Jäämeren radan merkitsemiselle maakuntakaavaan ei oikeudellisia edellytyksiä
Saamelaiskäräjät vastustaa Jäämeren radan merkitsemistä maakuntakaavaan, sillä radan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu. Saamelaiskäräjät vastustaa myös 400 kV voimalinjan merkitsemistä maakuntakaavaan. Lisäksi Saamelaiskäräjät esittää olemassa olevien tieverkostojen parantamista sekä saamelaiskulttuurin ja -hallinnon keskuskylä -merkintöjä Utsjoelle ja Vuotsoon.
Lapin liitto ja Saamelaiskäräjät neuvottelivat saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti 16.10.2018 Pohjois-Lapin maakuntakaavasta 2040. – Jäämeren rata ja sen sijoittuminen Pohjois-Lapin maakuntakaavan kattamalle alueelle on merkittävin yksittäinen kysymys niin Suomen saamelaisten kuin saamelaisten kotiseutualueen kannalta, linjaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Saamelaiskäräjien mukaan radan merkitsemiselle maakuntakaavaan ei ole olemassa oikeudellisia edellytyksiä, sillä radan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu. Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan välttämätön vähimmäisedellytys 5 §:n mukaisen intressien yhteensovittamisen lisäksi sille, että ratalinjaus voitaisiin merkitä maakuntakaavaan.
Vaikutuksia arvioimaan on perustettu erilaisia työryhmiä, mutta työryhmien työ on vasta aluillaan. Lisäksi työ on luonteeltaan sidosryhmätyöskentelyä, eikä sillä voida korvata ammattimaista, tieteellisiin menetelmiin perustuvaa ja kattavaa vaikutusten arviointia, jolla saataisiin dokumentoitua radan toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset muun muassa ympäristölle ja saamelaisten oikeudelle harjoittaa kieltään, kulttuuriaan sekä perinteisiä elinkeinojaan.
– Käsillä olevien rataa koskevien tietojen valossa on selvää, että yksi Suomen infrastruktuurin massiivisimmista hankkeista vaatii vielä paljon selvitys- ja arviointityötä ollakseen sillä tasolla, että se voitaisiin merkitä maakuntakaavaan. Saamelaiset ovat tässä niin yksityisoikeudellisten kuin kollektiivisten oikeuksien kannalta oikeudenhaltijoita, ei sidosryhmä, sanoo Sanila-Aikio.
Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti neuvottelussa olemassa olevien tieverkostojen yleistä parantamista Pohjos-Lapin maakuntakaavan alueella. Erityisesti Inari-Köngäs-tien merkitseminen merkittävästi parannettavaksi tieksi palvelisi itä-länsisuunnassa yhteysreittinä Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin välillä.
– Maakuntakaava ohjaa tulevaa kehitystä, ja Saamelaiskäräjät esitti, että Vuotso ja Utsjoki merkittäisiin myös saamelaiskulttuurin ja -hallinnon keskuskyliksi. On tärkeää, että esimerkiksi saamelaishallinto kehittyisi ja sijoittuisi eripuolille kaava-aluetta, lisää Sanila-Aikio.
Lapin liitto on käynnistänyt Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 laadinnan keväällä 2017. Kaavan on tarkoitus olla valmis vuoden 2020 lopussa. Saamelaiskäräjät on nimennyt kaavan valmisteluun saamelaiskulttuurin työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.
Taustamuistio: Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu Pohjois-Lapin maakuntakaavasta 2040 (16.10.2018).
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi
