Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi kokin ja ravintolatyöntekijän tehtävät

/in /by

Kokki/ravintolatyöntekijä

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on monikulttuurisuuden kohtaamispaikka – tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.

Etsimme Sajoksen ravintolaan töihin yrittäjähenkistä, oma-aloitteista, positiivista, joustavaa ja ammattitaitoista sekä hyvät vuorovaikutustaidot omaavaa kokkia määräaikaiseen työsuhteeseen 14.1.2019 – 31.12.2019. asti.

Monipuolisiin työtehtäviin sisältyy lounaan ja vitriinituotteiden valmistus, kokoustarjoilut, asiakaspalvelu, tukkutilauksien hoito, astioiden, laitteiden ja keittiötilojen puhtaanapito sekä muut ravintolan yleiset työtehtävät.

Hakijoilta toivomme tehtävään soveltuvaa koulutustaustaa, riittävää työkokemusta vastaavista tehtävistä sekä hygienia- ja alkoholipassia. Työssä tarvitaan päivittäin saamea, suomea ja englantia. Työaika on pääosin arkisin 9-17.

Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää laajaa saamelaiskulttuurin tuntemusta.

Tarjoamme sinulle itsenäisen ja monipuolisen työtehtävän sekä mukavan tiimin tueksesi. Ravintolatyöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/II mukaisesti (1879,22/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Paikka täytetään heti sopivan hakijan löydyttyä.

Lisätietoa työstä antaa markkinointipäällikkö Katariina Guttorm 010 839 3109. Hakemukset lähetettävä liitteineen osoitteeseen info@samediggi.fi viimeistään 4.1.2019.

Lisätietoja Sajoksesta ja Saamelaiskäräjistä nettisivuilta www.sajos.fi ja www.samediggi.fi.

Ravintolatyöntekijä

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on monikulttuurisuuden kohtaamispaikka – tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.

Etsimme Sajokseen töihin oma-aloitteista, positiivista, joustavaa ja hyvät vuorovaikutustaidot omaavaa ravintolatyöntekijää/laitoshuoltajaa määräaikaiseen työsuhteeseen 14.1.2019 – 31.12.2019. asti.

Monipuolisiin työtehtäviin sisältyy kokin avustaminen lounaan ja vitriinituotteiden valmistuksessa, kokoustarjoilut, asiakaspalvelu ja astioiden, laitteiden ja keittiötilojen puhtaanapito sekä muut ravintolan yleiset työtehtävät.  Avustat lisäksi Sajoksen laitoshuoltajaa muiden Sajoksessa sijaitsevien tilojen puhtaanapidossa.

Hakijoilta toivomme tehtävään soveltuvaa koulutustaustaa, riittävää työkokemusta vastaavista tehtävistä sekä hygienia- ja alkoholipassia. Työssä tarvitaan päivittäin saamea, suomea ja englantia. Työaika on pääosin arkisin 9-17. Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää saamelaiskulttuurin tuntemusta.

Tarjoamme sinulle itsenäisen ja monipuolisen työtehtävän sekä mukavan tiimin tueksesi. Ravintolatyöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/III mukaisesti (peruspalkka 1822,68 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Paikka täytetään heti sopivan hakijan löydyttyä.

Lisätietoa työstä antaa markkinointipäällikkö Katariina Guttorm 010 839 3109. Hakemukset lähetettävä liitteineen osoitteeseen info@samediggi.fi viimeistään 4.1.2019.

Lisätietoja Sajoksesta ja Saamelaiskäräjistä nettisivuilta www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisut: Saamelaisten tarpeet henkisen omaisuuden suojaan tekijänoikeussuojan ja tavaramerkkisuojan näkökulmasta

/in /by

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisut (11.12.2018): Saamelaisten tarpeet henkisen omaisuuden suojaan tekijänoikeussuojan ja tavaramerkkisuojan näkökulmasta – erityisesti duodji-käsityön ja saamenpuvun osalta.

Alkuperäiskansojen oikeudesta omaan kulttuuriinsa on keskusteltu kansainvälisesti jo useamman vuosikymmenen. Kysymys koskee niin tosiasiallisia mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriperintöä, kuin toisaalta yksinoikeutta määritellä sitä, miten ja kenen toimesta perinteisiä kulttuuri-ilmaisuja saadaan käyttää.

Oikeudellinen konflikti koskien kulttuurisia oikeuksia voi konkretisoitua esimerkiksi silloin, kun kolmas osapuoli käyttää perinteisiä kulttuuri-ilmaisuja yhteisön sääntöjä ja kokemusta loukkaavalla tavalla. Luvaton käyttö voi liudentaa kulttuuri-ilmaisujen merkityssisältöjä ja niihin liittyvää houkuttelevuutta ja autenttisuutta – toisin sanoen aineetonta pääomaa – ja siten ehkäistä myös kulttuuristen ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista.

Tämä selvitys pyrkii kartoittamaan sitä maastoa, jossa saamelaisten perinteisiin kulttuuri-ilmaisuihin liittyvät oikeudellisen suojan tarpeet ja immateriaalioikeudet kohtaavat; millä tavoin immateriaalioikeusjärjestelmää, erityisesti tekijänoikeuksia ja tavaramerkkejä, voitaisiin käyttää saamelaisen perinteisen kulttuurin suojelemiseksi, sekä miltä osin nykyinen järjestelmä ei tunnista niitä tarpeita tai erityispiirteitä, joita alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön suojaaminen edellyttää.

Selvityksen tavoite on tuottaa tietoa niin immateriaalioikeusasiantuntijoille perinteisistä kulttuuri-ilmauksista kuin myös alkuperäiskansoille immateriaalioikeuksista.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161207

 

Saamelaiskäräjien kokousjärjestelyt ja kalastusasiat puhuttivat Inarissa

/in /by

Inarin keskustelutilaisuudessa esille nousi Saamelaiskäräjien kokousjärjestelyt ja erityisesti kalastusasiat. Yleisöstä haluttiin tietää mm. kuinka Saamelaiskäräjät pystyy tukemaan saamen kielten edistämistä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja miten Saamelaiskäräjät edistää yhteistyötä eduskunnan suuntaan. Lue hallituksen jäsenten vastaukset täältä. 

Minkä vuoksi Saamelaiskäräjien täyskokoukset ovat yhden päivän kokouksia, vaikka kokoukset saattavat venyä pitkiksi? 

Tämä on ollut ensi sijaisesti taloudellinen kysymys. Saamelaiskäräjillä ei ole ollut varaa pitää kahden päivän kokouksia, sillä kokouksien järjestäminen on kallista. Saamelaiskäräjien budjettiin on tulossa lisäystä ja vuoden 2019 toimintasuunnitelmaluonnokseen on kirjattu, että Saamelaiskäräjät kokoontuisi toimintavuonna yhteensä neljä kertaa, joista kaksi kokousta olisi kaksipäiväisiä. 

Mitä Saamelaiskäräjät on lausunut kalastuslaista? 

Saamelaiskäräjät on lausunut maa- ja metsätalousministeriön esityksestä kalastuslain muuttamiseksi 11.11.2018. Saamelaiskäräjien lausunnon mukaan maa- ja metsätalousministeriön tulee muuttaa esitystään Ylä-Lapin maksuttoman kalastusluvan (kalastuslain 10 §) osalta siten, että ennen vuoden 2016 kalastuslain uudistusta voimassa ollut oikeustila palautetaan ennalleen. 

Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti pieniä muutoksia pykälän sisältöön: 1) saamelaisten, jotka ovat työn, perhesuhteiden tai opiskelujen vuoksi muuttaneet muualle Suomeen, tulee olla mahdollista säilyttää yhteys oman alueensa ja oman sukunsa kalastuskulttuuriin ja perinteisiin pyyntipaikkoihin, 2) parannusesitys koskee saamelaisten kotiseutualueen Lapin paliskunnan aluetta, joka kuuluu kuntajaon mukaan Sodankylän kunnan alueeseen, eikä näin ollen kuulu kalastuslain Ylä-Lapin maksuttoman kalastusluvan piiriin, 3) tunnustetaan periaate, jonka soveltamisella voitaisiin vastata kritiikkiin, jonka mukaan Ylä-Lapin vapaan kalastusoikeuden on katsottu vaarantavan kalakantojen kestävyyden. 

Kuinka Saamelaiskäräjät pystyy tukemaan saamen kielten edistämistä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella? 

Saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiseen kieli- ja kulttuuripesätoimintaan ja saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle. 

Lisäksi Saamelaiskäräjät on mukana saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilottihankkeen toteuttamisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt rahoituksen Utsjoen kunnalle, joka johtaa hanketta ja toimii opetuksen järjestäjänä. Saamelaiskäräjien tehtävänä on koordinoida opetusta, oppilaskartoitusta ja tiedottamista valtakunnallisesti. 

Saamelaiskäräjät toteuttaa ensi vuonna Saamenkielisen lastenmateriaalin kehittämishankkeen, jonka aikana on tarkoitus tuottaa alle kouluikäisillä suunnattua materiaalia kolmella saamen kielellä saamelaisen varhaiskasvatuksen ja perheiden käyttöön. Hankkeen painopiste on alle kouluikäisille soveltuvassa digitaalisessa materiaalissa. 

Miten Saamelaiskäräjät edistää yhteistyötä eduskunnan suuntaan? 

Olemme perustaneet yhteistyöelimen eduskuntaryhmien ja Saamelaiskäräjien kesken. Työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa viime vuonna ja kaksi kertaa tämän vuoden aikana. Tavoitteena on edistää Saamelaiskäräjien ja eduskuntaryhmien yhteistyötä. 

Saamelaiskäräjät on toiminut aikaisemmin ministeriöiden, ministereiden ja valtion virkamiesten suuntaan, mutta nyt kehitetään yhteistyötä myös eduskunnan ja kansanedustajien suuntaan. Sipilän hallitusohjelmassa ei ollut mainintaa saamelaisasioista, mutta ohjelmassa ei ole myöskään mainittu, että saamelaisasioita ei edistettäisi. 

 

Saamelaiskäräjien hallituksen viides keskustelutilaisuus järjestettiin Inarissa tiistaina 4.12.2018. Tilaisuuteen osallistuivat hallituksesta Tiina Sanila-Aikio, Heikki Paltto, Magreta Sara ja Petra Magga-Vars.  

Vuoden 2019 toimintasuunnitelmaesityksen mukaan hallituksen keskustelutilaisuuksia jatketaan eri puolilla saamelaisten kotiseutualuetta (Hetta, Sevettijärvi, Karigasniemi) ja kotiseutualueen ulkopuolella (Rovaniemi, Oulu). 

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi   

Maarit K. Pieski jäseneksi ja Ulla Magga varajäseneksi rajaesteiden selvittämistyöryhmään

/in , /by

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Maarit K. Pieskin jäseneksi ja Ulla Maggan varajäseneksi Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaiseen rajaesteiden selvittämistyöryhmään. Kulttuurisihteeri valittiin jäseneksi ja Petra Magga-Vars varajäseneksi Saamelaisneuvoston hankkeen ohjausryhmään, joka käsittelee käsitöitä kulttuurisessa ja kaupallisessa kontekstissa*. 

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto päätti toukokuussa 2018 aloittaa työn konkreettisten rajaesteiden tunnistamiseksi. Työn tavoitteena on poistaa ja ennaltaehkäistä saamelaisalueiden yhteistyötä haittaavia rajaesteitä. Vastuutahona työssä toimii Norjan Saamelaiskäräjät. Norjan Saamelaiskäräjät on nimennyt työryhmän jäseneksi Runar Myrnes Balton ja Ruotsin Saamelaiskäräjät Anders Kråikin. 

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi Saamelaiskäräjien lausunnon Jäämeren radan jatkoselvitystyön alatyöryhmän loppuraportista ja pyytää liikenne- ja viestintäministeriöltä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja raporttiluonnoksista. – Hallinto aloittaa kantelun valmistelun ja kokoaa puutteet, joita saamelaisedustajat ovat prosessin aikana havainneet valmistelussa, kertoo puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. 

Saamelaiskäräjien vuoden viimeinen kokous Inarissa 18.12. klo 10

Oikeusministeriön edustajat toivat saamelaisasioiden neuvottelupäivillä esille kysymyksen eduskunnan käsittelyssä edelleen vireillä olevan ILO 169 -sopimuksen tilanteesta. Ratifiointiesitys on teknisesti vanhentunut muun muassa metsähallituslain muutoksen osalta ja esityksen eteenpäin vieminen edellyttäisi uutta valmistelua yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Käytännössä uudelle valmistelulle ei ole aikaa tällä hallituskaudella. Saamelaiskäräjien hallitus vie täyskokouksen päätettäväksi, esittääkö Saamelaiskäräjät suoraa ratifiointiesityksen lykkäämistä seuraavalle eduskuntakaudelle vai esityksen pois vetämistä eduskunnasta asian jatkovalmistelua varten. 

Saamelaiskäräjien hallitus vie inarinsaamelaisasioiden neuvottelukunta-asian käsiteltäväksi täyskokoukseen. Laajaa asiaa on valmisteltu syksyn aikana. Täyskokous käsittelee asiaa, sillä tarkoituksena olisi tehdä muutoksia Saamelaiskäräjien työjärjestykseen sekä lisäksi selvittää neuvottelukunnan tuomat budjetilliset vaikutukset. Saamelaiskäräjät on kirjannut yhdeksi tärkeimmäksi toimenpiteeksi vuonna 2018 aloittaa valmistelut inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan perustamiseksi niin, että sen kokoonpano ja toimenkuva olisi päätetty kehysneuvotteluihin mennessä.  

Saamelaiskäräjien kokous käsittelee lisäksi Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma-talousarvion vuodelle 2019, lakimiessihteeri Aimo Guttormin irtisanoutumisen sekä keskustelee totuus- ja sovintoprosessista ja päättää mahdollisista jatkotoimista.  

Saamelaiskäräjien kokousta voi seurata live-stream lähetyksenä osoitteessa www.sogku.fi/live.  

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 17/2018 pidettiin Inarissa tiistaina 4.12. Hallitus järjesti kokouksen jälkeen avoimen keskustelutilaisuuden Sajoksessa.  

Hallituksen kokouksen päätöksiä 17/2018
  • Hyväksyi lisäyksin ehdotuksen Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma-talousarvioksi vuodeksi 2019 esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle. 
  • Esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että Saamelaiskäräjien kokous keskustelee ILO 169-sopimuksen käsittelyn jatkotoimenpiteistä ja päättää, esittääkö Saamelaiskäräjät suoraan joko ratifiointiesityksen eduskuntakäsittelyn lykkäämistä seuraavalle eduskuntakaudelle tai ratifiointiesityksen pois vetämistä eduskunnasta asian jatkovalmistelua varten. 
  • Esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että Saamelaiskäräjien kokous vapauttaa Aimo Guttormin tehtävästään ja hyväksyy Aimo Guttormin ehdotuksen irtisanoutumisesta ilman irtisanomisaikaa 1.11.2018 lukien. 
  • Keskusteli Inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan perustamisesta ja päätti viedä asian täyskokouksen käsiteltäväksi. Perusteluna on asian laajuus, koska tarkoituksena on tehdä muutoksia/lisäyksiä työjärjestykseen sekä neuvottelukunnan tuomat budjetilliset vaikutukset. 
  • Esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle tiedoksi tilannekatsauksen ja raportin totuus- ja sovintoprosessista. Lisäksi esittää, että Saamelaiskäräjien kokous keskustelee asiasta ja päättää mahdollisista jatkotoimista. 
  • Hyväksyi saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. 
  • Hyväksyi elokuvakeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. 
  • Nimesi Saamelaiskäräjien edustajaksi Saamelaisneuvoston hankkeen “Toolkit for promotion and protection of indigenous cultural products  – Handicrafts in a cultural and commercial context” ohjausryhmään kulttuurisihteerin ja hänen varajäseneksi Petra Magga-Varsin. 
  • Merkitsi Saamelaiskäräjien talouden toteumaraportin tiedoksi. 
  • Nimesi Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaiseen rajaesteiden selvittämistyöryhmään Saamelaiskäräjien edustajaksi Maarit K. Pieskin ja varajäseneksi Ulla-Maarit Maggan. 
  • Hyväksyi muutoksin Saamelaiskäräjien lausunnon Jäämeren radan jatkoselvitystyön alatyöryhmän loppuraportista, pyytää liikenne- ja viestintäministeriöltä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja raporttiluonnoksista ja päätti, että hallinto aloittaa kantelun valmistelun sekä pyytää saamelaisedustajia toimittamaan kootusti puutteet, joita ovat prosessin aikana havainneet valmistelussa. 

