Valtion talousarviossa ehdotetaan 460 000 euron lisäystä Saamelaiskäräjien toiminnan turvaamiseen – Sámi Giellagáldun rahoitus edelleen auki

Valtion talousarviossa ehdotetulla 460 000 euron lisäyksellä on tarkoitus parantaa Saamelaiskäräjien toimintakykyä sekä vahvistaa toimintaa saamelaiselinkeinojen, tiedottamisen ja kansainvälisen toiminnan osa-alueilla, jotta Saamelaiskäräjät toimisi yhä tehokkaammin saamelaisten edunvalvojana.

“Olemme tehneet kovasti töitä saadaksemme lisärahoitusta Saamelaiskäräjien resurssitilanteen helpottamiseksi. Olen hyvin tyytyväinen ehdotukseen, vaikkakaan Sámi Giellagáldun toimintaa emme vielä tällä kieliyhteistyöhön tarkoitetulla 100 000 eurolla pysty turvaamaan. Tämä on oikea suunta ja tästä on hyvä jatkaa”, iloitsee Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas-Aslak Juuso.

Sámi Giellagáldun ympärivuotisen toiminnan rahoitus vielä auki

Valtion talousarviossa ehdotetaan 100 000 euron lisäystä rajat ylittävään yhteistyöhön saamen kielten asioissa sekä Saamen Kielikaltion toimintaan. “Esitetty lisäys on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei kuitenkaan mahdollista Sámi Giellagáldun ympärivuotista toimintaa Suomen Saamelaiskäräjien osalta”, jatkaa Sámi Giellagáldun väliaikainen johtaja Marko Marjomaa.

Esitetyn 100 000 euron lisäyksen ja jo käytettävissä olevien kieliyhteistyöhön tarkoitetun 84 000 euron valtionavustuksen turvin Sámi Giellagáldun toimintaa voidaan järjestää osa-aikaisesti. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielityöntekijät ja näiden kielten kielijaostot eivät voi työskennellä läpi vuoden, jolloin sanasto- ja normitustyö sekä kielenkäyttäjien neuvonta ovat pysähdyksissä.  Sámi Giellagáldun ympärivuotisen toiminnan järjestämiseksi on Saamelaiskäräjien kehysehdotuksessa vuosille 2019-2022 laskettu tarvittavan vuosittain 370 000 euroa.

Posken saamelaisyksikön rahoitus epävarmaa

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnalle ehdotettu 2,25 miljoonaa euroa on 750 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2018 saamelaisyksikön toimintaan ohjautui sosiaalialan osaamiskeskuksen 3 miljoonan euron valtionavustuksesta 1,5 %, eli 45 000 euroa.

Aiempinakaan vuosina Posken saamelaisyksikön toiminnalle ei ole pystytty turvaamaan riittäviä taloudellisia resursseja lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Jo pelkästään palkkakulut ovat vuodessa suuremmat kuin itse avustus, joten suunnittelija on työskennellyt tehtävässään osa-aikaisesti. Saamelaiskäräjien alaisuudessa toimivan Posken saamelaisyksikön tehtävänä on saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioonottaminen.

Saamelaiskäräjät vetosi kesäkuussa eduskuntaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Saamelaisväestön palvelutarpeet ovat moninkertaiset määrärahan tasoon (480 000 €) verrattuna.

Kielipesätoiminnalle 1,1 miljoonaa euroa

Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnalle ehdotettu 1,1 miljoonaa euroa on 100 000 euroa pienempi kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2019 talousarviossa ehdotetaan saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan 850 000 euroa ja saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvaan kulttuuri- ja kielipesätoimintaan 250 000 euroa.

“Ehdotetuilla kielipesärahoituksilla pystytään turvaamaan nykyiset kielipesäpalvelut, mutta rahoitustarpeet ovat suuremmat. Rahoituksen pysyessä samalla tasolla kielipesätoimintaa ei pystytä laajentamaan”, täsmentää saamen kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.

Katso valtion talousarvioesitys 2019 täältä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi