Valtioneuvoston kanslia julkaisi raportin totuus- ja sovintoprosessin valmistelun tueksi pidetyistä kuulemisista

Suomen hallitus on Saamelaiskäräjien esityksestä aloittanut saamelaisasioita käsittelevän totuus- ja sovintoprosessin valmistelun lokakuussa 2017. Saamelaiskäräjien kokous esitti käymässään lähetekeskustelussa 9.2.2018, että prosessista järjestettäisiin saamelaisten kuulemisia niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Valtioneuvoston kanslia julkaisi kuulemisista raportin 26.11.2018.

– Raportti yhteen vetää kuulemisissa totuus- ja sovintoprosessista esiin tulleita ajatuksia anonymisoituina. Katson, että erityisen tärkeää raportissa on se, mitä asioita ja tapahtumia tulisi tutkia, jos totuus- ja sovintokomissio päätetään asettaa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Nostaisin raportista kaksi päähavaintoa, joista ensimmäinen on se, että saamelaiset ovat eriarvoisia suhteessa suomalaisiin niin lainsäädännön tasolla kuin ns. tavallisessa elämässäkin. Toinen raportin pääväite – assimilaatio eli suomalaistuminen ja kolonisaatio maankäytössä jatkuvat – on painava, hyvin perusteltu ja tulisi olla totuus- ja sovintoprosessin neuvotteluiden lähtöpiste, jatkaa Sanila-Aikio.

Julkaistusta kuulemisraportista järjestetään kaikille avoin keskustelutilaisuus 17.12.2018 klo 17:30 Inarissa Sajoksen auditoriossa. Paikalla ovat mm. valtiosihteeri Paula Lehtomäki sekä valtioneuvoston kanslian ja oikeusministeriön virkamiehiä.

Saamelaiskäräjät, oikeusministeriö ja valtioneuvoston kanslia sopivat saamelaisten kuulemisten järjestämisestä keväällä 2018. Saamelaisten kotiseutualueella ja Suomen suurimmissa kaupungeissa pidettiin 29 kuulemista 2.5.–29.6.2018 välisenä aikana. Valtioneuvoston kanslia julkaisi kuulemisista raportin 26.11.2018. Raportti on julkaistu viidellä kielellä; inarin-, koltan- ja pohjoissaameksi, suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi raportti julkaistaan myöhemmin myös englanniksi.

Saamelaisten asioita koskeva sovintoprosessi -kuulemisraportti

Lisätietoa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin valmistelusta

Valtioneuvoston tiedote kuulemisraportin julkaisusta (26.11.2018): https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/kuulemisraportti-on-julkaistu

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. p. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Erityisasiantuntija Anni-Kristiina Juuso, p. 0295 160 169, valtioneuvoston kanslia

Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista koltansaamen, inarinsaamen ja pohjoissaamen kielityöntekijää ajalle 2.1.–29.6.2019

Saamelaisen parlamentaarinen neuvoston alaisuudessa toimii yhteispohjoismainen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldu, jonka toimintaa rahoittavat Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjät. Ammatti- ja resurssikeskuksen tehtäviä ovat muun muassa kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö ja kielen normitus. Saamelaiskäräjät hakee 1 määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää, 1 määräaikaista inarinsaamen kielityöntekijää ja 1 määräaikaista pohjoissaamen kielityöntekijää ajalle 2.1.2019–29.6.2019. Tehtävät täytetään 1.1.2019 […]

Saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden sekä sivi-sote-ammattilaisten valtakunnallinen kartoitus

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö toteuttaa kyselyn yhteistyössä Perhekeskustoimintamalli Lappiin – integroidut monitoimijaiset palvelut perheille -hankkeen kanssa. Tulevien maakunta- ja sote-uudistusten myötä on tärkeää selvittää kattavasti saamenkielisten sivi-sote-alan osaajien ammatti- ja kielitaitoa sekä sijoittumista valtakunnallisesti.

