Stivra lea mearridan odne čoahkkimisttis sirdit Sámedikki čoahkkima 3/2018 dollojuvvot maŋŋeleappos. Sámedikki čoahkkin 3/2018 dollojuvvo 24.9.2018 dmu 10 rájes Anáris.
Stivra mearridii sirdit čoahkkináiggi, dannego Sámedikki čoahkkimii gielđahallamii boahtti ráđđehusa evttohushámus sámedikkis addojuvvon lága nuppástuhttimis ii leat vel loahpalaš hámis.
Mánnu ja Deanu kulturskuvla leat sámi mánáid kultursuorggi doaimmat, mat leat huksen ovttasbarggu mánáid ja nuoraid teáhtervásáhusaid ollašuhtimii. Ollislaččat lea vásáhus nuorra neavttariidda boahtit Anárii Sajosa lávddi ala neaktit, muhto maiddai gehččiin geat leat seamma ahkejovkui gullevaččat. Vásáhus boahtá lagabui gehččiid ja teahter adda eambbo go dat čađahuvvo mánáid eatnigillii ja alladási bagadallama vuođul. Bagadallin mánáid kulturskuvlla teahtersuorggis doaibma Ebba Lovise Joks.
Teahter-čájalmasa namma lea Vuoi Panama Vuoi, ja dat lea hápmejuvvon Janosch:a muitalusa vuođul ja dan lea sámegillii jorgalan Sverre Porsanger. Musihka komponisttan lea Marianne Halmrast.
Muhtun beaivve boahta kássa golgga johkaráigge, masa lea čállon: Panama. Das lea hirbmat njálgga banána hádja. Guovža ja tiger navdiba ahte Panama lea sutno niehkomáilbmi ja doppe lea sihkkarit buot ollu stuorát ja buoret go dáppe. Nu soai vuolgiba guhkes mátkái…
Suotnjarat leat Deanu kulturskuvlla gaskadási sámegielat teáhteroahppit. Teáhterohpiin lei digaštallan geat galget neaktit Guovžža ja Tigera. Danin lea mearriduvvon ahte buohkat nektet vurrolagaid váldorollaid.
Lávdde alde mii oaidnit čuovvovaš mánáid: Risten Rajala Lautz, Maja Tapio, Ester Marie Muosát, Iver Jernsletten Mathisen, Kristin Svensdatter Trosten, Elle Márjá Karlsen Helander ja Áile Serine Gaup.
Mánnu lea váldán almmuhemiid ovdalgihtii ja daid vuođul leat teáhterii oassalastime oktiibuot 116 máná ja rávesolbmo. Oassalastit bohtet Vuohčus, Avvilis, Anáris, Garegasnjárggas ja Ohcejogas. Teáhterii leat buresboahtin maid earát geain lea beroštupmi vásihit sámegielat teáhterfálaldaga. Eandalii beaivedivššu olggobeal mánát leat váimmolaččat buresboahtin!
Teahter lea nuvttá ja ahkemearri lea 3- jahkasaččain gitta 12-jahkasaččaide.
Plakahtta: Jovnna Levi Joks Vars
Lasi dieđuid adda doaimmajođiheaddji Petra Biret Magga-Vars tel. 040-7325503
Oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemia Dihtosis- prošektii ruhtadeami. Prošeavttain dahkkojuvvo sámekultuvrra oahpisin skuvllain.
Sámit leat Eurohpa uniovnna áidna eamiálbmot, muhto Suoma skuvllain sámiid birra oahpahuvvo hui uhcán ja máŋgii diehtu, mii lea oahppogirjjiin, lea gárži ja boarásmuvvan. Otná beaivve juo badjel 70 % sámenuorain ja –mánáin ássá sámiid ruovttuguovllu olggobealde, gos sii sáhttet dieđu vátnivuođa dihtii vásihit vealaheami ja givssideami. Maiddái sámenuorat, geat leat aktiivvalaččat somes, vásihit olu vaššisága. Oktan sivvan dasa lea media fállan ovttabealat govva sámiin. Prošeavtta deháleamos dárkkuhussan lea lasihit váldoálbmoga nuoraid diđolašvuođa sámiid birra.
Sámiid álbmotbeaivi dollojuvvo guovvamánu 6. beaivve. 6.2.1917 dollui Norgga Troanddimis vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, mii álggahii riikkarájáid rasttildeaddji ovttasbarggu sámiid gaskkas. Sámiid álbmotbeaivi ávvuduvvo jahkásaččat sierra guovlluin Sámis ja Suomas ovdamearkan sámeguovllu skuvllain dollojuvvo dalle ávvobeaivi. Prošeavtta oktan dárkkuhussan lea ovddidit sámiid álbmotbeaivvi riikkadási temábeaivin Suoma skuvllain. Temábeaivvi lassin giđđat lágiduvvojit skuvllain bargobájit, maid jođihit oahpahuvvon sámenuorat.
Prošeavtta Sámedikki bargin lea válljejuvvon kulturbuvttadeami (AMK) stuđerejeaddji anáraš Minna Lehtola. Minna bargun lea ovttasbarggus sámenuoraiguin čoaggit dieđuid das, maid sámiid birra galggašii muitalit suopmelaš mánáide ja nuoraide. Nuoraid Akatemias lea guhkes dovddiidus iešguđetlágan prošeavttaid ja bargobájiid ordnemis ja sii vástidit prošeavttas das, mo dieđu galgá ovdanbuktit mánáide ja nuoraide, nu ahte dat miellagiddevaš ja áddehahtti.
Lassidieđut:
Kaisa Tapiola-Länsman, Sámedikki nuoraidčálli, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179
Hilla Aaltio, Prošeaktakoordináhtor, Nuoraid Akatemia, hilla.aaltio@nuortenakatemia.fi, 045 260 8801
Sámedikki nuoraidráđđi lágida golggotmánu 5. bve seminára sámenuoraid vásihan seksuálalaš heađušteamis ja -veahkaválddis sihke sámenuoraide dárkkuhuvvon digitálalaš muitaleami bargobáji golggotmánu 5.-7. bve ovttasbarggus eará doaibmiiguin Anáris.
Semináras guorahallat, man láhkai sihkkarastit sámemánáide ja -nuoraide dorvvolaš šaddanbirrasa, mii lea seksuálalaš heađušteapmi- ja veahkaváldi, maid sáhttá bargat dan eastadeami dihtii ja maiddái movt galgá doaibmat, juos ieš vásiha seksuálalaš heađušteami dahje -veahkaválddi. Seminára čohkiida ámmátolbmuid sáhkavuoruin, sámenuoraid iežaset vásáhusain ja bargobájiin. Seminára lea buohkaide rabas ja nuvttá ja dat lágiduvvo Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris.
Nuoraidráđi jagi 2018 temán lea buktit oidnosii sámenuoraid deaividan seksuálalaš heađušteami ja -veahkaválddi ja ohcat dasa darvánanvugiid. Norgga Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi (SáNuL) lea bajidan ovdan, ahte sápmelaš nissonat, albmát ja mánát vásihit dávjá seksuálalaš heađušteami ja SáNuL atná ášši servodaga probleman, masa olles servodat galgá darvánit.
Bargobáji ulbmilin lea juogadit muitaleami vehkiin vásáhusaid ja ideaid iešsoardimiid eastadeamis ja miela buresveadjima doarjumis sámenuoraid gaskavuođas. Oassálastit ohppet, mo muitalusas ráhkaduvvo digitálalaš muitalus nu ahte geavahuvvo ávkin Adobe Final Cut Pro – prográmma. Bargobádji bajálašto dainna, ahte oassálastit juhket iežaset muitalusa jovkui.
Digitálalaš muitaleami bargobadjái sáhttet oassálastit 16-30-jahkásaš sámenuorat, geat barget ámmátdáiddolaš fasilitáhtorjoavkkuin. Digitálalaš máinnasteami vuohki doarju oassálastiid geavahit teknologiija iežaset muitalusaid ovdanbuktimis. Fasilitáhtorat fállet oassálastiide fáddávuođu, mii veahkeha sin álggahit muitalusa ráhkadeami. Oassálastit sáhttet ráhkadit muitalusa okto dahje smávva joavkkuin. Muitalusat vudjot mielladearvvasvuhtii ja miela buresveadjimii, iešsoardimiid eastadeapmái, psyhkalaš nanusvuhtii ja servoša doaibmamii sámenuoraid perspektiivvas.
Muitalusat báddejuvvojit, ja daid sáhttá juohkit eará olbmuide seminárain ja dáhpáhusain ja/dahje interneahtas. Dutkit geavahit muitalusaid dutkanmateriálan ovddidan dihtii áddejumi das, man láhkai mielladearvvasvuođa sáhttá ovddidit ja iešsoardimiid eastadit árktalaš guovllu eamiálbmogiidda gullevaš nuoraid gaskavuođas. Muitalusaid ráhkadeami lassin oassálastit gullet árktalaš ráđi ja dan suvdilis ovdáneami bargojoavkku barggus, iešsoardimiid eastadeamis ja dutkanetihkas.
Bargobáji ordne Suoma sámedikki nuoraidráđđi oktasašbarggus kanádalaš áššedovdijoavkkuin, sosiála- ja dearvvasvuođaministeriijain ja árktalaš ráđiin. Dat lea oassi árktalaš ráđi prošeavttas Circumpolar Resilience, Engagement and Action Through Story (CREATeS). Bargobáji bargangiella lea eaŋgalsgiella, muhto tulkon sámegielaide lea fállun.
Bargobádji lea árktalaš guovllu álbmotlaš bargobájiid ráiddu oassi. Sajosis, Anáris, lágiduvvo bargobádji 30.1.-1.2.2019, mii loahpaha ráiddu. Dasa sáhttet oassálastit árktalaš guovllu sierra eamiálbmogiid nuorat.
Lassidieđut:
Risten Mustonen, Nuoraidráđi ságajođiheaddji, risten.mustonen@samediggi.fi, 040 529 60 93
Kaisa Tapiola-Länsman, Nuoraidčálli Sámediggi, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179
Digitálalaš muitaleami bargobádji:
Meri Larivaara, Ráđđádalli virgeolmmoš, Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija, meri.larivaara@stm.fi, 050 563 3634
Sámediggelága nuppástusa válmmaštallan bargojoavku lea geassemánus 2018 almmustahttán evttohusas sámediggeláhkan, man vuođul válmmaštallojuvvon ráđđehusa evttohushámus lea leamaš viiddes cealkámušgulaskuddama vuolde suoidnemánus 2018. Evttohus lea sisdoalus dáfus máŋggaláhkai kompromissa, iige Sámediggi leat vel addán loahpalaš oainnus evttohusa sisdoalus. Evttohushámus lea gieđahallon Sámedikki stivrras ja áššedovdilávdegottiin, ja dan birra čađahuvvojit sámediggelága 9 §:a mieldásaš ráđđádallamat riekteministeriijain.
– Eamiálbmotvuoigatvuođa áššedovdiid, sámeservodagas boahtán máhcahaga ja Sámedikki áššedovdilávdegottiid bealiváldimiid vuođul orru leamen čielggas, ahte Sámediggi ii sáhte dohkkehit evttohushápmosa dakkárin, gávnnaha ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.
– Stivra gávnnahii čoahkkimisttis, ahte sámeservodagas sihke Sámedikki áššedovdilávdegottiin boahtán máhcahat leamašan hui čielggas ja máhcahat geahččaluvvo váldot vuhtii láhkaevttohusa čuovvovaš gieđahallanmuttuin, muitala I várreságadoalli Heikki Paltto.
Ovdalgo evttohushámus dolvojuvvo Sámedikki dievasčoahkkima gieđahallamii loahpalaš mearrádusdahkama várás, Sámedikki stivra evttoha nuppástusaid, maid mielde evttohus vástidivččii buorebut Sámedikki ja sámeservoša oainnu ođasmahttinvuloš lága sisdoalus ja deavddášii oppa ođastusbarggu mihttomearrin ásahuvvon riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid gáibádusaid.
– Sámedikki stivra evttoha earet eará, ahte čuovvovaš válggaid galggašii čađahit rievdadanláhkai evttohuvvon 3 §:a mieldásaš jietnavuoigadahtton olbmo meroštallamiin ja ahte 9 §:a ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta sihke njulgenlávdegotti nammadeapmi dárkkistuvvojit sámeservodagas boahtán máhcahaga vuođul, lasiha II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso.
Sámedikki válgabaji dehálamos guhkesáigge mihttomearrin lea sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ovddideapmi. Dán ulbmila juksama várás dehálamos álbmotlaš láhkaásaheami oassi lea namalassii sámediggeláhka. Sámediggelága sisdoalu ođasmahttin lea sámiid dáfus hui mearkkašahtti ođastus.
Lassediehtu:
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Sámedikki stivrra čoahkkin 10/2018 lágiduvvo Anáris 17.8.2018.
Sámedikki áššedovdilávdegottiid cealkámušat ráđđehusa evttohushápmosis ođđa sámediggeláhkan (suomagillii):
Sámiid ruovttuguovllu skuvllat ožžot skuvlajagi álgui stuorra girjepáhka, mas leat sáme- ja suomagielat lohkangirjjit. Páhkka sisttisdoallá logi iešguđet sámegielat girjji ja gávcci iešguđet suomagielat girjji. Juohke páhkas leat oktiibuot 50 girjji, maid ulbmilin lea nannet erenomážit 3.- ja 4.-luohkálaččaid lohkanmovtta ja lohkama astoáiggeájanassan.
Girjjiid skeŋkema goasttida Suoma kulturfoandda Lukuklaani-fidnu, mainna Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat bargá ovttasbarggu. Sámediggi lea skáhppon girjjiid. Girjjit leat anáraš- nuortalaš- ja davvisámegillii ja válljejuvvon skuvllaid oahpahusgielaid ja sávaldagaid mielde. Sámediggi mearrida girjepáhkaid juohkima sámeguovllu skuvllaide.
Lukuklaani skeŋke juohke Suoma vuolle- ja oktasašskuvlii 50 girjji páhka čakčat 2018. Dat lea skáhppon badjelaš 100 000 girjji dán dárkkuhussii. Ruoŧa- ja sámegielat ohppiide leat heivehuvvon erenomáš girjepáhkat.
Suoma Kulturfoanda, mii lágida girjjiid skáhppoma, lea priváhtta vuođđudus. Dan doaibma vuođđuduvvá ruđaide, mat leat testamentejuvvon dahje skeŋkejuvvon. Mánáidgirjjálašvuođa ámmátolbmot leat válljen girjjiid, mat leat oaivvilduvvon erenomážit 3-4. luohkálaččaide, geat leat fitnu okta čuozáhatjoavku.
Lassedieđut:
Miina Seurujärvi, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi, 010 839 3193.
Govas anárašgielat oahppamateriálabargi Miina Seurujärvi čohkke girjepáhkaid, mat sáddejuvvojit skuvllaide.
Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virgesadjásašvuođa áigodahkii 24.9.2018 – 7.6.2019. Birasčálli bargun lea dikšut birasfuolaheapmái ja eanageavaheapmái gulavaš áššiid, erenomážit válmmaštallat ruvkelága ja biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii gulavaš bargguid.
Seađavuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus, birasáššiid ja hálddahusbargguid dovdan sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela dáidu. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde (vuođđobálká almmá lasiid haga 2491,54 – 2596,52 euro/mb).
Barggu deavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji geahččalanáigi. Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 7.9.2018 dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870 Anár. Lassidieđuid barggus addá birasčálli Anni-Helena Ruotsala tel. 010 839 3184. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Anáris 13.8.2018 Sámediggi
Áigi: gaskavahkku 5.9.2018 dmu 9-16.00
Báiki: Sajos, Anár (vejolašvuohta gáiddusoktavuhtii)
Ulbmil: Dilálašvuođa ulbmilin lea ságastallat lápmásiidbálvalusain sápmelaš lámisolbmuid perspektiivvas. Dilálašvuohta álggaha THL:a Vammaispalvelujen käsikirjaan boahtti sápmelaš lámisolbmuid guoski materiála čohkkenbarggu.
Almmuheapmi: 24.8.2018 rádjai pia.ruotsala@samediggi.fi. Muital almmuheami oktavuođas vejolaš sierraborramušain ja jos háliidat oassálastit gáiddusin.
Fuom! Nuppástusat prográmmii vejolaččat.
Ságajođiheaddjin iđitbeaivve Pia Ruotsala-Kangasniemi, Sámediggi
dmu 9.00 Káfet ja oahpásmuvvan
dmu 9.30 Rahpansáhkavuorut
dmu 10.00 ON:id lápmásiidsoahpamuš, Kalle Könkkölä, Kynnys ry
dmu 10.20 Dearvvuođat Grönlánddas: Davviriikkalaš oktasašbargu ja lámisolbmuid dilli, Sanna Ahola, THL
dmu 10.45 Dutki sáhkavuorru: Máŋggavuđot vealaheapmi
dmu 11.15 Sápmelaš lámisolbmo sáhkavuorru lápmásiidbálvalusain ja daid ollašuvvamis
dmu 11.30 -12.15 beaivemális (ieš máksojuvvo)
Eahketbeaivve ságajođiheaddjin Päivi Nurmi-Koikkalainen, THL
dmu 12.15 Lápmásiidbálvalusain bargi olbmo sáhkavuorru
dmu 12.30 Lápmásiidbálvalusaid giehtagirjji ovdanbuktin, Marika Kangas-Aramo THL
Bargobájiid dárkkuhussan lea ságastallat, oažžut dieđuid ja ođđa jurdagiid lápmásiidbálvalusaid ja lápmásiidsosiálabarggu várás sápmelaš lámisolbmuid perspektiivvas. Ulbmilin lea oažžut materiálaid/ideaid/perspektiivvaid ođđa lápmásiidbálvalanláhkaásaheami heiveheami doarjjan Lápmásiidbálvalusaid giehtagirjái.
dmu 13-15 Learning cafe (joavkkut oassálastet vurrolágaid bargobájiide sierra temáin):
dmu 15.00 Bargobájiid burgin ja čoahkkáigeassu
Beaivi nohká dmu 16.00
Lassedieđut:
Hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi, tel. 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi
Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkkus lágiduvvo lávvardaga 10.11.2018 dbm 9.00-17.00. Almmuheapmi dutkosii álgá 1.8. ja nohka 31.8.2018 dbm 16.15. Sáhtát almmuhit iežat dutkosii dán liŋkka bokte 1.8. rájes (liŋka suomagillii): https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat/tutkintoon_osallistuminen
Dutkosa jorgalanbargguid álgogiellan leat ruovtturiikka gielat (suomagiella, ruoŧagiella ja anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiella). Dat man gillii jorgalusat dahkkojit, mearriduvvo 31.8.2018 radjái almmuhusaid vuođul.
Dutkkusdilálašvuođat sáhttet lágiduvvot Helssegis, Anáris, Joensuus, Oulus, Tamperes ja Turkus, jus ovtta báikái almmuhit unnimustá vihtta olbmo, geat áigot čađahit dutkosa.
Sámediggi hástala jorgaleddjiid čađahit auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa! Davvi-, anáraš- ja nuortalašgillii leat dušše muhtun auktoriserejuvvon jorgaleaddji guhtge gielas.
Sámedigge almmuha maid vejolašvuođas ordnet ráhkkananbeaivvi auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosii ráhkkaneami váras, jus dasa lea beroštupmi. Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa sáhttá leat hástaleaddji čađáhit almma fuolalaš rahkkaneami haga.
Almmut ráhkkanbeaivai dahje dahje jeara lasi dieđuid sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikios: anne-kirste.aikio@samediggi.fi, mob. +358 40 707 5626, tel. +358 10 839 3124