Saamelaiskäräjien kulttuuriavustusten hakeminen 2019

/in , /by

Saamelaiskäräjät julistaa Opetus- ja kulttuuriministeriön mom. 29.80.52 (saamelainen kulttuurimääräraha) saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan osoitetusta määrärahasta vuodelle 2020 myönnettävät avustukset haettaviksi. Avustushakemukset on osoitettava Saamelaiskäräjille viimeistään 31. lokakuuta 2018 klo 16.15 mennessä osoitteella: info@samediggi.fi tai Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 Inari. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa kulttuurisihteeriltä puh. 010 839 3103 ja sähköpostitse riitta.orti-berg(at)samediggi.fi.

Hakulomakkeet ovat myös tulostettavissa Saamelaiskäräjien verkkosivuilta osoitteesta www.samediggi.fi. Avustushakemukset voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiestä käyttäen, lähettää sähköpostitse tai postitse. Avustushakemusten lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla.

 

Kuva:Anja Vest

Lomakkeet

Voit ladata alta täytettävän pdf-lomakkeen. Lomakkeen voi täyttää myös osassa selaimista, kuten Chrome tai Internet Explorer.

Tekniset ohjeet

Yhdistyksen toiminta-avustus / projektiavustus

Työskentelyapuraha

Projektiavustus

Tiliselvitys

Saamelaiskäräjät järjestää valmistautumispäivän auktorisoidun kääntäjän tutkintoon 5.10.

/in , , /by

Saamenkielisiä auktorisoituja kääntäjiä on määrällisesti vähän ja saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto haluaa toimillaan tukea ja kannustaa saamelaisia kääntäjiä suorittamaan auktorisoidun kääntäjän tutkinnon. Auktorisoidun kääntäjän tutkinto voi olla haastava suorittaa ilman valmistautumista ja valmistautumisen tueksi Saamelaiskäräjät järjestää valmistautumispäivän, jonka tavoitteena on tutustuttaa auktorisoidun kääntäjän tutkintoon ja auttaa valmistautumaan tutkintoon. Valmistautumispäivä on ensisijaisesti suunnattu tutkintoon ilmoittautuneille, mutta tilaisuuteen voi myös osallistua tutkinnon suorittamisesta ja käännösalasta muuten kiinnostuneet.

Opetushallituksen hallinnoima auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestetään vuosittain, tänä vuonna tutkintotilaisuus on lauantaina 10.11.2018 klo 9.00–17.00 ja ilmoittautuminen tämän vuoden tutkintoon on päättynyt. Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon voi suorittaa kaikilla Suomessa puhutuilla saamen kielillä ja se on virallinen todistus kääntäjän ammattitaidosta. Auktorisoitu kääntäjä on asiantuntija, jolla on oikeus tehdä auktorisoituja käännöksiä. Tutkinnon sisällöstä voi lukea tarkemmin opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat

Valmistautumispäivä järjestetään 5.10.2018 klo 13-17 Sajoksessa. Päivän ohjelma jakautuu kahteen osaan, ensimmäisessä osiossa klo. 13-15 tutustutaan tutkinnon sisältöön ja rakenteeseen sekä kääntämisen etiikkaan. Toisessa osiossa klo 15-17 tehdään ennakkotehtävien pohjalta käännösharjoituksia ja sanastotyötä. Päivän aikana osallistujat saavat ohjeita tutkintoon valmistumiseen ja kielenhuollollista tukea. Kouluttajina tilaisuudessa toimivat auktorisoituneet kääntäjät Maiju Saijets ja Merja Fofonoff.

Ilmoittautuminen valmennukseen ja lisätietoja kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikiolta:

anne-kirste.aikio@samediggi.fi
Mob. +358 40 707 5626
Tel. 010 839 3124

Saamelainen kielineuvola 27.9.2018 klo 18-20 – Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä

/in , , /by

Saamelainen kielineuvola 27.9.2018 18-20 Sajos, Inari – Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä: Monikielisen lapsen varhaiskasvatus.

Tervetuloa Saamelaisen kielineuvolan kolmanteen Facebook-livelähetykseen 27.9.2018 klo 18-20. Lähetyspaikkana Sajos, Inari. Livestreemaus Saamelainen kielineuvola-sivujen kautta.