Kysely koskee ensisijaisesti saamenkielisiä sivistys- sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kunnissa, järjestöissä, seurakunnissa sekä tulevaisuuden sote-osaajia oppilaitoksissa. Osallistua voivat kuitenkin kaikki, jotka haluavat tuoda osaamisensa saamen kielten osalta esiin. Selvityksen tuloksia käytetään maakunta- ja sote-valmistelussa kohdentamaan saamenkielisten ammattilaisten kohdentumista. Kysely toteutetaan Webropol-kyselynä ja vastaaminen vie noin 10–15 minuuttia. Tuloksista kerromme vuoden 2019 aikana.

Kyselyyn vastaaminen ei velvoita vastaajaa mihinkään ja vastata voi joko omalla nimellä tai anonyymisti. Henkilötietojen käsittelyssä noudatamme EU:n tietosuoja-asetuksia. Vastauksia käsittelevät Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hankkeen kehittäjätyöntekijä, Saamelaiskäräjien sote-sihteeri, Posken saamelaisyksikön suunnittelija sekä Lapin maakunnan saamelaispalvelujen suunnittelija. Vastauksia ja yhteystietoja käytetään vain saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistyspalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Vastauksia säilytetään turvallisesti salasanalla suojatulla muistitikulla. Vastaaja voi estää omien vastaustensa käytön jälkikäteen ottamalla yhteyttä Posken saamelaisyksikön suunnittelijaan.

Pyydämme vastaukset 14.12.2018 mennessä. Kiitämme lämpimästi jo etukäteen vastauksestasi.

Lisätietoja selvityksestä antaa yhteyshenkilö:

Riitta Lehtola
riitta.lehtola@poskelappi.fi
p. 040 1626 424

Luulajansaamen ja kiltinänsaamen edistäjille Gollegiella -kielipalkinto

Karin Tuolja Ruotsin Jokkmokkista ja Jekaterina Mechkina Venäjän Murmanskista saavat pohjoismaisen saamen kielen kielipalkinnon vuonna 2018.

Kuvassa Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo, Karin Tuolja, palkintolautakunnan jäsen Solvår Knutsen Turi ja Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Per-Olof Nutti. Kuva: Ann Kristin Lindaas / KMD

Gollegiella – Pohjoismainen saamen kielipalkinto jaetaan Karin Tuoljalle Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien kokouksen yhteydessä Oslossa 26.11. ja Jekaterina Mechkinalle Murmanskissa 29.11. Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen vahvistamiseen, edistämiseen ja säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.

Karin Tuolja on työskennellyt luulajansaamen hyväksi Ruotsissa koko aikuiselämänsä. Hän on toiminut opettajana, kääntäjänä, oppimateriaalin kehittäjänä ja kielentarkastajana. Tuolja on tärkeä henkilö luulajansaamen kieliyhteisössä, ja hänellä on ollut keskeinen merkitys Norjan ja Ruotsin välisessä kieliyhteistyössä, erityisesti sanavaraston ja termistön kehittämisessä ja Raamatun kääntämisessä.

Jekaterina Mechkina saa Gollegiella-kielipalkinnon pitkäaikaisesta työstään kiltinänsaamen aseman vahvistamiseksi Venäjällä. Hän on osallistunut sanavaraston kehittämiseen ja kiltinänsaamen sanakirjan laatimiseen. Mechkina on kirjoittanut ja kääntänyt kirjoja sekä kehittänyt oppimateriaalia. Hänen teostensa kautta monet ovat tutustuneet Murmanskin alueen kiltinänsaamelaisten elämään ja kulttuuriin.

Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille, jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävästi saamen kielen edistämisen puolesta. Palkinto jaetaan nyt kahdeksannen kerran. Seuraavan kerran palkinto jaetaan vuonna 2020 Suomen toimiessa kolmen maan saamelaisasioiden yhteistyön puheenjohtajana.

Palkintolautakuntaan kuuluivat Neeta Jääskö Suomesta, David Kroik Ruotsista, Nina Afanasieva Venäjältä, Solvår Knutsen Turi ja Jane Juuso Norjasta.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi, oikeusministeriö, puh. 02951 50018, etunimi.sukunimi@om.fi

Palkintolautakunnan jäsen Neeta Jääskö, Suomen saamelaiskäräjät, puh. 0405969230, etunimi@neetainari.fi

https://oikeusministerio.fi/

Vielä on aikaa hakea kouluvierailijaksi

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hankkeessa tarjotaan yläkouluille saamelaisteemaisia kouluvierailuja. Haemme nyt innokkaita yli 18-vuotiaita saamelaisnuoria ympäri Suomea kouluvierailijoiksi kevään 2019 aikana toteutettaviin vierailuihin. Hakuaika on käynnissä vielä tämän viikon.

Vierailijoiden tehtävänä on itsenäisesti pitää saamelaiskulttuurista kertova vierailu yläkouluissa. Tunti jakautuu info-osuuteen sekä toiminnallisten tehtävien tekoon yhdessä nuorten kanssa. Vierailujen tarkoitus on levittää tietoa saamelaisista ja saamelaiskulttuurista valtaväestön nuorille. Materiaalit ovat valmiina, joten vierailijan tehtävänä on kouluissa vierailu. Vierailijoille järjestetään koulutus Helsingissä 14.1.2018, jossa heidät perehdytetään. Koulutukseen osallistuminen on edellytys vierailijana toimimiseen.

Kouluvierailut toteutetaan koulupäivien aikana ajalla 1.2.-31.5.2018. Vierailijoiden ei tarvitse sitoutua mukaan koko kevääksi, vaan vierailujen määrä riippuu tilauksista sekä vierailijoiden omista aikatauluista. Voit siis tehdä vierailuja muiden töiden tai opintojesi ohella. Jokaisesta vierailusta maksetaan 54 € suuruinen palkkio sekä matkakulut vierailukohteeseen.

Haemme vierailijoita mm. pääkaupunkiseudulle, Jyväskylään, Tampereelle, Ouluun ja Rovaniemelle. Myös muilta paikkakunnilta kiinnostuneet saamelaisnuoret voivat hakea mukaan.

Toimita vapaamuotoinen hakemuksesi 30.11.2018 klo 16.00. mennessä osoitteeseen: minna.lehtola(at)samediggi.fi

Lisätietoja:

Minna Lehtola
Projektityöntekijä
tel: 010 839 3132 | +358 40 650 3620
minna.lehtola(a)samediggi.fi

https://www.samediggi.fi/dihtosis-hanke/

Saamelaiskäräjät hakee saamen kielten etäopetushankkeelle koordinaattoria

Työ alkaa 1.1.2019 ja kestää 31.12.2020 saakka. Tehtävä on osa-aikainen (50 %). Hankekoordinaattori vastaa yhteyksistä eri puolella Suomea sijaitseviin kouluihin, koulutuksen järjestäjiin ja oppilaiden huoltajiin, kokoaa saamen kielten opetusryhmät ja toimii läheisessä yhteistyössä Utsjoen kunnassa työskentelevän projektipäällikön sekä hankkeen verkkopalveluiden tuottajan kanssa. Hankekoordinaattorin työhön kuuluu myös tiedotus- ja raportointitehtäviä. Hanke järjestää etäyhteyksiä hyödyntävää perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävää saamen kielten (inarin-, koltan- ja pohjoissaame) opetusta saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitseviin kouluihin. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tehtävän menestyksekästä hoitamista edesauttaa saamelaisyhteisön tuntemus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn. Kelpoisuusvatimuksena on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Hankkeesta vastaa koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ja esimiehenä toimii koulutussihteeri.

Hankekoordinaattorin palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV mukaan (peruspalkka 2 491,54 €, 50 %). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Suunnittelijan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, ja työn hoitaminen osittain etätyönä on sopimuksen mukaan mahdollista. Vapaamuotoiset työhakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 5.12.2018 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Lisätietoja antaa koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi / puh. 010 839 3112. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 21.11.2018 Saamelaiskäräjät

Avoin tilaisuus saamelaiskirjallisuuden tilasta

Saamelaiskäräjät järjestää yhdessä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa tuoreen saamelaiskirjallisuuden selvityksen “Čálli giehta ollá guhkás” esittelytilaisuuden Sajoksessa 27.11.2018 klo. 13-16. Tilaisuudessa esitellään tuoretta saamelaiskirjallisuusselvitystä ja keskustellaan saamelaiskirjallisuuden tilasta.  Tilaisuudessa selvitystä esittelevät Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja Rita Paqvalén ja hankekoordinaattori Helga West. Tilaisuus on avoin kaikille.

Selvityksen saamelaiskirjallisuuskentän tilanteesta on tehnyt kirjallisuustutkija ja kääntäjä Johanna Domokos. Selvitys sisältää myös muiden tutkijoiden kielikohtaisia katsauksia kunkin saamen kielen kirjallisuuden tilanteesta ja antaa yksityiskohtaiset suositukset saamelaiskirjallisuuskentän kehittämiseksi.

Selvitys on osa Multilingualism and diversity as a resource in the cultural field – employment and integration through literature in the Nordic Countries -hanketta, jota rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Hankkeesta vastaa Kulttuuria kaikille -palvelu. Selvitys julkaistiin 25.10.2018.

Selvityksen tuloksina Johanna Domokos ehdottaa 15 konkreettista suositusta, joilla instituutiot ja kirjallisuusalan toimijat voivat vahvistaa saamelaiskirjallisuuden asemaa, näkyvyyttä ja elinvoimaa. Suositukset saamelaiskirjallisuuden kentän parantamiseksi pohjautuvat selvityksessä mukana olleiden osallistujien, kuten saamelaiskirjailijoiden kokemuksiin, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja Saamelaisneuvoston arvioihin sekä selvityksessä oleviin kielikohtaisiin katsauksiin.

Selvityksessä tuodaan esille, että saamelaiskirjallisuudelta puuttuvat omat säännölliset kirjallisuustapahtumat, vientikeskus, kirjallisuusaikakauslehti sekä saamelaiskirjallisuusarkisto, jotka tukisivat saamelaiskirjallisuuden läsnäoloa ja vaihtoa myös kansainvälisesti. Myös saamelaiskirjallisuuden läsnäoloa enemmistön ja saamelaislasten ja -nuorten opetussuunnitelmissa täytyisi lisätä.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta lisää Inariin! Tilaisuuden kielet ovat pohjoissaame ja suomi. Tilaisuudessa on tulkkaus.

Lisätiedot:

Rita Paqvalén, toiminnanjohtaja, Kulttuuria kaikille -palvelu
rita.paqvalen(at)cultureforall.fi
040 674 3528

Helga West, hankekoordinaattori, Kulttuuria kaikille -palvelu
helga.west(at)cultureforall.fi
040 594 6596

Anne Kirste Aikio, Saamen kieliturvasihteeri, Saamelaiskäräjät
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
010 839 3124

Riitta Orti-Berg, vs. kulttuurisihteeri, Saamelaiskäräjät
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi
010 839 3103

Ulla Aikio-Puoskari, koulutussihteeri, Saamelaiskäräjät
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi
010 839 3112

Hitruus kielâoppâ – uusi digioppimateriaali ilmestyi!

Harjoittele inarinsaamea helposti ja nopeasti uusien digiharjoitusten avulla! Hitruus kielâoppâ sisältää monenlaisia harjoituksia, joissa voit kuvien, äänen ja tekstin avulla harjoitella inarinsaamen peruskielioppiasioita. Materiaali on suunniteltu inarinsaame vieraana kielenä opiskeluun perusopetuksen 3-6 luokka-asteille.

Hitruus kielâoppâ on osa Hitruu-kirjasarjaa. Materiaalia voivat käyttää myös muut itsenäiseen opiskeluun, tehtävät voi tarkistaa omatoimisesti. Harjoitukset on tehty Cloubi-alustalle, jonne tulee myöhemmin lisää digimateriaalia opetuskäyttöön.

Hitruus kielâoppâ on Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston tuottamaa oppimateriaalia. Materiaalin on suunnitellut ja toteuttanut Miina Seurujärvi, kuvittaja on Riitta Ahonen.

Mikäli haluat käyttää materiaalia opetuksessa tai itseopiskelussa, ota yhteys Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon:

Inarinsaamenkielinen materiaalityö, Miina Seurujärvi, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi, 010 839 3193

Oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi, hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi, 010 839 3115

Oppimateriaalisuunnittelija Marita Aikio, marita.aikio(at)samediggi.fi, 010 839 3111

Ylä-Lapin maksuton kalastuslupa palautettava ennalleen

Saamelaiskäräjien lausunnon mukaan maa- ja metsätalousministeriön tulee muuttaa esitystään Ylä-Lapin maksuttoman kalastusluvan (kalastuslain 10 §) osalta siten, että ennen vuoden 2016 kalastuslain uudistusta voimassa ollut oikeustila palautetaan ennalleen. Lisäksi pykälään tehdään pieniä muutoksia, jotta Suomen perustuslakiin kirjatut saamelaisten oikeudet toteutuisivat nykyistä paremmin ja tasapuolisemmin. 

Saamelaiskäräjien mukaan maa- ja metsätalousministeriön tulee muuttaa esitystään 10 §:n osalta siten, että ennen vuoden 2016 kalastuslain uudistusta voimassa ollut oikeustila palautetaan ennalleen, ja lisäksi pykälän sisältöön tehdään pieniä muutoksia, joilla ei ole merkittävää vaikutusta Ylä-Lapin vesien kalastuspaineeseen, mutta joiden myötä Suomen perustuslakiin sisältyvää ”saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan” -voitaisiin toteuttaa nykyistä paremmin ja tasapuolisemmin.  

Ensimmäinen lisäys koskisi esimerkiksi työn, perhesuhteiden tai opiskelujen vuoksi muualle Suomeen muuttaneita saamelaisia, joiden yhteyden säilyttäminen oman alueensa ja oman sukunsa kalastuskulttuuriin ja perinteisiin pyyntipaikkoihin tulisi olla mahdollista uuden lainsäädännön myötä. Toinen parannusesitys koskee saamelaisten kotiseutualueen Lapin paliskunnan aluetta, joka kuuluu kuntajaon mukaan Sodankylän kunnan alueeseen, eikä näin ollen kuulu kalastuslain 10 §:n soveltamisalaan. Esityksen kolmannessa momentissa tunnustettaisiin periaate, jonka soveltamisella voitaisiin vastata kritiikkiin, jonka mukaan Ylä-Lapin vapaan kalastusoikeuden on katsottu vaarantavan kalakantojen kestävyyden. 

Uusi kalastuslaki loukkaa saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia

Paljon kriittistä julkisuutta ja kannanottoja osakseen saaneen uuden kalastuslain käytännön vaikutukset ovat lain voimaantulon jälkeen saaneet kielteisen vastaanoton saamelaisten kotiseutualueen kalastajilta. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa uuden kalastuslain mukanaan tuomista heikennyksistä saamelaisten oikeuksiin useaan otteeseen jo lain valmisteluvaiheessa. Ylä-Lapin maksuttoman kalastusluvan sisältöön (kalastuslain 10 §) säädetty muutos on kohdistunut erityisellä tavalla saamelaisten kotiseutualueen vaelluskalavesiin, joilla saamelaisten perustuslailla suojattuun kulttuurimuotoon kuuluva perinteinen kalastus on merkittävä osa näillä alueilla asuvien saamelaisten kulttuuri-identiteettiä. 

Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan toteutettu muutos on ristiriidassa sekä Suomen perustuslain 15 §:n tarkoittaman omaisuuden suojan, että myös 17 §:n 3 momentin mukaisen saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, vakiintuneen tulkintakäytännön kuten myös Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden, esimerkiksi KP-sopimuksen artiklan 27 ja TSS-sopimuksen 1 artiklan 2 momentin kanssa. 

Nyt käsiteltävänä olevan esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt kalastuslakiin tehtäväksi muutoksia, jotka koskettavat edelleen saamelaisia ja saamelaisten kotiseutualueen kalastusta erityisesti 10 §:n Ylä-Lapin kalastuslupaa koskevan sääntelyn kautta. Muita merkityksellisiä muutoksia kohdistuisi muun muassa saaliin ensimyynnin muilta kuin ammattikalastajilta kieltävään pykälään sekä seuraamusjärjestelmän uudistamiseen kielletyn kalastuksen johdosta. 

Saamelaiskäräjät on lausunut maa- ja metsätalousministeriön esityksestä kalastuslain muuttamiseksi 11.11.2018. Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä.

 

Lisätietoja 

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, heikki.paltto(at)samediggi.fi, 040 756 9075

Vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, kalle.varis(at)samediggi.fi, 010 839 3187 / 050 384 7040

Puheenjohtaja Sanila-Aikion puhe piispa Keskitalon virkaan vihkimisen kutsutilaisuudessa

Arvoisa piispa Keskitalo, kunnioitetut arkkipiispa ja piispa ja hyvät juhlavieraat,

Saamelaiskäräjien puolesta haluan tervehtiä uutta saamelaisten piispaa. Suomessa meitä saamelaisia on noin 10 000 ja saamelaisia asuu 240 eri kunnassa. Saamelaisten kotiseutualueella asuu noin kolmasosa saamelaisista ja koko Lapissa vähän reilu puolet. Evankelisluterilaisen kirkon laaja Oulun hiippakunta onkin monella tapaa tärkeä alue, ei vain siksi, että se sisältää saamelaisten kotiseutualueen pohjoisimmassa Suomessa, mutta koska saamelaisista suuri osa asuu saamelaisten kotiseutualueen eteläiseltä rajalta tänne Ouluun olevalla alueella, Oulun ja Rovaniemen ollessa yksiä suurimpia saamelaiskyliä. Oulun hiippakunta on evankelisluterilaisen kirkon saamelaistyön kehto.

Olen erittäin iloinen, että teimme tänään yhdessä historiaa, kun Raamatun pohjoissaamenkielinen uusi käännös oli ensimmäistä kertaa virallisesti käytössä, eikä vähempää kuin saamelaisten piispan vihkimysmessussa. Olen varma, että käännös tulee puhuttelemaan ja avaamaan sellaisia ovia pohjoissaamenkielisten sisimmässä, mitä ei avata kuin avaimella, joka on tehty omasta äidinkielestä. Tämä Raamatun pohjoissaamenkielinen käännös olkoon myös inspiraationa ja apuna inarin- ja koltansaamenkielisten Raamatun käännösten saamiseksi.

Toivon lämmintä ja läheistä suhdetta saamen kansan ja uuden piispamme välille. Toivon, että pääsette osaksi jokapäiväistä arkeamme sen iloineen ja suruineen, etelä- ja pohjoistuulineen. Toivon, että opitte saamelaisten arvoista, kielestä, kulttuurista, elinkeinoista sekä luontosuhteestamme. Toivon, että kuulette herkällä korvalla sanottavamme ja kuuntelette vielä herkemmällä korvalla, mitä emme sano. Toivon Teille viisautta tehdä saamelaisia koskevia kauaskantoisia päätöksiä yhdessä saamelaisten kanssa. Toivon Teidän tukevan ja kehittävän kirkon saamelaistyötä tuoden sen tärkeyden ja tarpeellisuuden esiin myös muulle Suomelle. Toivon myös huomionne kiinnittyvän ekumeenisen saamelaistyön kehittämiseen.

Haluan muistuttaa, että molemmat kansan kirkkomme tekevät sielunhoidollista työtä saamelaisten keskuudessa tilanteessa, jossa Suomessa ei ole tarjolla saamenkielisiä tai saamelaiskulttuurinmukaisia mielenterveyspalveluja. Tämä vaatii saamelaistyön henkilöstöltä erityistä osaamista sekä voimia. On erittäin tärkeää, että Te piispana annatte tukenne ja neuvonne alaisillenne, jotka kohtaavat kansani vaikeina hetkinä.

Saamelaisten sukupolvilta toisille siirtyneet traumat ja uudet taakat murtavat päivä päivältä kansaani. Silti saamen kansa, me olemme vielä täällä. Ja yksi ihminen, yksi virkamies, yksi kansanedustaja, yksi ministeri, yksi pappi, yksi kirkkoherra, yksi piispa voi olla tulevaisuutemme kannalta hyvin merkittävässä asemassa.

Määŋgid ärmmreeʹǧǧes iiʹjjid! Monia armorikkaita vuosia!

Späʹsseb, takkâ, giitu, kiitos!

Lisätietoja
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi, +358 50 300 1780