Nuortalašgielat alfabehtavideo lea válmmaš

/in , /by

Nuortalašgielat alfabehtaide oahpisteaddji video lea válmmaštuvvan. Videos leaba mielde Tiina ja Elli-Dåʹmnn, soai ohcaba ja maid gávdnaba nuortalašgielat alfabehtaid. Juohke bustávas dadjaba sáni ovdamearkan. Video lea buvttadan Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat. Buohkat sáhttet geahččat video friija.

Videos leaba mielde Tiina Sanila-Aikio ja Elli-Dåʹmnn Aikio. Video giehtačállosa leaba bargan Tiina Sanila-Aikio ja Anna-Katariina Feodoroff. Video lea govven ja editeren Eeva Mäkinen.

https://www.youtube.com/watch?v=-et0AMEGQ8Y

Lassedieđut:

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

 

NEKK – Noveʹllnorldõk 2 – girjji almmuhandilálašvuohta Čeavetjávrri skuvlla sáles 31.10.2018 dmu 12.00

/in , , /by

Sámediggi lea buvttadan Niilo Aikio čállin ja Marketta Nilsen govven noveallačoakkaldaga nuppi oasi davvi-, nuorta- ja anársámegillii. Davvi- ja anársámegielat girjjit almmustuvve giđđat. Ávvudit dál nuortasámegielat girjji almmustuvvama Čeavetjávrri skuvlla sáles gaskavahkut 31.10.2018 dmu 12.00. Buohkat leat buresboahtán dilálašvuhtii.

Girjeráiddu nuppi oasi noveallain joatkašuvvet nuorra gándda fearánat Buolbmátjávrri gilis. Girječálli Niilo  Aikio  lea ieš Nigá láhkái vásihan mánná- ja nuorravuođaset Buolbmátjávrris, nuba girjji máidnasiin lohkki oažžu duohta gova vássán áigái ja diliide. Ivdnás, rikkis gielainis Aikio lokte lohkki čalmmiid ovdii jáhkkemeahttun ja gelddolaš dáhpáhusaid. Bivdui ja šibitdollui gullevaš doaimmaid Aikio govvida dárkilvuođain ja áššedovdámušain.

Govvadáiddár Marketta Nilsena lea álo geasuhan sápmelačča máhttu heivehit iežas eallima ja birgejumi lundui almma dálá olbmo mihtilmas bákku dušše geavahit buot alcces buorrin. Beaivválaš doaimmaid ja eallima eavttuid leat mearridan beaivváža ja mánu čuovgga meari molsašuddan. Nilsena govat mieđuštit máidnasiid miehtá jagi skábmaseavdnjadasas gitta gaskageasi ijahis idjii.

Oahpahusbarggustis Nilsen muitala máŋgii ohcan duššáš gáldomateriálaid, mat movttiidahttet Davvi-Suoma nuoraid, geat leat easkka oahpan lohkat. Eandalii gánddat leat dávjá duššástuvvan lohkamii, go eai gávdno girjjit mat muitalit sin iežaset máilmmis. ”Mun dihten, ahte máŋgasat sis beare vurde, ahte skuvlabeaivi nohká ja sii besset guollebivdui dahje meahccái ja duoddarii. Niilo  Aikio Nigá-bánne bargguin ja buđaldusain muitaleaddji noveallat leat boahtán dego diŋgojuvvon deavdit dán guoros saji!” Marketta Nilsen dadjá.

Sámi kulturárbbi sirdin buolvvas nubbái lea dán girjji guovddáš ulbmil, man leat geahččalan ollašuhttit maid govaiguin. Niilo Aikio noveallain muitaluvvo Deanuleagi ja Buolbmátjávrri báikkálašhistorjái ja árbedihtui gullevaš áššiin ja bargovugiin, maid boares olbmot dušše muitet. Danin lea dehálaš, ahte áššit ja detáljat leat muitaluvvon riekta. Dát mihttomearri lea gáibidan čállis ja govvideaddjis čavga ovttasbarggu.

Nuortasámegillii girjji lea jorgalan Raija Lehtola, anársámegillii Raija Lehtola, davvisámegielat veršuvnna lea čállán girjji čálli Niilo Aikio.

Lassedieđut:

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu sávvá sámeservviin doarjaga lagašoahpahusbeivviid lágideapmái

/in , /by

Sullii 60 vuođđooahpahusa oahppi studerejit anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela lohkanjagi 2018–2019 sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu bokte. Oahpahus ordnejuvvo gáiddusoahpahussan. Gáiddusoahpahusfidnu ollašuhttit, Ohcejoga gielda ja Sámediggi, sávvet sámeservviin doarjaga sámegielaid lagašoahpahusbeivviid lágideapmái.

Oahpahusa doarjjan ja fierpmepedagogihka mielde sámegielaid gáiddusoahpahusfidnui lea boahtán idea lágidit lagašoahpahusbeivviid, mat livčče sámemánáide ja -nuoraide oaivvilduvvon dáhpáhusaid oktavuođas. Idea ovdanbuktojuvvui 18.9. gáiddusoahpahusfidnu vánheneahkedis ja vánhemat guottihedje dan. Maiddái skuvllaide lea evttohuvvon, ahte dat dagale ohppiid oassálastima vejolažžan fuolakeahttá das, ahte oahppit leat eret skuvllas. Skuvllat eai bastte ruđalaččat doarjut ohppiid oassálastima lagašoahpahusbeivviide.

Fidnu ruhtadusain, man Oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan, ii leat vejolaš gokčat ohppiid ja fuolaheddjiid mátkegoluid dáhpáhusaide. Dán dihte fidnu sávvá, ahte sámesearvvit doarjjole ohppiid oassálastima. Vuosttaš lagašoahpahusbeaivvit leat plánejuvvon Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa oktavuhtii giđđat 2019. Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa lágidanbeaivi ja -báiki eai leat vel dieđus. Lea maiddái plánejuvvon, ahte lohkanjahki 2019–2020 álggahuvvolii lagašoahpahusbeivviiguin Anáris Ijahis idja-eamiálbmogiid musihkkafestivála oktavuođas borgemánus.

Lagašoahpahusbeivviin sámegiela skuvlabeaivi dollojuvvo beaivvi ovdal aitosaš dáhpáhusa. Skuvlabeaivvi ulbmilin lea ahte oahppit gávnnadit, oahpásnuvvet ja ohppet. Skuvlabeaivvi áigge oahppit ja oahpaheaddjit oaidnalit fysalaš hámis. Lagašoahpahusa lassin gáiddusoahppit oassálastet dáhpáhusa progámmii ja vásihit, ahte iežas giella ja kultuvra leat dehálaččat. Lagašoahpahusbeaivvit dorjot sámemánáid ja -nuoraid searvvušlašvuođa, oasálasvuođa ja oassálastima iežaset kultuvrii.

Lagašoahpahusbeivviid goluide sáhttá ohcat kulturveahkkeruđa ainjuo Sámedikkis ja Dáidaga ovddidanguovddážis (Taike). Seahtá fuomášit, ahte Sámedikki ja Taike veahkkeruđaid ohcanáigi nohká  31.10 dii 16.00.

Jagi 2019 ávvuduvvo ON:id eamiálbmotgielaid jahki. Temájagi ulbmilin lea loktet máilmmi eamiálbmotgielaid dili, lasihit diđolašvuođa eamiálbmotgielain ja maid ovddidit daid. Temájahki láhčá ainjuo buorre vejolašvuođa giddet fuomášumi sámegielaid dillái. Fidnu háliida almmatge arvvosmahttit sámeservviid, vai dat oassálastet temájahkái sámegielaid gáiddusohppiid lagašoahpahusbeivviid dáfus.

Ovttasbargodearvvuođaiguin,

Eila Tapiola, prošeaktahoavda, eila.tapiola@utsjoki.fi, 040 7012 094

Arla Magga, prošeaktakoordináhtor, arla.magga@samediggi.fi, 040 1985 033

Lassedieđut:

Sámedikki kulturdoarjagiid ohcan 2019: https://www.samediggi.fi/2018/09/26/samedikki-kulturdoarjagiid-ohcan-2019/?lang=dav

Taike veahkkeruđat kultuvrralaš máŋggabealatvuođat ovddideapmái ja rasismmavuostásaš doibmii: http://www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset/-/stipend/YVViGZFdtdpP/viewStipend/11166

Jahki 2019 lea ON:id máilmmi eamiálbmotgielaid jahki (IYIL2019): https://www.samediggi.fi/jahki-2019-lea-ona-mailmmi-eamialbmotgielaid-jahki-iyil2019/?lang=dav

Sámenuoraid Dáiddadáhpáhus: https://www.samediggi.fi/doaibma/samenuoraid-daiddadahpahus/?lang=dav

Ijahis Idja: http://www.ijahisidja.fi/welcome.php

Nuorat besset ieža plánet sámegielat astoáiggedoaimmaid

/in , /by

Sámedikki nuoraidráđi De!-prošeakta čielggada dál jearahallamiin nuorain, ahte makkár sámegielat astoáiggedoaimmaide sii háliidivčče oassálastit. Jearahallamii sáhttet Sámedikki neahttasiidduin ja nuoraidráđđi sosiála media kanálain vástidit buot 13-29-jahkásaš nuorat, geat háliidivččet oassálastit sámegielat nuoraiddoaimmaide man nu sámegielain. 

– Sámegielat nuoraiddoaimmat leamaš dán rádjái dušše unnán. De!-prošeavtta ulbmilin lea fidnet nuoraid ieža mielde plánet, makkár sámegielat doaimmaide sii háliidit oassálastit. Dál lea buorre muddu muitalit, jos lea ieš dahje ovttas skihpáriiguin niegadan man nu astoáiggedoaimmas, mii ii leat leamaš iežas ruoktoguovllus. Prošeavtta ulbmilin lea ollašuhttit justa diekkár ideaid, tipse De!-prošeavtta prošeaktabargi Tuuli Miettunen.

De!-prošeavtta áigge ollašuhttit nuoraid ieža plánen sámegielat astoáiggedoaimmaid pilohtaid. Ulbmilin lea nannet sámegielat nuoraidkultuvrra ja movttiidahttit nuoraid geavahit sámegielaid maid astoáiggis.

Sámegielat nuoraiddoaimmaid ordnema lea ovdal hehtten dat, ahte gielddain eai leamaš sámegielat nuoraidbargit. Bargiid váilun lea ain čuolbma, mieđiha Miettunen.

– Go gielddain eai leat sámegielat nuoraidbargit, mii fertet gávdnat nuoraiddoaimmaid bagadalliid eará sajis. Danin mii seammá áigge čielggadit maid, makkár sámegielat olbmot gielddain ja sámeguovllu servviin leat ja sáhtášeimmetgo ávkkástallat sin máhtuid nuoraid plánen doaimmain, muitala Miettunen.

Jearahallamiidda beasat vástidit čujuhusas: https://www.samediggi.fi/de/

De!-prošeavtta sáhttá čuovvut Nuoraidráđi sosiála media kanálain, Instagramas ja Facebookas. Prošeavtta ollašuhttit áiggis 1.10.2018-30.8.2019 ja dan ruhtada Leader Pohjoisin Lappi.

Lassedieđut:
Prošeaktabargi Tuuli Miettunen, tuuli.miettunen(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3133 / 040 650 7505

 

           

Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 24.10.2018

/in /by

Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 24.10.2018.

Mii lea giellabeassi?

/in , /by

Mii lea giellabeassi? Leatgo beroštuvvan giellabeasis iežat máná vejolaš árrabajásgeassinvuohkin? Leago du mánná juo giellabeasis ja ozat lassedieđuid dán fáttás? Samedikki ođđa siidduin gávdnojit vuođđodieđut giellabeasi ja giellalávggu birra www.samediggi.fi/giellabeassi/?lang=dav.

Lassidieđut:

Má. giellabeassejođiheaddji Annika Pasanen, annika.pasanen(at)samediggi.fi, +358 40 662 4741 / +358 10 839 3119

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi,+358 40 707 5626 / +358 10 839 3124

Sámi giellarávvehat 24.10. dmu 18-20 – Sámegielat oahpahus ovda- ja vuođđooahpahusas

/in , /by

Sámi giellarávvehat 24.10.2018 dmu 18-20 Sajos, Anár
Hállojuvvo guovtte- ja máŋggagielatvuođas: Sámegielat oahpahus ovda- ja vuođđooahpahusas

Bures boahtin Sámi giellarávvehaga njealját Facebook-njuolggosáddagii 24.10.2018 dmu 18-20. Sáddehusbáikin Sajos, Anár. Njuolggosátta Sámi giellarávvehat -Facebook siidduid bokte.