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä. 

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi   

 

*Toolkit for promotion and protection of indigenous cultural products  – Handicrafts in a cultural and commercial context. 

Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää!

/in /by

Buori Suoma iehčanasvuođabeaivvi!

Šiev Suomâ jiečânâsvuođâpeivi!

Šiõǥǥ Lääʹddjânnam jiõččnažvuõttpeeiʹv!

Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää!

Saamelaiskäräjät haluavat vahvistaa rajat ylittävää kouluyhteistyötä saamelaisalueilla

/in , /by

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät avaavat uuden lehden rajat ylittävän saamelaisen kouluyhteistyön vahvistamiseksi. Sirman ja Utsjoen pitkään käynnissä ollut ja saamen kieltä tukeva kouluyhteistyö halutaan turvata. Samalla selvitetään muiden raja-alueilla sijaitsevien saamelaisopetusta antavien koulujen yhteistyön tilanne ja mahdollisuudet.

Saamelaisen kouluyhteistyön edistäminen on osa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston tavoitteita. Norjan Saamelaiskäräjät johtaa pohjoismaista työryhmää, jossa ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien lisäksi edustettuina Utsjoen ja Tenon kunnat sekä Utsjoen ja Sirman koulut ja koulujen vanhemmat.

Työryhmän työ oli pysähdyksissä vuoden, koska hankkeelle ei saatu työntekijää. Työryhmä kokoontui vuoden tauon jälkeen tiistaina 4. joulukuuta Karasjoella. Norjan Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Mikkel Eskil Mikkelsenin koolle kutsuma työryhmä iloitsi hankkeen jatkumisesta. Norjan Saamelaiskäräjät rahoittaa ja johtaa työtä.

Vuoden alussa työryhmän sihteerin tehtävässä aloittaa FM Arla Magga Inarista. Magga työskentelee Suomen Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa osa-aikaisena vuoden 2019 ajan. Suomen Saamelaiskäräjien edustajina työryhmässä ovat Eila Tapiola Utsjoelta ja Ulla Aikio-Puoskari hallinnosta.

Kuvassa: Työryhmää johtava Inger Anne Klemetsen, Arla Magga, Jon Christer Mudenia, Ol-Johan Sikku, Lars Miguel Utsi, Leif Erik Varsi, Mikkel Eskil Mikkelsen, Eila Tapiola, Aura Pieski, Ulla Aikio-Puoskari ja Brita Oskal Eira.

Lisätietoja:

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto: ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 040 767 3101

Saamelaiskäräjät kannattaa saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistä kielistrategiaa

/in , /by

Saamelaiskäräjät kannattaa saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja mahdollisesti saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteisen kielistrategian laatimista ja haluaa olla tukemassa tätä työtä. Työlle saamelaiskäräjät esittää yhteisen ohjausryhmän perustamista. Lisäksi Saamelaiskäräjät esittää, että kunnat laatisivat tarkemmat omat kuntakohtaiset kielistrategiansa ja halutessaan myös sektorikohtaisia strategioita, varsinkin niille toimialoille, jossa kielellä on keskeinen rooli, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto ja sivistystoimi.

Inarin kunnanhallitus on pyytänyt Saamelaiskäräjiltä, Saamelaisalueen koulutuskeskukselta ja muilta saamelaisten kotiseutualueen kunnilta lausunnot liittyen tavoitteeseen yhteisen, yhteistoiminnassa toteutettavan kielistrategian laatimisessa vuoden 2019 aikana. Saamelaiskäräjien lausunto on luettavissa dokumenttipankissa täältä.

Saamelaiskäräjien lausunto Inarin kunnanhallituksen tavoitteeseen yhteisestä kielistrategiasta

Saamen kielen toimisto

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2019 Karigasniemen uudessa Njálla-hallissa

/in , /by

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2019 järjestetään Karigasniemen uudessa Njálla- monitoimihallissa ja koulun alueella huhtikuun 10.-11. päivinä. Tapahtuman valtakunnallisena teemana on teatteri ja saamelaisena teemana Kertomisen monet muodot/ Muitaleami máŋggat hámit/ Muštâlem maaŋgah häämih/ Mušttlummuž määŋg hääm. Tapahtuman yhteyteen järjestetään myös lähiopetuspäivä saamen kieliä kotiseutualueen kuntien ulkopuolella opiskeleville.

Valtakunnallisen teeman ohjeet löytyvät https://nuorikulttuuri.fi/ -sivustolta. Saamelainen teema voi tarkoittaa joikua, livđeä, leʹuddia, tarinan kerrontaa tai muuta lavalla esitettävää sanataidetta. Tarkemmat osallistumisohjeet julkaistaan alkukeväästä, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt! Seuraa Saamelaiskäräjien verkkosivuja www.samediggi.fi!

Tietoja kotiseutualeen kuntien ulkopuolelta saamen kielten lähiopetuspäivään 10.4. osallistumisesta antaa etäopetuspilotin koordinaattori. Seuraa myös hankkeelle avautuvia verkkosivuja!

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto toimii tapahtuman pääjärjestäjänä. Lapin kirjaston Jutaava kirjasto-hanke on mukana järjestelyissä, samoin kuin Saamelaiskäräjien Lastenkulttuurikeskus Mánnu, Saamelaismusiikkikeskus ja Nuorisoneuvosto.

Tapahtuman aikataulu:
  • tarkemmat tiedot tapahtuman lajeista, ilmoittautumisesta, kuljetuksista ja yöpymisistä helmi-maaliskuussa;
  • ilmoittautuminen sekä kilpailuihin osallistuville, että tapahtumayleisölle avautuu verkossa 5.3. ja päättyy 22.3.;
  • taidetapahtuman tuottaja aloittaa työnsä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa noin kahta kuukautta ennen tapahtumaa;
  • Saamelaisnuorten taidetapahtuma Karigasniemellä 10.-11.4.2019 ja
  • valtakunnallinen TEATRIS-tapahtuma Jyväskylässä 24.-26.5.2019.
Lisätietoja:
  • Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto: anni.nakkalajarvi(at)samediggi.fi, 040 511 1821; ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 040 767 3101;
  • Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilottihanke: arla.magga(at)samediggi.fi, 040 198 5033;
  • Jutaava kirjasto-hanke: minna.nakkalajarvi(at)rovaniemi.fi, 016 322 21 77;
  • Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu: petra.magga(at)samediggi.fi, 040 732 5503

Iloisin mielin kevättä ja Karigasniemeä kohti!

Karigasniemen koulun opettajat Laura Niittyvuopio ja Satu-Marjut Nieminen esittelevät minkälaisia taiteilijoita koulussa on ollut. Hienon seinämaalauksen tekivät Haarlan ballerinakaksoset Biret ja Katja.

 

                       

Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista Inariin tiistaina 4.12.

/in , /by

Saamelaiskäräjien hallituksen järjestämät keskustelutilaisuudet jatkuvat. Hallitus järjestää kokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden Inarissa tiistaina 4.12. klo 18-20. Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja luoda mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista.

Saamelaiskäräjien hallitus toivottaa Inarin alueen saamelaiset tervetulleiksi vaalikauden viidenteen keskustelutilaisuuteen! Tilaisuus järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa tiistaina 4.12. klo 18-20.

Saamelaiskäräjien vuoden 2018 toimintasuunnitelman mukaan hallituksen kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan Utsjoella, Vuotsossa, Helsingissä, Enontekiön Karesuvannossa ja Inarissa. Kokousten yhteydessä järjestetään paikkakunnalla keskustelutilaisuus, jossa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo yhteenvetona hallituksen toimista ja luo epävirallisen mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Kuva: Mika Huisman / Sajos

Inarinsaamen aakkosvideo valmistui

/in , /by

Inarinsaamen kielen aakkosten tuntemiseen opastava video on valmistunut. Videolla esiintyvät Sáárákáisá ja Siiri, he etsivät ja löytävät inarinsaamen aakkosia. Jokaisesta aakkosesta annetaan esimerkkisana. Videon on tuottanut Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ja se on vapaasti kaikkien katsottavissa.

Videolla ovat mukana Sáárákáisá Seurujärvi ja Siiri Angeli. Videon  käsikirjoituksen ovat tehneet Henna Lehtola ja Neeta Jääskö. Videon on kuvannut ja editoinut Eeva Mäkinen.

Katso video tästä: www.youtube.com/watch?v=CxrPDtIbZkA

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto