámiiguin, muitala čoahkkáigeassun stivraáigodaga doaimmain ja fállá eahpevirggálaš vejolašvuođa ságastallat áigeguovdilis áššiin.

Lassidieđut:
Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcanláhkai SÁMEGIELAT MÁNÁIDMATERIÁLA OVDDIDANPROŠEAVTTA MEARREÁIGÁSAŠ PLÁNEJEADDJI BARGGU

/in /by

Bargu álgá soahpamuša mielde farggamusat ja bistá 31.8.2019 rádjái. Plánejeaddji vástida prošeavtta plánemis, ollašuhttimis ja raporteremis. Prošeavtta áigge lea ulbmilin buvttadit vuollái skuvlaahkásaččaide oaivvilduvvon materiála golmmain sámegielain sápmelaš árrabajásgeassima ja bearrašiid atnui. Deattuhus boahtá leat vuollái skuvlaahkásaččaide heivvolaš digitála materiálas.

Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit sámekultuvra dovdamuš, materiálabarggu ja digitála doaibmabirrasa dovdamuš ja máhttu iehčanas plánenbargui ja ollašuhttimii ovttasbarggus eará doibmiiguin. Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Prošeavttas vástida sámegiela doaimmahat ja hoavdan doaibmá gielladorvočálli. Barggu deavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji geahččalanáigi.

Plánejeaddji bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/III-IV mielde (vuođđobálká 2491,54 – 2537,96 e). Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24 %:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde vásáhuslasit. Plánejeaddji doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis ja barggu dikšun oassái gáiddusbargun lea soahpamuša mielde vejolaš. Friddjahápmásaš bargoohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 15.11.2018 dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870 Anár dahje info(at)samediggi.fi. Lassedieđuid addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi / tel. 010 839 3124. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 30.10.2018 Sámediggi

Sámediggi ohcá bargi sámegielat mánáidmateriála ovddidanprošektii

/in , /by

Sámedikkis lea álgimen sámegielat mánáidmateriála ovddidanprošeakta. Prošeavtta olis lea ulbmilin buvttadit vuollái skuvlaahkásaččaide oaivvilduvvon materiála golmmain sámegielain sápmelaš árrabajásgeassima ja bearrašiid atnui. Deattuhus boahtá leat vuollái skuvlaahkásaččaide heivvolaš digitála materiálas, dego spealloapplikašuvnnat ja elektrovnnalaš jietnagirjjit. Dán bokte figgat doarjut árrabajásgeassinovttadagaid ja bearrašiid sámegiela ja sámekultuvrra sirdimis ja nannemis, sihke ollašuhttit sámemánáid ovttaveardásaš vuoigatvuođa návddašit modeardna mánáidkultuvrras iežaset gielain ja iežaset kultuvrra vuođul. Prošeavtta dahká vejolažžan oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan erenomášdoarjja.

Materiálaprošektii ohccojuvvo mearreáigásaš plánejeaddji vástidit prošeavtta plánemis, ollašuhttimis ja raporteremis. Bargu álgá soahpamuša mielde farggamusat ja bistá 31.8.2019 rádjái. Prošeavttas vástida sámegiela doaimmahat ja hoavdan doaibmá gielladorvočálli. Prošeaktaplánejeaddjis gáibiduvvo heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela dáidu, ja sávvojuvvo sámekultuvrra, materiálabarggu ja digitála doaibmabirrasa dovdamuš sihke máhttu iehčanas plánenbargui ja ollašuhttimii ovttasbarggus eará doibmiiguin. Ovttasbargoguoimmit bohtet leat ee. Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahat ja sápmelaš árrabajásgeassima ovttadagat. Dá liŋka bargoalmmuhussii.

Sámediggi bivdá bargoohcamušaid čuvvosiiguin 15.11. rádjái čujuhussii Sámedikki čállingoddi, Sajos, 99870 Anár.

Lassedieđuid addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi / tel. 010 839 3124.

Nuortalašgielat alfabehtavideo lea válmmaš

/in , /by

Nuortalašgielat alfabehtaide oahpisteaddji video lea válmmaštuvvan. Videos leaba mielde Tiina ja Elli-Dåʹmnn, soai ohcaba ja maid gávdnaba nuortalašgielat alfabehtaid. Juohke bustávas dadjaba sáni ovdamearkan. Video lea buvttadan Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat. Buohkat sáhttet geahččat video friija.

Videos leaba mielde Tiina Sanila-Aikio ja Elli-Dåʹmnn Aikio. Video giehtačállosa leaba bargan Tiina Sanila-Aikio ja Anna-Katariina Feodoroff. Video lea govven ja editeren Eeva Mäkinen.

https://www.youtube.com/watch?v=-et0AMEGQ8Y

Lassedieđut:

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

 

NEKK – Noveʹllnorldõk 2 – girjji almmuhandilálašvuohta Čeavetjávrri skuvlla sáles 31.10.2018 dmu 12.00

/in , , /by

Sámediggi lea buvttadan Niilo Aikio čállin ja Marketta Nilsen govven noveallačoakkaldaga nuppi oasi davvi-, nuorta- ja anársámegillii. Davvi- ja anársámegielat girjjit almmustuvve giđđat. Ávvudit dál nuortasámegielat girjji almmustuvvama Čeavetjávrri skuvlla sáles gaskavahkut 31.10.2018 dmu 12.00. Buohkat leat buresboahtán dilálašvuhtii.

Girjeráiddu nuppi oasi noveallain joatkašuvvet nuorra gándda fearánat Buolbmátjávrri gilis. Girječálli Niilo  Aikio  lea ieš Nigá láhkái vásihan mánná- ja nuorravuođaset Buolbmátjávrris, nuba girjji máidnasiin lohkki oažžu duohta gova vássán áigái ja diliide. Ivdnás, rikkis gielainis Aikio lokte lohkki čalmmiid ovdii jáhkkemeahttun ja gelddolaš dáhpáhusaid. Bivdui ja šibitdollui gullevaš doaimmaid Aikio govvida dárkilvuođain ja áššedovdámušain.

Govvadáiddár Marketta Nilsena lea álo geasuhan sápmelačča máhttu heivehit iežas eallima ja birgejumi lundui almma dálá olbmo mihtilmas bákku dušše geavahit buot alcces buorrin. Beaivválaš doaimmaid ja eallima eavttuid leat mearridan beaivváža ja mánu čuovgga meari molsašuddan. Nilsena govat mieđuštit máidnasiid miehtá jagi skábmaseavdnjadasas gitta gaskageasi ijahis idjii.

Oahpahusbarggustis Nilsen muitala máŋgii ohcan duššáš gáldomateriálaid, mat movttiidahttet Davvi-Suoma nuoraid, geat leat easkka oahpan lohkat. Eandalii gánddat leat dávjá duššástuvvan lohkamii, go eai gávdno girjjit mat muitalit sin iežaset máilmmis. ”Mun dihten, ahte máŋgasat sis beare vurde, ahte skuvlabeaivi nohká ja sii besset guollebivdui dahje meahccái ja duoddarii. Niilo  Aikio Nigá-bánne bargguin ja buđaldusain muitaleaddji noveallat leat boahtán dego diŋgojuvvon deavdit dán guoros saji!” Marketta Nilsen dadjá.

Sámi kulturárbbi sirdin buolvvas nubbái lea dán girjji guovddáš ulbmil, man leat geahččalan ollašuhttit maid govaiguin. Niilo Aikio noveallain muitaluvvo Deanuleagi ja Buolbmátjávrri báikkálašhistorjái ja árbedihtui gullevaš áššiin ja bargovugiin, maid boares olbmot dušše muitet. Danin lea dehálaš, ahte áššit ja detáljat leat muitaluvvon riekta. Dát mihttomearri lea gáibidan čállis ja govvideaddjis čavga ovttasbarggu.

Nuortasámegillii girjji lea jorgalan Raija Lehtola, anársámegillii Raija Lehtola, davvisámegielat veršuvnna lea čállán girjji čálli Niilo Aikio.

Lassedieđut:

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat