Tervetuloa tutustumaan Saamelaiskäräjien hallintoon ja toimintaan!
Vastine Saamelaiskäräjien jäsen Kari Kyrön kirjoitukseen 28.9. Lapin Kansassa “Miljoonia valtion rahaa kuluu vuosittain hukkaan – Miten eteenpäin, Saamelaiskäräjät?”
Saamelaiskäräjien jäsen Kari Kyrö kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan, että miljoonia valtion rahaa kuluu vuosittain hukkaan, saamelaisten asioiden hoitamisessa toimintakyvyttömäksi osoittautuneen hallinnon pyörittämiseen. Haluamme avata Saamelaiskäräjien toimintaa ja mistä toimintaan osoitettu rahoitus koostuu.
Valtion talousarviossa Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan on varattu noin 1,6 miljoonaa euroa. Käytännössä tarkoittaen sitä, että summalla turvataan käräjien toimielinten toiminta ja maksetaan eri hallinnonaloilla työskentelevien työntekijöiden palkat. Käräjien toimielimiä ovat saamelaiskäräjien kokous, hallitus, puheenjohtaja, asiantuntijalautakunnat ja yhteistyöelimet. Käräjien hallinto puolestaan jakaantuu saamen kielen toimistoon, koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon sekä yleiseen toimistoon sosiaali- ja terveysyksiköineen sekä Sajoksen palveluyksiköineen. Hallinto työllistää vakituisesti 24 henkilöä.
Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan lisäksi käräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiseen kieli- ja kulttuuripesätoimintaan, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen, saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan sekä saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon noin 2,6 miljoonaa euroa, mitä ilman toiminnat jäisivät todennäköisesti toteuttamatta.
Saamelaiskäräjillä on erillisprojekteja tai toimintoja, joita rahoitetaan valtion ja Euroopan Unionin varoista. Näitä ovat mm. saamelainen elokuvakeskus, saamelainen lastenkulttuurikeskus, musiikkikeskus ja nuorisoneuvoston toiminta. Lisäksi meneillään olevia hankkeita on Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu –hanke ja nuorisoneuvoston De! ja Dihtosis -hankkeet. Erillistoiminnot edistävätkin monin tavoin saamen kielen ja kulttuurin eri osa-alueita ja työllistävät noin 30 henkilöä.
Saamelaiskäräjien koko toiminnan talousarvio vuodelle 2018 on noin 6,6 miljoonaa euroa. Nämä miljoonat eivät suinkaan ole hukkaan valunutta rahaa, vaan jakautuvat edellä mainitusti varsinaiseen toimintaan, käräjien kautta myönnettävään rahoitukseen sekä erillisprojekteihin ja toimintoihin. Lisäksi summa pitää sisällään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen vuokrat Senaatti-kiinteistöille 1,48 miljoonaa euroa.
Jotta Saamelaiskäräjien toiminta ja sen merkittävyys niin saamelaiselle kuin suomalaiselle yhteiskunnalle tulisi tutuiksi, pyydämme jokaista toiminnasta kiinnostunutta tulemaan tutustumaan käräjien hallintoon ja toimintaan. Erityisesti jokaisen Saamelaiskäräjien jäsenen olisi tärkeää tutustua edustamansa itsehallintoelimen toimintaan, jotta todenmukainen kuva käräjien toiminnasta, työn alla olevista asioista ja merkittävyydestä välittyisi myös sitä kautta suuremmalle yleisölle.
Tiina Sanila-Aikio, puheenjohtaja
Pia Ruotsala-Kangasniemi, hallintopäällikkö
Saamelaiskäräjät on vuonna 1996 omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa saamelaisille perustuslaissa turvattua kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.
