Luonnonvarakeskus (Luke) on asiantuntijalausunnossaan todennut, että Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmia kullankaivun eri muotojen aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista poronhoidolle ei voida pitää oikeina. Laskelmissa on huomioitu ainoastaan se alue, joka eri kullankaivumuodoissa vuosittain kaivetaan ja käsitellään kullan etsimiseksi. Lisäksi arvio kullankaivualueiden palautumisesta laidunkäyttöön 10 vuoden kuluessa on osittain liian optimistinen.

Saamelaiskäräjät pyysi Lukelta lausuntoa Lapin Kullankaivajain Liiton tekemästä muistiosta kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon sekä asiantuntija-arviota kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon ja sen kannattavuuteen. -Lapin Kullankaivajain Liiton muistiolla on pyritty osoittamaan vääräksi Saamelaiskäräjien esiin tuoma näkemys siitä, että kullankaivulla on merkittävä negatiivinen vaikutus erityisesti saamelaiseen poronhoitoon ja sitä kautta saamelaisten oikeuteen harjoittaa omaa kieltään ja kulttuuriaan, toteaa Saamelaiskäräjien ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Luken lausunnon mukaan laidunalueiden menetyksistä aiheutuvia poronhoidon nettotulojen menetyksiä laskettaessa tulisi ottaa huomioon todellinen menetetty tai käytöstä osittain poistunut laidunalue, sen laatu ja taloudellinen arvo laitumena sekä näiden menetysten kesto. Myös muut maankäytöstä aiheutuvat vaikutukset, jotka kohdistuvat poronhoitoon ja laitumiin, tulisi huomioida kattavissa taloudellisissa vaikutusarvioinneissa.

Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmissa oli päädytty siihen, että neljän paliskunnan alueella sijoittuvien kaikkien kullankaivumuotojen yhteinen porotaloudelle aiheuttama haitta on 49,90 euroa vuodessa. Lisäksi esitettiin, että kaivetut alueet palautuvat noin 10 vuoden kuluessa lähes ennalleen poronhoidon käyttöön. -On selvää, että kullanhuuhdonnan vaikutuksia poronhoitoon ei voida mitata ainoastaan alueella, joka on kullanhuuhdonnan käytössä tietyllä ajanjaksolla, painottaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Lisäksi Lapin Kullankaivajain Liiton mukaan kullankaivuu on aiheuttanut viimeisten 20 vuoden aikana vuodessa keskimäärin 0,25 poron kuoleman alueella, jossa on 300 valtausta neljän paliskunnan alueella. Luke toteaa, että Lapin Kullankaivajain Liiton porokuolemakyselyn luotettavuuteen ja kattavuuteen ei voida ottaa kantaa, koska muistiosta ei käy ilmi, miten kullankaivun aiheuttamia porokuolemia koskeva kysely kullankaivajille tehtiin, mikä oli sen vastausprosentti ja kuinka luotettavasti kullankaivajat ovat voineet todeta ja rekisteröidä kaikki porokuolemat.

Luken lausunnossa todetaan, että maankäyttömuotojen häiriövaikutuksia porojen laidunnukseen on tutkittu varsin paljon. Tutkimuksessa (Anttonen ym. 2011: Arctic 64(a):1-14) on osoitettu, että vuodenaikaisia laidunalueita valittaessa porot välttävät kullanhuuhdonta-alueita erityisesti kesäaikaan, mutta myös alkutalvella. Tämä välttämisvyöhyke ulottuu jopa 1,5 km:n etäisyydelle kullankaivualueesta.

Lisäksi tutkimustietoa jäkäliköiden kasvusta ja palautumisesta esim. metsäpalon jälkeen on olemassa paljon. Erilaisten maankäytön ja ihmistoiminannan alueiden lisääntyessä ja laajetessa sekä samalla pirstoessa laidunalueita, myös jäkälälaitumet kuluvat koko paliskunnan alueella nopeammin. Näistä syistä Luke katsoo, ettei ole oikea peruste käyttää mittarina vain vuosittain kaivettua maa-aluetta laskettaessa kullankaivun vaikutuksia poronhoitoon.

Kuva: Koneellista kullankaivua kesällä 2018 Lapin paliskunnan alueella Vuotsossa.

Liitteet:

• Saamelaiskäräjien 15.8.2018 lausuntopyyntö Lukelle
• Luken asiantuntijalausunto Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n tekemästä laskelmasta kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi