Koltansaamen kielen aakkosvideo valmistui

/in , /by

Koltansaamen kielen aakkosten tuntemiseen opastava video on valmistunut. Videolla esiintyvät Tiina ja Elli-Dåʹmnn, he etsivät ja löytävät koltansaamen aakkosia. Jokaisesta aakkosesta annetaan esimerkkisana. Videon on tuottanut Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ja se on vapaasti kaikkien katsottavissa.

Videolla ovat mukana Tiina Sanila-Aikio ja Elli-Dåʹmnn Aikio. Videon  käsikirjoituksen ovat tehneet Tiina Sanila-Aikio ja Anna-Katariina Feodoroff. Videon on kuvannut ja editoinut Eeva Mäkinen.

Linkki kirjainvideoon: https://www.youtube.com/watch?v=-et0AMEGQ8Y

Lisätietoja

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

 

NEKK – Noveʹllnorldõk 2 – kirjan julkistamistilaisuus Sevettijärven koulun juhlasalissa 31.10.2018 klo 12.00

/in , , /by

Saamelaiskäräjät on kustantanut Niilo Aikion kirjoittaman ja Marketta Nilsenin kuvittaman novellikokoelman  toisen osan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Pohjois- ja inarinsaamenkieliset laitokset ilmestyivät  aiemmin keväällä. Juhlistamme koltansaamenkielisen  version ilmestymistä Sevettijärven koulun juhlasalissa  keskiviikkona 31.10.2018 klo 12.00.  Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Kirjasarjan toisen osan novellit ovat jatkoa ensimmäisen osan kertomuksille nuoren pojan elämästä Pulmankijärven erämaakylässä. Kirjan kirjoittaja Niilo Aikio on itse elänyt kirjan päähenkilön Nigan tavoin lapsuutensa ja nuoruutensa Pulmankijärvellä, joten tarinoista välittyy aito kosketus menneeseen aikaan ja olosuhteisiin. Hänen värikäs ja sujuva kielensä loihtii silmiemme eteen uskomattomia ja jännittäviä tapahtumia, jotka kiehtovat erilaisuudellaan ja aitoudellaan. Kalastukseen, riistanpyyntiin ja karjanhoitoon kuuluvat toimet Niilo Aikio kuvaa tarkasti ja asiantuntevasti.

Kuvittaja Marketta Nilseniä on aina viehättänyt se, miten Lapin ihminen on osannut sovittaa elämisensä ja toimeentulonsa tasapainossa luonnon kanssa ilman nykyajalle niin tyypillistä hyödyntämisen pakkoa. Päivittäiset toimet ja elämisen ehdot ovat pitkälle määräytyneet auringon ja kuun antaman valon määrän vaihteluiden mukaisesti. Nilsenin kuvitus saatteleekin tarinoita läpi koko vuoden kierron kaamoksen hämärästä aina keskikesän yöttömään yöhön.

Opetustyössään toimiessaan Nilsen kertoo etsiskelleensä turhaan oheismateriaalia, johon pohjoisen Suomen vasta lukemaan oppineet ja lukemisen työlääksi kokeneet nuoret, usein pojat, saisi innostumaan ja jonka maailmaan heidän olisi helppo samaistua. ”Tiesin, että useat heistä odottivat vain sitä, että koulupäivä päättyisi ja he pääsisivät kalalle, metsään tai tunturiin. Niilo Aikion Niga-pojan touhuista ja kommelluksista kertovat novellit ovat tulleet kuin tilauksesta täyttämään tätä puutetta!” Marketta Nilsen toteaa.

Saamelaisen kulttuuriperinnön siirtäminen sukupolvelta toiselle on myös kirjan keskeinen tavoite. Tämä tavoite on pyritty toteuttamaan myös kuvituksessa. Niilo Aikion novellithan kertovat asioista ja käytännöistä, jotka ovat Tenonvarren ja Pulmankijärven paikallishistoriaa ja perinnetietoutta, jonka vain ikääntyneempi väestö enää muistaa. Siksi on tärkeää, että asiat ja yksityiskohdat on kuvattu oikein. Tämän toteutuminen on vaatinut kuvittajan ja kirjailijan tiivistä yhteistyötä.

Koltansaamenkielelle kirjan on kääntänyt Raija Lehtola, inarinsaamenkielelle Ilmari Mattus ja pohjoisaamenkielelle Niilo Aikio.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Saamelaisasioiden neuvottelupäivillä esillä ajankohtaiset saamelaisasiat

/in /by

Oikeusministeriön ja Saamelaiskäräjien koordinoimat saamelaisasioiden neuvottelupäivät järjestetään jo neljännen kerran lokakuun 26. ja 29. päivä Helsingissä. Vuosittain järjestettävien neuvottelupäivien tarkoituksena on käydä läpi ajankohtaisia saamelaisasioita eri ministeriöiden ja Saamelaiskäräjien edustajien kesken.

Saamelaiskäräjien esille tuomat ajankohtaiset teemat tämän vuoden neuvottelupäivillä:

– Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut: Saamenkielisten sote-alan työntekijöiden saatavuuden turvaaminen (mm. koulutus) ja saamenkielisten sote-palveluiden kehittäminen.

– Saamen kielet ja saamenkieliset kulttuuripalvelut: Sámi Giellagáldun toiminnan turvaaminen, saamelaisen lastenkulttuurikeskus Mánnun toiminnan kehittäminen, saamelaisen musiikkikeskuksen toiminnan kehittäminen, saamelaisen elokuvakeskus- ja mediakasvatustoiminnan kehittäminen sekä saamen kieli- ja kulttuuripesätoiminnan siirto Saamelaiskäräjille.

– Ympäristö- ja elinkeinoasiat: Kullankaivun ympäristö- ja vesistövaikutukset.

Ensimmäisen neuvottelupäivän aluksi on kaikille ministeriöille tarkoitettu yhteinen osuus. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion alustuksen jälkeen ministeriöillä on mahdollisuus kommenttipuheenvuoroihin, joissa käsitellään ajankohtaisia saamelaisasioita ja tulevaisuuden näkymiä ministeriön toimialalla. Yhteisen osuuden jälkeen keskustellaan yksityiskohtaisemmin tietyistä kysymyksistä niistä vastaavien virkamiesten kanssa.

Saamelaiskäräjiltä neuvottelupäivään osallistuvat puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi ja etäyhteyksien kautta nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola sekä Saamelaiskäräjien virkamiehiä eri sektoreilta.

Tutustu Saamelaiskäräjien taustamuistioihin neuvottelupäivistä täältä.

 

Seuraa neuvottelupäiviä sosiaalisessa mediassa tunnisteilla

#saamelaisasiat #sámeáššit #sämiääših #säämääšš

 

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Saamen kielten etäopetushanke toivoo saamelaisyhdistyksiltä tukea lähiopetuspäivien järjestämiseen

/in , /by

Noin 60 perusopetuksen oppilasta opiskelee inarin-, koltan- tai pohjoissaamea lukuvuonna 2018–2019 saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen kautta. Opetus järjestetään etäyhteyksin. Etäopetushankkeen toteuttajat Utsjoen kunta ja Saamelaiskäräjät toivovat saamelaisyhdistyksiltä tukea saamen kielten lähiopetuspäivien järjestämiseen.

Opetuksen tueksi ja verkkopedagogiikan mukaisesti Saamen kielten etäopetushankkeessa on syntynyt idea lähiopetuspäivien järjestämiseksi saamelaislapsille ja -nuorille tarkoitettujen tapahtumien yhteydessä. Idea esiteltiin 18.9. pidetyssä etäopetushankkeen vanhempainillassa ja sai kannatusta huoltajilta. Myös kouluille on esitetty toive, että ne mahdollistaisivat oppilaiden osallistumisen poissaoloista huolimatta. Koulut eivät pysty rahallisesti tukemaan oppilaiden osallistumista lähiopetuspäiville.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadulla hankerahoituksella ei ole mahdollista kattaa oppilaiden ja huoltajien matkakuluja tapahtumiin. Tämän vuoksi hankkeessa toivotaan saamelaisyhdistysten tukevan oppilaiden osallistumista. Ensimmäiset lähiopetuspäivät on suunniteltu Saamelaisnuorten taidetapahtuman yhteyteen keväälle 2019. Saamelaisnuorten taidetapahtuman päivämäärä ja paikka eivät ole vielä tiedossa. Lukuvuosi 2019–2020 on suunniteltu alkavaksi lähiopetupäivällä Inarissa Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin yhteydessä elokuussa.

Lähiopetuspäivillä saamen kielen koulupäivä pidetään päivää ennen kyseistä tapahtumaa. Koulupäivän tarkoituksena on ryhmäytyminen, tutustuminen ja oppiminen. Koulupäivän aikana oppilaat ja opettajat saavat toisilleen fyysiset kasvot. Lähiopetuksen lisäksi etäoppilaat osallistuvat tapahtuman ohjelmaan ja saavat kokemuksen siitä, että oma kieli ja kulttuuri ovat tärkeitä. Lähiopetuspäivillä tuetaan saamelaislasten- ja nuorten yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta ja osallistumista omaan kulttuuriinsa.

Lähiopetuspäivien kustannuksiin voi hakea kulttuuriavustusta ainakin Saamelaiskäräjiltä ja Taiteen edistämiskeskukselta (Taike). On hyvä huomioida, että Saamelaiskäräjien ja Taiken avustusten hakuaika päättyy 31.10 klo 16.00.

Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa esille maailman alkuperäiskansojen kielten tilanne ja lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen kielistä sekä kehittää niitä. Teemavuosi luo siten hienon mahdollisuuden kiinnittää huomiota saamen kielten tilanteeseen. Etäopetushanke haluaa osaltaan kannustaa saamelaisyhdistyksiä osallistumaan teemavuoteen saamen kielten etäoppilaiden lähiopetuspäivien merkeissä.

Yhteistyöterveisin,

Eila Tapiola, projektipäällikkö, eila.tapiola@utsjoki.fi, 040 7012 094

Arla Magga, hankekoordinaattori, arla.magga@samediggi.fi, 040 1985 033

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien kulttuuriavustusten hakeminen 2019: https://www.samediggi.fi/2018/09/26/saamelaiskarajien-kulttuuriavustusten-hakeminen-2019/

Taiken avustukset kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan: http://www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset/-/stipend/YVViGZFdtdpP/viewStipend/11166

Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta (IYIL2019): https://www.samediggi.fi/vuonna-2019-vietetaan-ykn-alkuperaiskansojen-kielten-vuotta-iyil2019/

Saamelaisnuorten Taidetapahtuma: https://www.samediggi.fi/toiminta/nuorten-taidetapahtuma/

Ijahis Idja: http://www.ijahisidja.fi/welcome.php

Nuoret pääsevät itse suunnittelemaan saamenkielistä vapaa-ajan toimintaa

/in , /by

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston De!-projekti selvittää parhaillaan kyselyllä nuorilta, millaiseen saamenkieliseen nuorten vapaa-ajantoimintaan he haluaisivat osallistua. Saamelaiskäräjien nettisivuilla ja nuorisoneuvoston sosiaalisen median kanavissa olevaan kyselyyn voivat vastata kaikki 13-29-vuotiaat nuoret, jotka haluaisivat osallistua nuorisotoimintaan jollakin saamen kielellä.

– Saamenkielistä nuorisotoimintaa on tähän asti ollut vain vähän. De!-projektin tavoitteena on saada nuoret itse mukaan ideoimaan, millaiseen saamenkieliseen toimintaan he haluaisivat osallistua. Nyt on hyvä hetki kertoa, jos on itse tai kaveriporukassa haaveillut jostain vapaa-ajantoiminnasta, jota omalla alueella ei ole ollut. Projektin tavoitteena on toteuttaa juuri sellaisia ideoita, vinkkaa De!-projektin projektityöntekijä Tuuli Miettunen.

De!-projektin aikana toteutetaan nuorten suunnittelemia saamenkielisen vapaa-ajantoiminnan pilotteja. Tavoitteena on vahvistaa saamenkielistä nuorisokulttuuria ja rohkaista nuoria käyttämään saamen kieliä myös vapaa-ajallaan.

Saamenkielisen nuorisotoiminnan esteenä on ollut osittain saamenkielisten nuorisotyöntekijöiden puute kunnissa. Työntekijäpula on edelleen ongelma, myöntää Miettunen.

– Koska kunnissa ei ole saamenkielisiä nuorisotyöntekijöitä, toiminnan ohjaajat on löydettävä muualta. Siksi selvitämme samaan aikaan myös, millaisia kielitaitoisia ihmisiä kunnissa ja saamelaisalueella toimivissa yhdistyksissä on ja voisiko heidän osaamistaan hyödyntää nuorten ideoimassa toiminnassa, kertoo Miettunen.

Kyselyihin pääsee vastaamaan osoitteessa https://www.samediggi.fi/de/

De!-projektin etenemistä voi seurata saamelaiskäräjien nettisivuilla ja nuorisoneuvoston sosiaalisen median kanavissa, Instagramissa ja Facebookissa. Projekti toteutetaan ajalla 1.10.2018-30.8.2019 ja sitä rahoittaa Leader Pohjoisin Lappi.

Lisätietoja:
Projektityöntekijä Tuuli Miettunen, tuuli.miettunen(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3133 / 040 650 7505

 

           

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 24.10.2018

/in /by

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 24.10.2018 henkilöstön hyvinvointipäivän vuoksi.

Mikä on kielipesä?

/in , /by

Mikä on kielipesä? Oletko kiinnostunut kielipesästä oman lapsesi mahdollisena varhaiskasvatusmuotona? Onko lapsesi kielipesässä ja etsit lisätietoa aiheesta? Täältä Saamelaiskäräjien uudelta sivulta löydät kattavasti perustietoa kielipesästä ja kielikylvystä www.samediggi.fi/kielipesa/.

Lisätietoja

Ma. kielipesäohjaaja Annika Pasanen, annika.pasanen(at)samediggi.fi, +358 40 662 4741 / +358 10 839 3119

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi,+358 40 707 5626 / +358 10 839 3124

Jäämeren radan merkitsemiselle maakuntakaavaan ei oikeudellisia edellytyksiä 

/in , /by

Saamelaiskäräjät vastustaa Jäämeren radan merkitsemistä maakuntakaavaan, sillä radan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu. Saamelaiskäräjät vastustaa myös 400 kV voimalinjan merkitsemistä maakuntakaavaan. Lisäksi Saamelaiskäräjät esittää olemassa olevien tieverkostojen parantamista sekä saamelaiskulttuurin ja -hallinnon keskuskylä -merkintöjä Utsjoelle ja Vuotsoon.

Lapin liitto ja Saamelaiskäräjät neuvottelivat saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti 16.10.2018 Pohjois-Lapin maakuntakaavasta 2040. – Jäämeren rata ja sen sijoittuminen Pohjois-Lapin maakuntakaavan kattamalle alueelle on merkittävin yksittäinen kysymys niin Suomen saamelaisten kuin saamelaisten kotiseutualueen kannalta, linjaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien mukaan radan merkitsemiselle maakuntakaavaan ei ole olemassa oikeudellisia edellytyksiä, sillä radan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu. Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan välttämätön vähimmäisedellytys 5 §:n mukaisen intressien yhteensovittamisen lisäksi sille, että ratalinjaus voitaisiin merkitä maakuntakaavaan.

Vaikutuksia arvioimaan on perustettu erilaisia työryhmiä, mutta työryhmien työ on vasta aluillaan. Lisäksi työ on luonteeltaan sidosryhmätyöskentelyä, eikä sillä voida korvata ammattimaista, tieteellisiin menetelmiin perustuvaa ja kattavaa vaikutusten arviointia, jolla saataisiin dokumentoitua radan toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset muun muassa ympäristölle ja saamelaisten oikeudelle harjoittaa kieltään, kulttuuriaan sekä perinteisiä elinkeinojaan.

– Käsillä olevien rataa koskevien tietojen valossa on selvää, että yksi Suomen infrastruktuurin massiivisimmista hankkeista vaatii vielä paljon selvitys- ja arviointityötä ollakseen sillä tasolla, että se voitaisiin merkitä maakuntakaavaan. Saamelaiset ovat tässä niin yksityisoikeudellisten kuin kollektiivisten oikeuksien kannalta oikeudenhaltijoita, ei sidosryhmä, sanoo Sanila-Aikio.

Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti neuvottelussa olemassa olevien tieverkostojen yleistä parantamista Pohjos-Lapin maakuntakaavan alueella. Erityisesti Inari-Köngäs-tien merkitseminen merkittävästi parannettavaksi tieksi palvelisi itä-länsisuunnassa yhteysreittinä Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin välillä.

– Maakuntakaava ohjaa tulevaa kehitystä, ja Saamelaiskäräjät esitti, että Vuotso ja Utsjoki merkittäisiin myös saamelaiskulttuurin ja -hallinnon keskuskyliksi. On tärkeää, että esimerkiksi saamelaishallinto kehittyisi ja sijoittuisi eripuolille kaava-aluetta, lisää Sanila-Aikio.

Lapin liitto on käynnistänyt Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 laadinnan keväällä 2017. Kaavan on tarkoitus olla valmis vuoden 2020 lopussa. Saamelaiskäräjät on nimennyt kaavan valmisteluun saamelaiskulttuurin työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.

Kuva: Lapin tulevaisuuskuva 2040 aluerakenne sekä kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät. Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 tavoitteet (luonnos).

Taustamuistio: Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu Pohjois-Lapin maakuntakaavasta 2040 (16.10.2018).

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelainen kielineuvola 24.10 klo 18-20 – Saamenkielinen opetus esi- ja perusopetuksessa

/in , /by

Saamelainen kielineuvola 24.10.2018 18-20 Inari, Sajos
Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä: Saamenkielinen opetus esi- ja perusopetuksessa

Tervetuloa Saamelaisen kielineuvolan neljänteen Facebook-livelähetykseen 24.10.2018 klo 18-20. Lähetyspaikkana Sajos, Inari. Livestreemaus Saamelainen kielineuvola -Facebook sivujen kautta.

Lähetyksessä tapaamme kielentutkijoita ja saamenkielisen ja kielipesäopetuksen asiantuntijoita. Aura Pieski ja Eila Tapiola ovat illassamme pohjoissaamenkielisen opetuksen ja koltansaamen kielen opetuksen asiantuntijoina ja tekijöinä. Petra Kuuva tuo mukaan inarinsaamenkielisen opetuksen näkökulman.

Laura Arola ja Riitta Lehtola kommentoivat keskustelua kielenelvytyksen ja kielentutkimuksen näkökannoista. Lähetyksen aikana on mahdollisuus lähettää asiantuntijoille kysymyksiä koskien lapsen monikielistä opetusta.

Saamelainen kielineuvola

Saamelainen kielineuvola on osa Perhepalvelumalli Lappiin-hanketta (Lape-hanke), jonka tavoitteena on vahvistaa myös saamelaisten peruspalveluita. Lape-hanke on osa sote- ja maakuntauudistusta. Saamen kielet elävät vahvaa uudelleenelvytyskautta, jolloin perheillä on tarvetta kaksi- ja monikielisyysohjaukseen. Ajanmukaista ohjausta uhanalaisten vähemmistökielten puhujille on tällä hetkellä kuitenkin haastavaa saada. Saamenkielisten perheiden kaksi- ja monikielisyysneuvonta on matalan kynnyksen palvelukokeilu, jonka tavoitteena on vahvistaa saamenkielisten perheiden monikielisyystaitoja.

Kielineuvola on tarkoitettu kaikille perheille, jotka ovat kiinnostuneet vahvistamaan saamen kieltä ja monikielisyyttä perheessä. Kaikki vanhemmat sekä perheenjäsenet ovat tervetulleita kuulemaan, miten omalla toiminnalla ja valinnoilla voi tukea ja vahvistaa perheensä kaksikielisyyttä. Vähemmistökielen säilyttäminen ja siirtäminen lapsille (erityisesti kaupunkiympäristössä) vaatii vanhemmilta usein erityisen suurta aktiivisuutta ja edunvalvontaa. Kielen puhujia on rohkaistava käyttämään vähemmistökieltä, jotta kieltä siirrettäisiin lapsille. Toiminnassa huomioidaan kolme saamenkielistä ryhmää: inarinsaame, pohjoissaame, koltansaame.

Kielineuvola sisältää Facebook-sivuston, johon kerätään ajankohtaista tietoa kaksi- ja monikielisyydestä. Sivujen kautta voi helposti antaa palautetta ja toiveita järjestettävien kielineuvola-lähetysten sisältöihin. Sivuilla voi myös keskustella kaksi- ja monikielisyydestä ja siihen liittyvistä haasteista ja hyvistä käytännöistä. Yksityistä ohjausta on mahdollista saada yksityisviestillä. Ryhmän ylläpitäjinä toimivat Lape-hankkeen hanketyöntekijä Riitta Lehtola, saamelaiskäräjien kielipesäohjaaja Annika Pasanen sekä monikielisyysaktiivi Laura Arola.

Kielineuvolassa järjestetään kevään ja syksyn 2018 aikana 5 livelähetystä, joissa käsitellään kaksi- ja monikielisyyden eri puolia. Tarkoituksena on antaa vanhemmille käytännön ohjeistusta kaksi- ja monikielisyyden haasteista, hyvistä käytännöistä, lapsen varhaiskasvatuksen valinnasta ja koulunkäynnistä kaksi- ja monikielisenä. Livelähetyksissä puhujina saamen kielen kielenelvytyksen asiantuntijat sekä vanhemmat. Kevään ja syksyn tulevat lähetysajankohdat aiheineen ilmoitetaan Kielineuvolan Facebook-sivuilla.

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi NUORISOSIHTEERIN VIRANSIJAISUUDEN

/in , /by

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi nuorisosihteerin viransijaisuuden ajalle 1.12.2018–31.10.2019. Nuorisosihteerin päätehtävänä on toimia nuorisoneuvoston esittelijänä ja sihteerinä. Lisäksi sihteerin tehtäviin kuuluu nuorisoneuvoston alaisten hankkeiden koordinointi ja ohjaaminen.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Viransijaisuuden menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuvaa korkeakoulututkinto sekä hyvä nuorisoasioiden ja hallintotoiminnan tuntemus. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2491,54 – 2596,52 euroa/kk). Viransijaisuuden täyttämisessä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 9.11.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106 tai nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman puh. 010 839 3134. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 15.10.2018 Saamelaiskäräjät