Mikä on kielipesä?

Mikä on kielipesä? Oletko kiinnostunut kielipesästä oman lapsesi mahdollisena varhaiskasvatusmuotona? Onko lapsesi kielipesässä ja etsit lisätietoa aiheesta? Täältä Saamelaiskäräjien uudelta sivulta löydät kattavasti perustietoa kielipesästä ja kielikylvystä www.samediggi.fi/kielipesa/.

Lisätietoja

Ma. kielipesäohjaaja Annika Pasanenannika.pasanen(at)samediggi.fi, +358 40 662 4741 / +358 10 839 3119

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi,+358 40 707 5626 / +358 10 839 3124

Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista Utsjoelle maanantaina 5.11.

Saamelaiskäräjien hallituksen järjestämät keskustelutilaisuudet jatkuvat. Hallitus järjestää kokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden Utsjoen kunnantalolla maanantaina 5.11. klo 18-20. Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja luoda mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista.

Saamelaiskäräjien hallitus toivottaa Utsjoen alueen saamelaiset tervetulleiksi vaalikauden neljänteen keskustelutilaisuuteen! Tilaisuus järjestetään Utsjoen kunnantalolla maanantaina 5.11. klo 18-20.

Seuraava hallituksen keskustelutilaisuus järjestetään Inarissa 4.12. Tilaisuudesta tiedotetaan lisää myöhemmin.

Saamelaiskäräjien vuoden 2018 toimintasuunnitelman mukaan hallituksen kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan Utsjoella, Vuotsossa, Helsingissä, Enontekiön Karesuvannossa ja Inarissa. Kokousten yhteydessä järjestetään paikkakunnalla keskustelutilaisuus, jossa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo yhteenvetona hallituksen toimista ja luo epävirallisen mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Jäämeren radan merkitsemiselle maakuntakaavaan ei oikeudellisia edellytyksiä 

Saamelaiskäräjät vastustaa Jäämeren radan merkitsemistä maakuntakaavaan, sillä radan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu. Saamelaiskäräjät vastustaa myös 400 kV voimalinjan merkitsemistä maakuntakaavaan. Lisäksi Saamelaiskäräjät esittää olemassa olevien tieverkostojen parantamista sekä saamelaiskulttuurin ja -hallinnon keskuskylä -merkintöjä Utsjoelle ja Vuotsoon.

Lapin liitto ja Saamelaiskäräjät neuvottelivat saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti 16.10.2018 Pohjois-Lapin maakuntakaavasta 2040. – Jäämeren rata ja sen sijoittuminen Pohjois-Lapin maakuntakaavan kattamalle alueelle on merkittävin yksittäinen kysymys niin Suomen saamelaisten kuin saamelaisten kotiseutualueen kannalta, linjaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien mukaan radan merkitsemiselle maakuntakaavaan ei ole olemassa oikeudellisia edellytyksiä, sillä radan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu. Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan välttämätön vähimmäisedellytys 5 §:n mukaisen intressien yhteensovittamisen lisäksi sille, että ratalinjaus voitaisiin merkitä maakuntakaavaan.

Vaikutuksia arvioimaan on perustettu erilaisia työryhmiä, mutta työryhmien työ on vasta aluillaan. Lisäksi työ on luonteeltaan sidosryhmätyöskentelyä, eikä sillä voida korvata ammattimaista, tieteellisiin menetelmiin perustuvaa ja kattavaa vaikutusten arviointia, jolla saataisiin dokumentoitua radan toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset muun muassa ympäristölle ja saamelaisten oikeudelle harjoittaa kieltään, kulttuuriaan sekä perinteisiä elinkeinojaan.

– Käsillä olevien rataa koskevien tietojen valossa on selvää, että yksi Suomen infrastruktuurin massiivisimmista hankkeista vaatii vielä paljon selvitys- ja arviointityötä ollakseen sillä tasolla, että se voitaisiin merkitä maakuntakaavaan. Saamelaiset ovat tässä niin yksityisoikeudellisten kuin kollektiivisten oikeuksien kannalta oikeudenhaltijoita, ei sidosryhmä, sanoo Sanila-Aikio.

Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti neuvottelussa olemassa olevien tieverkostojen yleistä parantamista Pohjos-Lapin maakuntakaavan alueella. Erityisesti Inari-Köngäs-tien merkitseminen merkittävästi parannettavaksi tieksi palvelisi itä-länsisuunnassa yhteysreittinä Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin välillä.

– Maakuntakaava ohjaa tulevaa kehitystä, ja Saamelaiskäräjät esitti, että Vuotso ja Utsjoki merkittäisiin myös saamelaiskulttuurin ja -hallinnon keskuskyliksi. On tärkeää, että esimerkiksi saamelaishallinto kehittyisi ja sijoittuisi eripuolille kaava-aluetta, lisää Sanila-Aikio.

Lapin liitto on käynnistänyt Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 laadinnan keväällä 2017. Kaavan on tarkoitus olla valmis vuoden 2020 lopussa. Saamelaiskäräjät on nimennyt kaavan valmisteluun saamelaiskulttuurin työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.

Kuva: Lapin tulevaisuuskuva 2040 aluerakenne sekä kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät. Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 tavoitteet (luonnos).

Taustamuistio: Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu Pohjois-Lapin maakuntakaavasta 2040 (16.10.2018).

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelainen kielineuvola 24.10 klo 18-20 – Saamenkielinen opetus esi- ja perusopetuksessa

Saamelainen kielineuvola 24.10.2018 18-20 Inari, Sajos
Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä: Saamenkielinen opetus esi- ja perusopetuksessa

Tervetuloa Saamelaisen kielineuvolan neljänteen Facebook-livelähetykseen 24.10.2018 klo 18-20. Lähetyspaikkana Sajos, Inari. Livestreemaus Saamelainen kielineuvola -Facebook sivujen kautta.

Lähetyksessä tapaamme kielentutkijoita ja saamenkielisen ja kielipesäopetuksen asiantuntijoita. Aura Pieski ja Eila Tapiola ovat illassamme pohjoissaamenkielisen opetuksen ja koltansaamen kielen opetuksen asiantuntijoina ja tekijöinä. Petra Kuuva tuo mukaan inarinsaamenkielisen opetuksen näkökulman.

Laura Arola ja Riitta Lehtola kommentoivat keskustelua kielenelvytyksen ja kielentutkimuksen näkökannoista. Lähetyksen aikana on mahdollisuus lähettää asiantuntijoille kysymyksiä koskien lapsen monikielistä opetusta.

Saamelainen kielineuvola

Saamelainen kielineuvola on osa Perhepalvelumalli Lappiin-hanketta (Lape-hanke), jonka tavoitteena on vahvistaa myös saamelaisten peruspalveluita. Lape-hanke on osa sote- ja maakuntauudistusta. Saamen kielet elävät vahvaa uudelleenelvytyskautta, jolloin perheillä on tarvetta kaksi- ja monikielisyysohjaukseen. Ajanmukaista ohjausta uhanalaisten vähemmistökielten puhujille on tällä hetkellä kuitenkin haastavaa saada. Saamenkielisten perheiden kaksi- ja monikielisyysneuvonta on matalan kynnyksen palvelukokeilu, jonka tavoitteena on vahvistaa saamenkielisten perheiden monikielisyystaitoja.

Kielineuvola on tarkoitettu kaikille perheille, jotka ovat kiinnostuneet vahvistamaan saamen kieltä ja monikielisyyttä perheessä. Kaikki vanhemmat sekä perheenjäsenet ovat tervetulleita kuulemaan, miten omalla toiminnalla ja valinnoilla voi tukea ja vahvistaa perheensä kaksikielisyyttä. Vähemmistökielen säilyttäminen ja siirtäminen lapsille (erityisesti kaupunkiympäristössä) vaatii vanhemmilta usein erityisen suurta aktiivisuutta ja edunvalvontaa. Kielen puhujia on rohkaistava käyttämään vähemmistökieltä, jotta kieltä siirrettäisiin lapsille. Toiminnassa huomioidaan kolme saamenkielistä ryhmää: inarinsaame, pohjoissaame, koltansaame.

Kielineuvola sisältää Facebook-sivuston, johon kerätään ajankohtaista tietoa kaksi- ja monikielisyydestä. Sivujen kautta voi helposti antaa palautetta ja toiveita järjestettävien kielineuvola-lähetysten sisältöihin. Sivuilla voi myös keskustella kaksi- ja monikielisyydestä ja siihen liittyvistä haasteista ja hyvistä käytännöistä. Yksityistä ohjausta on mahdollista saada yksityisviestillä. Ryhmän ylläpitäjinä toimivat Lape-hankkeen hanketyöntekijä Riitta Lehtola, saamelaiskäräjien kielipesäohjaaja Annika Pasanen sekä monikielisyysaktiivi Laura Arola.

Kielineuvolassa järjestetään kevään ja syksyn 2018 aikana 5 livelähetystä, joissa käsitellään kaksi- ja monikielisyyden eri puolia. Tarkoituksena on antaa vanhemmille käytännön ohjeistusta kaksi- ja monikielisyyden haasteista, hyvistä käytännöistä, lapsen varhaiskasvatuksen valinnasta ja koulunkäynnistä kaksi- ja monikielisenä. Livelähetyksissä puhujina saamen kielen kielenelvytyksen asiantuntijat sekä vanhemmat. Kevään ja syksyn tulevat lähetysajankohdat aiheineen ilmoitetaan Kielineuvolan Facebook-sivuilla.

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi NUORISOSIHTEERIN VIRANSIJAISUUDEN

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi nuorisosihteerin viransijaisuuden ajalle 1.12.2018–31.10.2019. Nuorisosihteerin päätehtävänä on toimia nuorisoneuvoston esittelijänä ja sihteerinä. Lisäksi sihteerin tehtäviin kuuluu nuorisoneuvoston alaisten hankkeiden koordinointi ja ohjaaminen.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Viransijaisuuden menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuvaa korkeakoulututkinto sekä hyvä nuorisoasioiden ja hallintotoiminnan tuntemus. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2491,54 – 2596,52 euroa/kk). Viransijaisuuden täyttämisessä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 9.11.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106 tai nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman puh. 010 839 3134. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 15.10.2018 Saamelaiskäräjät

Äänellinen kuvasarja tenolaisen veneen valmistamisesta ilmestyi

Deanu fanas – kuvasarja tenolaisen veneen valmistusvaiheista on ilmestynyt. Kuvasarjaa voi käyttää sekä saamelaisen käsityön että pohjoissaamen kielen oppimateriaalina.

Kuvakertomuksessa Elle Ásllat Niillas Jovnna, Jouni Laiti, kertoo tenolaisen veneen valmistamisen vaiheista. Veneen rakentamisen vaiheet on kuvattu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kurssilla. Työvaiheita havainnollistavien kuvien lisäksi aineisto sisältää Jouni Laitin haastattelun. Haastattelijana toimii Jávrri Juhan Niillas, Niilo Aikio. Aineiston on kuvannut Ilona Tikkanen ja materiaalin editoinut Hannu Kangasniemi. Materiaalin on tuottanut Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto.

Katso ja kuuntele kuvasarja tästä: https://bit.ly/DeanuFanas

 

Ajankohtaisseminaari Helsingissä 19.10.2018 romaneihin ja saamelaisiin kohdistuvasta vihapuheesta

Tervetuloa romaneihin ja saamelaisiin kohdistuvaa vihapuhetta käsittelevään ajankohtaisseminaariin Helsinkiin Hotelli Presidenttiin perjantaina 19.10.2018 klo 8.30-14.00. Osoite on Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki.

Seminaari syventää suomalaisen yhteiskunnan vihapuhe- ja sananvapauskeskustelua. Se rakentaa yhteistä tietopohjaa sananvapaudesta ja siitä miksi vihapuhetta ei tule sallia.

Seminaarin tavoitteena on tuoda käytännön kokemusten kautta esiin saamelaisten ja romanien näkökulmia vihapuheen yleisyyteen, laajuuteen sekä sen vaikutuksiin. Lisäksi seminaarissa tehdään rakentavia ehdotuksia vihapuheeseen puuttumiseksi niin arkipäivän tilanteissa, työelämässä, internetissä kuin lainsäädännön tasollakin. Osa puhujista on politiikan, median ja yhteiskunnallisten asioiden asiantuntijoita ja osa pitää kokemusasiantuntijana puheenvuoroja aiheesta. Uuden näkökulman vihapuhekeskusteluun tarjoavat puheenvuorot, jotka käsittelevät sen vaikutusta saamelais- ja romanilapsiin sekä –nuoriin. Lisäksi keskustellaan vihapuheen ja sananvapauden rajoittamisen vaikutuksista saamelaisten ja romanien mahdollisuuksiin osallistua poliittiseen päätöksentekoon. Kulttuurista näkökulmaa aiheeseen syvennetään lisäksi taiteellisilla joiku- ja lauluesityksillä.

Seminaaria emännöi kansanedustaja Tarja Filatov, joka on myös romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Seminaaria rahoittavat Sámi Árvvut ry, Romaniasiain neuvottelukunta ja Saamelaiskäräjät ja opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Seminaari on ilmainen, mutta se vaatii ennakkoilmoittautumisen: https://link.webropolsurveys.com/S/073E6FB8B9200843

Lisätietoja: Sámi Árvvut, Klemetti Näkkäläjärvi puh. +358405371584 ja sosiaali- ja terveysministeriö, SaKä, Petra Magga-Vars puh. 040 522 0117 ja romaniasiain neuvottelukunta Johanna Järvinen puh. 0505120068

Tilaisuuden ohjelma

Puheenjohtaja Sanila-Aikion puhe arktisten maiden ympäristöministerikokouksessa

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion puhe arktisten maiden ympäristöministerikokouksessa (The Arctic Environment Ministers’ meeting) Rovaniemellä 11. lokakuuta 2018 (englanniksi).

Excellences,

Ladies and Gentlemen, brothers and sisters,

It is an honor and privilege for me to welcome you, on behalf of the Sámi Parliament in Finland to the Arctic Environment Ministers’ Meeting – Exploring Common Solutions for the Arctic Environment.

Exploring and finding common solutions for the Arctic Environment should be priority for all of us. I believe the key for this is a cooperation between everyone – decision makers, indigenous peoples, scientists, researchers and the civil society.

I am delighted to welcome all the distinguished participants. You have travelled from the different regions to be present at this important meeting. I wish to extend my appreciation to the Government of Finland for the efforts to further develop the cooperation for promoting the well-being of the Arctic.

In addressing, planning and implementing common goals, it is important to clearly establish an effective cooperation. Cooperation between the Sámi Parliament and the ministry of the Environment in international environmental negotiations is crucial to achieve common goals. The Sámi Parliament participates in the preparations for the conferences and is part of the delegation of Finland, where the representative of the Sámi Parliament and the ministry of the Environment work together to achieve the best solutions for the Sámi and the environment.

Finally, it is particularly important to know and establish constructive relationships at regional level. Exchange of experience, methodologies and good practice at this level is very useful. Regional meetings and cooperation of different Arctic actors have provided important opportunities to develop capacity and skills and to explore common solutions of our home, the Arctic.

I want to remind us of the principles of full and effective participation of indigenous peoples and appropriate funding to strengthen the participation of indigenous peoples and their institutions in the Arctic cooperation. In addition, capacity-building is important for mutual learning for both indigenous peoples and the Arctic states to respond to our common challenges.

Participation in this important meeting thus carries an important responsibility. Mother Earth needs our attention.

Thank you.

 

Seuraa verkossa

Rovaniemen arktista ympäristöviikkoa voi seurata Twitterissä tunnisteilla:
#ABACongress
#ArcticEnv2018
#ArcticYouth

 

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi, +358 50 300 1780

Tervetuloa tutustumaan Saamelaiskäräjien hallintoon ja toimintaan!

Vastine Saamelaiskäräjien jäsen Kari Kyrön kirjoitukseen 28.9. Lapin Kansassa “Miljoonia valtion rahaa kuluu vuosittain hukkaan – Miten eteenpäin, Saamelaiskäräjät?”

Saamelaiskäräjien jäsen Kari Kyrö kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan, että miljoonia valtion rahaa kuluu vuosittain hukkaan, saamelaisten asioiden hoitamisessa toimintakyvyttömäksi osoittautuneen hallinnon pyörittämiseen. Haluamme avata Saamelaiskäräjien toimintaa ja mistä toimintaan osoitettu rahoitus koostuu.

Valtion talousarviossa Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan on varattu noin 1,6 miljoonaa euroa. Käytännössä tarkoittaen sitä, että summalla turvataan käräjien toimielinten toiminta ja maksetaan eri hallinnonaloilla työskentelevien työntekijöiden palkat. Käräjien toimielimiä ovat saamelaiskäräjien kokous, hallitus, puheenjohtaja, asiantuntijalautakunnat ja yhteistyöelimet. Käräjien hallinto puolestaan jakaantuu saamen kielen toimistoon, koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon sekä yleiseen toimistoon sosiaali- ja terveysyksiköineen sekä Sajoksen palveluyksiköineen. Hallinto työllistää vakituisesti 24 henkilöä.

Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan lisäksi käräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiseen kieli- ja kulttuuripesätoimintaan, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen, saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan sekä saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon noin 2,6 miljoonaa euroa, mitä ilman toiminnat jäisivät todennäköisesti toteuttamatta.

Saamelaiskäräjillä on erillisprojekteja tai toimintoja, joita rahoitetaan valtion ja Euroopan Unionin varoista. Näitä ovat mm. saamelainen elokuvakeskus, saamelainen lastenkulttuurikeskus, musiikkikeskus ja nuorisoneuvoston toiminta. Lisäksi meneillään olevia hankkeita on Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu –hanke ja nuorisoneuvoston De! ja Dihtosis -hankkeet. Erillistoiminnot edistävätkin monin tavoin saamen kielen ja kulttuurin eri osa-alueita ja työllistävät noin 30 henkilöä.

Saamelaiskäräjien koko toiminnan talousarvio vuodelle 2018 on noin 6,6 miljoonaa euroa. Nämä miljoonat eivät suinkaan ole hukkaan valunutta rahaa, vaan jakautuvat edellä mainitusti varsinaiseen toimintaan, käräjien kautta myönnettävään rahoitukseen sekä erillisprojekteihin ja toimintoihin. Lisäksi summa pitää sisällään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen vuokrat Senaatti-kiinteistöille 1,48 miljoonaa euroa. 

Jotta Saamelaiskäräjien toiminta ja sen merkittävyys niin saamelaiselle kuin suomalaiselle yhteiskunnalle tulisi tutuiksi, pyydämme jokaista toiminnasta kiinnostunutta tulemaan tutustumaan käräjien hallintoon ja toimintaan. Erityisesti jokaisen Saamelaiskäräjien jäsenen olisi tärkeää tutustua edustamansa itsehallintoelimen toimintaan, jotta todenmukainen kuva käräjien toiminnasta, työn alla olevista asioista ja merkittävyydestä välittyisi myös sitä kautta suuremmalle yleisölle.

Tiina Sanila-Aikio, puheenjohtaja
Pia Ruotsala-Kangasniemi, hallintopäällikkö

Saamelaiskäräjät on vuonna 1996 omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa saamelaisille perustuslaissa turvattua kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.

Puheenjohtaja Sanila-Aikion puhe arktisessa biodiversiteettikongressissa

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion puhe arktisessa biodiversiteettikongressissa (The Arctic Biodiversity Congress) Rovaniemellä 9. lokakuuta 2018 (englanniksi).

His Excellency Mr. President,

Excellences,

Ladies and Gentlemen, brothers and sisters,

It is a great honor for me to be addressing you today at this important event, the Arctic Biodiversity Congress 2018. We are gathered here today because we share a common threat and commitment to the wellbeing of our home, the Arctic.

Yesterday was an alarming day for the world. After years of research, the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) issued a special report on the impact of global warming of 1.5C. Report is the most extensive warning yet on the risks of rising global temperatures and it underlines that this is the final call. Keeping to the preferred target of 1.5 degrees above pre-industrial levels will mean ”rapid, far-reaching and unprecedented changes in all aspects of society”. Concerning point of the report are the differences of impacts between 1.5 degrees and 2 degrees.

Looking at the state of the world around us, the situation is deeply concerning. While the entire world as we know, is under threat, the Arctic is especially vulnerable. According to the report, warming greater than the global annual average is being experienced in many land regions, including two to three times higher in the Arctic. There is high confidence that the probability of a sea-ice-free Arctic Ocean during summer is substantially lower at global warming of 1.5 degrees when compared to 2 degrees. With 1.5 degrees of global warming, one sea ice-free Arctic summer is projected per century.

In addition, report identifies those populations that at higher risk of adverse consequences of global warming of 1.5 degrees and beyond, including disadvantaged and vulnerable populations, for instance indigenous peoples. High-risk regions include Arctic, dryland regions, small-island developing states, and least developed countries. Furthermore, report illustrates the implications of global warming for people, economies, and ecosystems. Unique and threatened systems, such as coral reefs, the Arctic and its indigenous people, mountain glaciers, and biodiversity hotspots are in very high risks of severe impacts.

There is ample evidence that climate change affects biodiversity. Climate change is already forcing biodiversity to adapt. There is no question the continued loss of biodiversity and climate change undermine human well-being. Everyone will suffer the consequences, but mainly those who have contributed the less, for example indigenous peoples. Abandonment of traditional way of life, land use-systems and loss of indigenous knowledge and practices have a significant impact on Indigenous peoples’ lives, cultures, languages, traditional livelihoods and food systems.

I believe we can all unite around well-being of the Arctic environment and embrace this as a core theme of these days here in Rovaniemi. Well-being of the Arctic is the most rational and worthwhile investment in our collective future.

In Rio de Janeiro, in 1992, nations met at the United Nations Conference on Environment and Development to seek solutions to issues such as poverty, the growing gap between industrialized and developing countries, and growing environmental, economic and social problems. The objective was to set a course for sustainable development around the world. One of the results of the Conference were two legally binding conventions, Framework Convention on Climate Change and Convention on Biological Diversity.

In 1996, the Arctic Council was established as a forum for promoting cooperation, coordination, and interaction among the Arctic States, with the involvement of the Arctic Indigenous Peoples.

In Paris, in December 2015, global leaders made a commitment to reduce global warming adopting the first-ever universal, legally binding global climate deal. The agreement sets out a global action plan to put the world on track to avoid dangerous climate change by limiting global warming to well below 2 degrees aiming to limit the increase to 1.5 degrees.

Now, in 2018, we need to do more. There is still a significant gap between the intentions and a real action. We must act now and discuss, recognize and address these gaps before it indeed is too late. Global challenges such as climate change and biodiversity loss can only be met through cooperation.

We must start making more environmental friendly political choices. To cut the ancient forest of the Arctic for bioenergy or to build a Railway to connect the Arctic sea and rest of Europe to transport natural resources, even oil, of the Arctic are not environmental friendly choices. We need our forests to store carbon, maintain biodiversity and for the traditional livelihoods of the Sámi. We don’t need a railway to cut through our forests and territories that benefits of the warming Arctic.

Traditional lands of indigenous peoples´ guard over 80 per cent of the planet’s biodiversity and indigenous peoples are effective stewards of these areas. These areas are a vital strategy for tackling climate change. In short, if we are to achieve the goals of the Paris Agreement and maintain biodiversity, we must recognize, advance and safeguard the rights of indigenous peoples to govern their lands and waters. Conserving natural terrestrial, freshwater and marine ecosystems and restoring degraded ecosystems is essential for the overall goals of national, regional and international politics of climate change and biodiversity.

The traditional knowledge of biodiversity of the Sámi forms an integral part of our cultural heritage, traditional livelihoods and languages. Preserving such traditional knowledge must not lead to its exploitation against the will of the Sámi and traditional knowledge must be maintained within the Sámi community. Traditional knowledge of Indigenous Peoples has emerged as an essential resource, alongside western science, to inform environmental decision-making in national and global intergovernmental processes. The only way traditional knowledge of Indigenous Peoples’ can be used correctly in decision making is to include the traditional knowledge holders into decision-making processes.

The Finnish Working Group on Article 8(j) has defined the essential content of the traditional knowledge protected by the Convention on Biological Diversity and its article 8(j):

The biodiversity-related traditional knowledge of the Sami manifests itself in the traditional use of nature by the Sami and in the Sami livelihoods based on nature, i.e. reindeer husbandry, fishing, hunting, gathering and handicrafts – as well as the Sami people’s relationship with nature. The knowledge is communicated through the terminology in the Sami language pertaining to nature, the terrain, the weather, reindeer husbandry, handicrafts as well as hunting and fishing, in addition to the Sami place names. Traditional knowledge is transmitted by means of conscious teaching, the example presented by the older generations, yoik singing and oral traditions as well as through the practices of reindeer husbandry, fishing, hunting, gathering and handicrafts.

Biodiversity issues need to receive much higher priority in policy making and development planning at every level. Cross-border collaboration and cooperation with Indigenous Peoples like the Arctic Council is essential, given that biodiversity challenges recognize no national and other boundaries.

I look forward to discussing here today new ideas and solutions for the Arctic. We know what we need to do and there is no reason to not act now.

Thank you.

 

Seuraa verkossa

Rovaniemen arktista ympäristöviikkoa voi seurata Twitterissä tunnisteilla:
#ABACongress
#ArcticEnv2018
#ArcticYouth

 

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi, +358 50 300 1780