Sáddagis deaivvadit gielladutkiiguin ja sámegielat vuođđooahpahusa ja giellabeasseoahpahusa áššedovdiiguin. Aura Pieski ja Eila Tapiola leaba min eahkedis mielde davvi- ja nuortalašgielat oahpahusa áššedovdin ja bargin. Petra Kuuva ovdanbuktá anáraš oahpaheaddji perspektiivva eahkedii.

Laura Arola ja Riitta Lehtola kommentereba ságastallama gielaealáskahttima ja gieladutkama perspektiivvas. Sáddaga áigge lea vejolaš sáddet áššedovdiide jearaldagaid guoskkadin máná sámegielat oahpahusa.

Sápmelaš giellarávvehat

Sápmelaš giellarávvehat gullá Perhepalvelumalli Lappiin (sá. Bearašbálvalusmálle Lappi guvlui) -prošektii (Lape-prošeakta), man ulbmilin lea nannet maiddái sápmelaččaid vuođđobálvalusaid. Lape-prošeakta gullá fas sode- ja eanangoddeođastussii. Sámegielaid leat dál viššalit ealáskahttime, man dihte bearrašat dárbbašit rávvagiid guovtte- ja máŋggagielatvuođas. Áitatvuloš unnitlogugielahubmiide lea liikká hui hástaleaddji oažžut áigeguovdilis oahpisteami. Sámegielat bearrašiid guovtte- ja máŋggagielatvuohtarávven lea vuollegis šielmmá bálvalangeahččaleapmi, man mihttomearrin lea nannet sámegielat bearrašiid máŋggagielatvuohtadáidduid.

Giellarávvehat lea oaivvilduvvon bearrašiidda, mat leat beroštuvvan sámegiela ja máŋggagielatvuođa nannemis bearrašis. Buot vánhemat ja bearašlahtut leat bures boahtin gullat, mo iežas doaimmaiguin ja válljejumiiguin sáhttá doarjut ja nannet iežas bearraša guovttegielatvuođa. Unnitlogugiela seailluheapmi ja sirdin mánáide (erenomážit gávpotbirrasis) gáibida máŋgii dan ahte vánhemat leat erenomáš aktiivvalaččat ja gohcet ovdduid. Giellageavaheddjiid galgá arvvosmahttit geavahit unnitlogugiela, vai giella sirdašuvalii mánáide. Doaimmas váldojuvvojit vuhtii golbma sámegielat joavkku: anárašgiella, davvisámegiella ja nuortalašgiella.

Giellarávvehahkii gullá Facebook-siidu, gosa čoggojuvvojit áigeguovdilis dieđut guovtte- ja máŋggagielatvuođa birra. Siidduid bokte sáhttá maid álkit addit máhcahaga ja sáddet sávaldagaid giellarávvehat-sáddagiid sisdoaluid dáfus. Siidduin sáhttá maid ságastallat guovtte- ja máŋggagielatvuođa, daidda laktáseaddji hástalusaid ja buriid geavadagaid birra. Priváhtta bagadallama oažžu go sáddesta priváhttadieđu. Joavkku bajásdoallin barget Lape-prošeavtta prošeaktabargi Riitta Lehtola, sámedikki giellabeassejođiheaddji Annika Pasanen ja máŋggagielatvuohtaaktiiva Laura Arola.

Giellarávvehagas lágiduvvojit giđđat ja čakčat 2018 5 livesáddaga, mat gieđahallet guovtte- ja máŋggagielatvuođa iešguđet beali. Sáddagiid ulbmilin lea fállat vánhemiidda sihke praktihkalaš rávvagiid guovtte- ja máŋggagielatvuođa hástalusain, buriin vuogádagain, máná árrabajásgeassinválljejumiin ja skuvlavázzimis guovtte- ja máŋggagielagin. Livesáddagiin hupmet sámegiela giellaealáskahttima áššedovdit ja vánhemat. Giđa ja čavčča sáttaáigodagat ja daid fáttát almmuhuvvojit Giellarávvehaga Facebook-siidduin.

Sámediggi almmuha ohcanláhkai NUORAIDČÁLLI VIRGESADJÁSAŠVUOĐA

/in , /by

Sámediggi almmuha ohcanláhkai NUORAIDČÁLLI VIRGESADJÁSAŠVUOĐA áigodahkii 1.12.2018–31.10.2019. Nuoraidčálli váldobargun lea doaibmat nuoraidráđi áššemeannudeaddjin ja čállin. Lassin čálli bargguide gullá nuoraidráđi vuollásaš prošeavttaid koordineren ja jođiheapmi.

Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Virgesadjásašvuođa ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus ja maiddái nuoraidáššiid ja hálddahusdoaimma bures dovdan. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde (vuođđobálká lasiid haga 2491,54 – 2596,52 euro/mb). Virgesadjásašvuođa deavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 9.11.2018 dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870 Anár. Lassedieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106 dahje nuoraidčálli Kaisa Tapiola-Länsman tel. 010 839 3134. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 15.10.2018 Sámediggi

Govva-jietna-ráidu Deanu fatnasa duddjomis

/in , /by

Deanu fanas – govvaráidu Deanu fatnasa duddjomis lea almmustuvvan. Govvaráiddu sáhttá geavahit sihke duoji ja davvisámegiela oahppamateriálan.  

Govvamuitalusas Elle Ásllat Niillas Jovnna, Jouni Laiti, muitala Deanu fatnasa duddjomis. Fanasduddjoma muttot leat govviduvvon Sámeguovllu oahpahusguovddáža gurssas. Bargomuttuid govvideaddji govaid lassin materiála sisttisdoallá Jovnna jearahallama. Jearahallin lea Jávrri Juhan Niillas, Niilo Aikio. Materiála lea govven Ilona Tikkanen ja materiála lea editeren Hannu Kangasniemi. Materiála lea buvttadan Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat.

Geahča ja guldal govvaráiddu dáppe: https://bit.ly/DeanuFanas

 

Áigeguovdilis seminára Helssegis 19.10.2018 vaššiságas mii čuohcá romanaide ja sápmelaččaide

/in , /by

Báiki: Helsset Hotelli Presidentti (Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsset).
Áigi: bearjadaga 19.10.2018 d. 8.30-14.00
Lágideaddjit: Sámi Árvvut rs, Romanaáššiid ráđđádallangoddi ja Sámediggi
Čuozáhatjoavkkut: suopmelaš mearrideaddjit, sámiid ja romanaid iežaset servošat

Seminára čiekŋuda suopmelaš servodaga ságastallama vaššiságas ja sátnefriddjavuođas. Dat hukse oktasaš diehtovuođu sátnefriddjavuođas ja das manin vaššisáhka ii galgga suvvojuvvot.

Seminára ulbmilin lea buktit ovdan geavada muosáhusaid bakte sápmelaččaid ja romanaid oaidninvugiid vaššisága almmolašvuhtii, viidodahkii sihke dan váikkuhusaide. Dasa lassin semináras dahkkojuvvojit konstruktiiva evttohusat vaššisáhkii seahkáneapmái árgabeaivvi diliin, bargoeallimis, interneahtas go láhkaásaheami dásisnai. Oassi hubmiin leat politihka, media ja servodatlaš áššiid áššedovdit ja oassi dollet muosáhusáššedovdin sáhkavuoruid fáttás. Ođđa oaidninvuogi vaššisáhkaságastallamii fállet sáhkavuorut, mat gieđahallet dan váikkuhusa sámi ja románamánáide sihke -nuoraide. Dasa lassin ságastallojuvvo vaššisága ja sátnefriddjavuođa ráddjema váikkuhusain sápmelaččaid ja romanaid vejolašvuođaide oassálastit politihkalaš mearrádusdahkamii. Kultuvrralaš oaidninvuohki fáddái čiekŋuduvvo dasa lassin dáiddálaš luohte- ja lávlunloaiddastemiin.

Seminara eamidastá riikkabeaiveovddasteaddji Tarja Filatov, gii lea maid romanaáššiid ráđđádallangotti ságadoalli.

Seminára ruhtadit Sámi Árvvut rs, Romanaáššiid ráđđádallangoddi, Sámediggi ja oahpahus- ja kulturminiteriija sihke sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija.

Seminára lea nuvttá muhto dat gáibida ovddalgihtii registrerema: https://link.webropolsurveys.com/S/073E6FB8B9200843

Lassedieđut: Sámi Árvvut, Klemetti Näkkäläjärvi tel. +358405371584 ja sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija, romanaáššiid ráđđádallangoddi Johanna Järvinen tel. +358505120068

Semináraprográmma