Lähetyksessä tapaamme kielentutkijoita ja saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja kielipesätoiminnan asiantuntijoita. Niina Siltala ja Pirjo Lotvonen ovat illassamme inarin- ja koltansaamenkielisen kielipesätoiminnan asiantuntijoina ja tekijöinä. Merja Pieski tuo mukaan äidinkielisille tarkoitetun pohjoissaamenkielisen varhaiskasvatuksen näkökulman.

Laura Arola ja Annika Pasanen kommentoivat keskustelua kielenelvytyksen ja kielentutkimuksen näkökannoista. Lähetyksen aikana on mahdollisuus lähettää asiantuntijoille kysymyksiä koskien lapsen monikielistä kehitystä ja saamelaista varhaiskasvatusta.

Saamelainen kielineuvola

Saamelainen kielineuvola on osa Perhepalvelumalli Lappiin-hanketta (Lape-hanke), jonka tavoitteena on vahvistaa myös saamelaisten peruspalveluita. Lape-hanke on osa sote- ja maakuntauudistusta. Saamen kielet elävät vahvaa uudelleenelvytyskautta, jolloin perheillä on tarvetta kaksi- ja monikielisyysohjaukseen. Ajanmukaista ohjausta uhanalaisten vähemmistökielten puhujille on tällä hetkellä kuitenkin haastavaa saada. Saamenkielisten perheiden kaksi- ja monikielisyysneuvonta on matalan kynnyksen palvelukokeilu, jonka tavoitteena on vahvistaa saamenkielisten perheiden monikielisyystaitoja.

Kielineuvola on tarkoitettu kaikille perheille, jotka ovat kiinnostuneet vahvistamaan saamen kieltä ja monikielisyyttä perheessä. Kaikki vanhemmat sekä perheenjäsenet ovat tervetulleita kuulemaan, miten omalla toiminnalla ja valinnoilla voi tukea ja vahvistaa perheensä kaksikielisyyttä. Vähemmistökielen säilyttäminen ja siirtäminen lapsille (erityisesti kaupunkiympäristössä) vaatii vanhemmilta usein erityisen suurta aktiivisuutta ja edunvalvontaa. Kielen puhujia on rohkaistava käyttämään vähemmistökieltä, jotta kieltä siirrettäisiin lapsille. Toiminnassa huomioidaan kolme saamenkielistä ryhmää: inarinsaame, pohjoissaame, koltansaame.

Kielineuvola sisältää Facebook-sivuston, johon kerätään ajankohtaista tietoa kaksi- ja monikielisyydestä. Sivujen kautta voi helposti antaa palautetta ja toiveita järjestettävien kielineuvola-lähetysten sisältöihin. Sivuilla voi myös keskustella kaksi- ja monikielisyydestä ja siihen liittyvistä haasteista ja hyvistä käytännöistä. Yksityistä ohjausta on mahdollista saada yksityisviestillä. Ryhmän ylläpitäjinä toimivat Lape-hankkeen hanketyöntekijä Riitta Lehtola, saamelaiskäräjien kielipesäohjaaja Annika Pasanen sekä monikielisyysaktiivi Laura Arola.

Kielineuvolassa järjestetään kevään ja syksyn 2018 aikana 5 livelähetystä, joissa käsitellään kaksi- ja monikielisyyden eri puolia. Tarkoituksena on antaa vanhemmille käytännön ohjeistusta kaksi- ja monikielisyyden haasteista, hyvistä käytännöistä, lapsen varhaiskasvatuksen valinnasta ja koulunkäynnistä kaksi- ja monikielisenä. Livelähetyksissä puhujina saamen kielen kielenelvytyksen asiantuntijat sekä vanhemmat. Kevään ja syksyn tulevat lähetysajankohdat aiheineen ilmoitetaan Kielineuvolan Facebook-sivuilla.

Seminaari saamelaisnuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta, aikataulu

/in , , /by

Seminaarin tavoitteena on, että saamelaisnuoret pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja ajatuksiaan seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta. Norjan Saamelaiskäräjien nuorisopoliittinen lautakunta aloittanut keskustelun aiheesta ja tarkoituksena on laajentaa keskustelua koko saamenmaahan. On tärkeää nostaa aihe näkyville, koska aiheesta vaietaan hyvin usein. Seminaari pyrkii antamaan työkaluja seksuaalista väkivaltaa kokeneen nuoren kohtaamiseen ja tukemiseen sekä omien kokemusten käsittelyyn.

Aika: perjantai 5.10.2018 klo 9.00-15.30

Paikka: Inari, Sajoksen Parlamenttisali Solju

Aikataulu

9.00-9.10 Seminaarin avaus, Risten Mustonen nuorisoneuvoston puheenjohtaja

9.10-9.40 Seksi ei oo rajaton – rajat on Vastaava kriisityöntekijä Kati Puhakka, Raiskauskriisikeskus Tukinainen

9.40-10.10 Seksuaaliväkivalta nuorten kokemana Seksuaaliväkivaltatyön ohjaaja Noora Wilhelmsson, Otava-hanke, Tyttöjen Talo® Rovaniemi

10.10-10.40 Saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut Saamelainen osaamiskeskus ‐ psyykkinen hyvinvointi ja päihdehuolto, SÁNAG:n toiminnan esittely, Raghild Varsi Dahl Saamelaisnuorten psykiatrinen ryhmä, projektijohtaja/seksologi Ingunn Eriksen AMATHEA-hanke

10.40-11.00 Rape culture – mikä ja kenen ongelma se on? Nuori saamelainen elokuvantekijä Sunna Nousuniemi

11.00-12.00 Saamelaisnuorten paneelikeskustelu

12.00-13.00 Lounas, Sajoksen ravintola Čaiju

13.00-14.00 Työpajat:

Seksuaaliväkivaltaa kokeneen nuoren kohtaaminen Seksuaaliväkivaltatyön ohjaaja Noora Wilhelmsson, Otava-hanke, Tyttöjen Talo® Rovaniemi Ohjaaja Elina Kreus, Tyttöjen Talo® Rovaniemi

Työpajassa osallistujat saavat valmiuksia seksuaaliväkivaltaa kokeneen nuoren sensitiiviseen kohtaamiseen. Käsittelemme myös seksuaaliväkivallan puheeksi ottamista ja nuorta suojaavia tekijöitä.

Osallistava työpaja: Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden nuorten tukeminen sekä saamelaisnuorten hyvinvoinnin tukitoimien suunnittelu yliopettaja, psykologi Tomi Guttorm, Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Oamk 

Työpajassa käsitellään esimerkkejä, joita osallistujat voivat jättää nimettömänä yhteiseen työskentelyalustaan (Huom! tietokone mukaan). Lisäksi työpajassa suunnitellaan yhteistoiminnallisesti tukitoimia saamelaisnuorille. Työpajan jälkeen on myös mahdollista keskustella yksityisesti psykologin kanssa suomeksi tai pohjoissaameksi.

Seksuaalikasvatuksen merkitys seksuaalisen väkivallan ehkäisemisessä vastaava kriisityöntekijä Kati Puhakka Raiskauskriisikeskus Tukinainen.

Työpajassa keskitytään seksuaalikasvatuksen merkitykseen sekä mietitään myös konkreettisia keinoja osallistujien mielenkiinnon mukaan.

Menetelmiä rikosasioiden puheeksiottoon, seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys aluejohtaja Päivi Alanne-Kunnari ja toiminnanohjaaja Katja Huotari Rikosuhripäivystys

Työpajassa käydään läpi erilaisia seksuaalisen väkivallan muotoja esimerkkitapausten avulla ja pohditaan yhdessä mm. miten auttaa seksuaalirikoksen uhriksi joutunutta kaveria

14.00-14.30    Kahvitarjoilu

14.30-15.30    Työpajojen yhteenveto

Seminaari on maksuton ja osallistujille tarjotaan lounas ja kahvit. Seminaarin kielet ovat saame ja suomi. Tilaisuudessa on tulkkaus. Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 27.9.2018 mennessä:

Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

Puheenjohtaja Sanila-Aikion puhe Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa

/in , /by

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion puhe Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa Inarissa 17. syyskuuta 2018 (englanniksi).

Pueʹtted tiõrvân Aanra, Sääʹmjânnma!

Pyereest puáttim Anarân, Sáámán!

Bures boahtin Anárii, Sápmái!

It was in three local Sámi languages Welcome to Inari, Sámiland!

Indigenous brothers and sisters, excellencies,

we Sámi, the only indigenous people in the European Union area, live in four different countries; Finland, Norway, Russia and Sweden. There are around 100 000 Sámis altogether. 10 500 of us lives in Finland. The Sámi homeland area is the northern most part of Finland including 3,5 municipalities Utsjoki, Inari, Enontekiö and the Lappi reindeer herding district in Sodankylä municipality area. We have three different Sámi languages spoken in Finland; Inari Sámi, Skolt Sámi and North Sámi languages. Inari is the only municipality where all the three Sámi language groups are situated, other municipalities are traditional territories to North Sámi speakers.

I’m very happy to have you all here in Sámi cultural center Sajos which is also the parliament house of Sámi Parliament in Finland. You might know that there are Sámi Parliaments also in Norway and Sweden. My colleques president Aili Keskitalo and president Per-Olof Nutti are also present in this conference. The three Sámi Parliaments have established Sámi Parliamentary Council together with two Sámi NGOs from Russia. At the moment Sámi Parliament in Sweden is having the chairmanship of the Sámi Parliamentary Council.

Language diversity is as important than biological diversity. Language is the mirrow of the culture. Language is the philosophy of existence of the people. Language describes our values. Especially the languages of the indigenous peoples contain traditional knowledge. Many of our indigenous languages are endangered in the Arctic. Many of the Sámi languages among them.

I want to remind that the 2019 will be the international year of the Indigenous languages. The Sámi parliamentary council wishes that also Arctic council’s member states as well as the permanent participants and observers would join us celebrating our indigenous languages.

Secondly I want to address you that nature needs its protectors more than ever before.

We are especially worried on the ongoing gold rush to the Arctic and its resources. Due to climate change, economical and military interest the role of the Arctic council has increased. The biggest threat to all Arctic indigenous peoples is climate change and its influences. The Arctic is our home, our identity and our land. Well-being of the Arctic is well being of the Sámi People.

It appears often that the Sámi and other Arctic indigenous people oppose economic development, mining and other extractive industries. This is not the whole truth. What we do is to protect our environment, culture, traditional livelihoods and traditional knowledge. Our rights over lands and resources are the an indispensable and essential conditions for our long-term well-being and a prerequisite for us to be able to continue to exist as a distinct people.

“Free, Prior and Informed Consent (FPIC) is one of the most important principles that guarantee our right to participation. It is embedded in the right to self-determination and should be obtained when approving any project affecting our lands or territories and other resources, particularly in connection with the development, utilization or exploitation of mineral, water or other resources.

Sámi parliamentary council wants you to know that the Arctic railway project threatens the Sámi people both in Finland and Norway. In Finland the planned railway from Rovaniemi to Kirkenes Norway will pierce the heart territories of the all three Sámi language groups spoken in Finland.

It’s not only the railway but what will come with it. Or should I say what will be transported away from our lands. It’s planned to be built for oil and gas industry, mining and forest logging industry, Arctic corridor transportation and tourism. All these I mentioned will accelerate the climate change. At the same time our economies or our development are not even seen behind the gold rush.

We have already seen several protests against the railway. Especially Sámi fishermen and reindeer herders are saying this has been very brutal project from the beginning runned by Finland. Sámi parliamentary Council demands that there should be proper impact assessment which will study economical, ecological, cultural and social impacts to the Sámi people, Sámi culture and environment. As well as the free, prior and informed consent of the Sámi communities railway will affect.

I would like to close with a sentence ”Nothing about us without us.” I think that describes very well the sustainable development goals through the eyes of the indigenous peoples. The main thing to be recognised is that the indigenous peoples should be involved when handling issues concerning them.

I wish you all a nice stay in our territories and a successful conference!

Kuva: Ulkoministeri Timo Soini piti puheensa myös konferenssin alussa. Puheessaan Soini kävi läpi Suomen puheenjohtajakautta Arktisessa neuvostossa.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi, +358 50 300 1780

Kansallinen lukuliike käynnistyi

/in , /by

Lukutaito on mielen supervoima, joka kantaa läpi elämän, kehittää ajattelua ja vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. – Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä ja tuottaa monenlaista iloa ja hyötyä. Ministeri haluaisi nostaa Suomen maailman lukevimmaksi kansakunnaksi.

Lapsia ja nuoria lukemiseen kannustava lukuliike on käynnistynyt. Lukutaidolla ei tarkoiteta enää vain kirjojen lukutaitoa. Lukutaito on multimodaalista. Tekstejä on kaikkialla ja myös kuva ja ääni liittyvät teksteihin yhä enemmän. Esimerkkeinä kiinnostavista teksteistä ovat mm. rap-lyriikat.

Vuoden aikana tullaan järjestämään 40 Lukuliike koulussa-tapahtumaa ja 160 työpajaa ja kirjailijavierailua. Kaikki Suomen alakoulut ovat jo saaneet Lukuklaani-kirjapaketit. Saamelaisalueen paketeissa oli mukana myös saamenkielisiä kirjoja. Lukuklaani II:n kohderyhmänä 2018-2019 ovat yläkoulut.

 

Helsingin musiikkitalolla perjantaina 14.9. järjestetyssä tilaisuudessa olivat näyttävästi esillä myös saamenkieliset tunnukset. Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari tapasi tilaisuudessa myös tubettaja Mansikkkan, joka lähetti terveisiä saamen kielten lukijoille.

www.lukuliike.fi

#lukuliike

 

Lisätietoja

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, 040-767 3101, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle lakiluonnosta uudeksi saamelaiskäräjälaiksi hylättäväksi

/in /by

Saamelaiskäräjien hallitus päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se hylkäisi hallituksen esityksen saamelaiskäräjälain muutokseksi. Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, ettei saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukainen neuvotteluvelvoite täyttynyt asianmukaisesti.

– Saamelaiskäräjät katsoi 9 pykälän mukaisessa neuvottelussa 30.8., ettei kyseinen neuvottelu ollut kuin tekninen kuulemistilaisuus eikä kyseinen neuvottelu täyttänyt saamelaiskäräjälain 9 pykälän tarkoitusta aidosta neuvottelusta, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Lue Saamelaiskäräjien vastaus 14.9. valtioneuvostolle kokonaisuudessaan täältä.

– Oikeusministeriö ja Saamelaiskäräjät ovat laatineet yhdessä ohjemuistion 9 pykälän mukaisesta neuvottelumenettelystä, ja onkin hyvin paheksuttavaa, että saamelaiskäräjälakia koskeneessa neuvottelussa neuvotteluvelvoite ei täyttynyt tai Saamelaiskäräjien neuvottelupyyntöihin ei suostuttu, jatkaa Sanila-Aikio.

Toimikunnan työ seurantaryhmineen eteni talvella 2017-2018, mutta alusta asti toimikunnalla oli tiedossa työn vaativimmat kohdat. Tästä johtuen Saamelaiskäräjät irtautuikin neuvotteluista, mutta pääministerin kannustuksesta neuvotteluita päätettiin kuitenkin vielä jatkaa. Toimikunta jätti mietintönsä lausuntokierrokselle kesäkuussa 2018.

– Tosin Saamelaiskäräjät pyysi merkitsemään toimikunnan 13.6. pidetyn kokouksen pöytäkirjaan, että seuraavien vaalien toteuttaminen nykyisen lain pohjalta on vastoin työryhmän saamaa toimeksiantoa ja samalla myös vastoin sitä Suomen hallituksen ja Saamelaiskäräjien välistä yhteisymmärrystä, jolle työryhmän asettaminen perustui, lopettaa Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, että laki Saamelaiskäräjistä on keskeisin laki saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon, itsehallinnon järjestäytymisen ja sitä kautta saamelaisten itsemääräämisoikeuden näkökulmasta. Laki Saamelaiskäräjistä toimeenpanee saamelaisille alkuperäiskansana Suomen perustuslaissa taattuja oikeuksia. Saamelaiskäräjälain haasteet sekä muutostarpeet ovat monilta osin olleet tiedossa jopa lain säätämisestä saakka. Saamelaiskäräjien prioriteettina on ollut jo useamman vaalikauden ajan uudistaa lakia Saamelaiskäräjistä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi