Hallitus on päättänyt tänään kokouksessaan siirtää Saamelaiskäräjien kokouksen 3/2018 pidettäväksi aiempaa ilmoitettua myöhemmin. Saamelaiskäräjien kokous 3/2018 pidetään 24.9.2018 klo 10 alkaen Inarissa.
Hallitus päätti siirtää kokousaikaa, koska Saamelaiskäräjien kokoukseen käsiteltäväksi tuleva hallituksen esitysluonnos saamelaiskäräjälain muuttamiseksi ei ole vielä lopullisessa muodossaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hankkeelle rahoituksen. Hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, mutta Suomen kouluissa saamelaisista opetetaan hyvin vähän ja monesti oppikirjoissa oleva tieto on suppeaa ja vanhentunutta. Tänä päivänä jo yli 70 % saamelaisnuorista ja -lapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa he voivat tiedon vähäisyyden vuoksi kokea syrjintää ja kiusaamista. Myös saamelaisnuoret, jotka ovat aktiivisia somessa, kokevat paljon vihapuhetta. Yhtenä syynä tähän on median luoma yksipuolinen kuva saamelaista. Hankkeen tärkeimpänä tarkoituksena on lisätä valtaväestön nuorten tietoisuutta saamelaista.
Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. päivä helmikuuta. 6.2.1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, joka aloitti valtakuntien rajat ylittävän yhteistyön saamelaisten välillä. Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan vuosittain eri puolilla saamenmaata ja Suomessa esimerkiksi saamelaisalueen kouluissa vietetään silloin juhlapäivää. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on lanseerata saamelaisten kansallispäivä valtakunnalliseksi teemapäiväksi Suomen kouluissa. Teemapäivän lisäksi keväällä järjestetään kouluissa osallistavia työpajoja, joita pitävät koulutetut saamelaisnuoret.
Hankkeen Saamelaiskäräjien työntekijäksi on valittu kulttuurituotantoa (AMK) opiskeleva inarinsaamelainen Minna Lehtola. Minnan tehtävänä on yhteistyössä saamelaisnuorten kanssa kerätä tieto siitä, mitä saamelaisista tulisi kertoa suomalaisille lapsille ja nuorille. Nuorten Akatemialla on pitkä kokemus erilaisten hankkeiden ja osallistavien työpajojen järjestämisestä ja he vastaavat hankkeessa siitä, kuinka tieto tulee esittää kiinnostavasti ja ymmärrettävästi lapsille ja nuorille.
Lisätietoja:
Kaisa Tapiola-Länsman, Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179
Hilla Aaltio, Projektikoordinaattori, Nuorten Akatemia, hilla.aaltio@nuortenakatemia.fi, 045 260 8801
Saamelaiskäräjien jäsenille järjestettiin keskustelutilaisuus inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan perustamiseksi. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää inarinsaamelaisyhteisön edustusta ja osallistaa yhteisöä Saamelaiskäräjillä.
Saamelaiskäräjät on kirjannut yhdeksi tärkeimmäksi toimenpiteeksi vuonna 2018 aloittaa valmistelut inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan perustamiseksi niin, että sen kokoonpano ja toimenkuva olisi päätetty kehysneuvotteluihin mennessä.
– Tilaisuudessa keskustelimme inarinsaamelaisia koskevista ajankohtaisista asioista ja suunnittelimme neuvottelukunnan toimenkuvaa sekä kokoonpanoa, kertoo keskustelutilaisuuden koolle kutsunut Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.
Neuvottelukunnan on tarkoitus aloittaa työnsä mahdollisuuksien mukaan jo 2018 tai viimeistään 2019 niin, että se voisi tukea myös totuus- ja sovintoprosessia, pohjoismaisen saamelaissopimuksen käsittelyä sekä muita käynnissä olevia lakihankkeita, jotka koskevat saamelaisia.
Neuvottelukunnan perustaminen etenee seuraavaksi Saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen.
Saamelaiskäräjien jäsenistä tilaisuuteen osallistui Heikki Paltto, Neeta Jääskö, Kari Kyrö, Kirsti Kustula, Jouni Aikio ja Anu Avaskari (kuvassa vasemmalta oikealle).
Liitteet
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja, Heikki Paltto, puh. 040 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi
Puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto järjestää 5. lokakuuta seminaarin saamelaisnuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta sekä saamelaisnuorille tarkoitetun digitaalisen tarinankerronnan työpajan 5.-7. lokakuuta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Inarissa.
Seminaarissa pohditaan, kuinka taataan saamelaislapsille ja -nuorille turvallinen kasvuympäristö, mitä on seksuaalinen häirintä- ja väkivalta, mitä voidaan tehdä sen estämiseksi sekä kuinka tulee toimia, jos itse kokee seksuaalista häirintää tai -väkivaltaa. Seminaari koostuu ammattilaisten puheenvuoroista, saamelaisnuorten omista kokemuksista sekä työpajoista. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton ja se järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.
Nuorisoneuvoston vuoden 2018 teemana on tuoda näkyväksi saamelaisnuorten kohtaamaa seksuaalista häirintää ja -väkivaltaa ja etsiä siihen puuttumiskeinoja. Norjan Saamelaiskäräjien nuorisopoliittinen lautakunta (SáNuL) on nostanut esille, että saamelaiset naiset, miehet ja lapset kokevat usein seksuaalista häirintää ja SáNuL näkee asian yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, johon koko yhteiskunnan tulee puuttua.
Työpajan tavoitteena on jakaa tarinankerronnan avulla kokemuksia ja ideoita itsemurhien ehkäisystä ja mielen hyvinvoinnin tukemisesta saamelaisnuorten yhteisöissä. Osallistujat oppivat, kuinka kertomuksesta tehdään digitaalinen tarina hyödyntäen Adobe Final Cut Pro -ohjelmaa. Työpaja huipentuu siihen, että osallistujat jakavat tarinansa ryhmälle.
Digitaalisen tarinankerronnan työpajaan voi osallistua 16-30-vuotiaita saamelaisnuoria, jotka työskentelevät ammattitaitoisen fasilitaattoritiimin kanssa. Digitaalisen tarinankerronnan menetelmä tukee osallistujia käyttämään teknologiaa omien tarinoidensa kerronnassa. Fasilitaattorit tarjoavat osallistujille syötteen, joka auttaa heitä aloittamaan tarinan rakentamisen. Osallistujat voivat laatia tarinansa yksin tai pienissä ryhmissä. Tarinat keskittyvät mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin, itsemurhien ehkäisyyn, psyykkiseen kestävyyteen ja yhteisön toimintaan saamelaisnuorten näkökulmasta.
Tarinat nauhoitetaan, ja niitä voidaan jakaa muille yleisöille seminaareissa ja tapahtumissa ja/tai internetissä. Tutkijat käyttävät tarinoita tutkimusaineistona kehittääkseen ymmärrystä siitä, kuinka mielenterveyttä voidaan edistää ja itsemurhia ehkäistä arktisen alueen alkuperäiskansoihin kuuluvien nuorten keskuudessa. Tarinoiden rakentamisen lisäksi osallistujat kuulevat arktisen neuvoston ja sen kestävän kehityksen työryhmän työstä, itsemurhien ehkäisystä ja tutkimusetiikasta.
Työpajan järjestää Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto yhteistyössä kanadalaisen asiantuntijatiimin, sosiaali- ja terveysministeriön ja arktisen neuvoston kanssa. Se on osa arktisen neuvoston projektia Circumpolar Resilience, Engagement and Action Through Story (CREATeS). Työpajan työskentelykieli on englanti, mutta tulkkaus saamen kielille on tarjolla.
Työpaja on osa arktisen alueen kansallisten työpajojen sarjaa. Sajoksessa, Inarissa, järjestetään 30.1.-1.2.2019 sarjan päättävä työpaja, johon voi osallistua arktisen alueen eri alkuperäiskansojen nuoria.
Lisätietoja:
Risten Mustonen, Nuorisoneuvoston puheenjohtaja, risten.mustonen@samediggi.fi, 040 529 60 93
Kaisa Tapiola-Länsman, Nuorisosihteeri Saamelaiskäräjät, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179
Digitaalisen tarinankerronnan työpaja:
Meri Larivaara, Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö, meri.larivaara@stm.fi, 050 563 3634
Saamelaiskäräjälain muutosta valmistellut työryhmä on kesäkuussa 2018 julkistanut esityksensä saamelaiskäräjälaiksi, jonka pohjalta valmisteltu hallituksen esitysluonnos on ollut laajalla lausuntokierroksella heinäkuussa 2018. Esitys on sisällöltään monilta osin kompromissi, eikä Saamelaiskäräjät ole vielä antanut lopullista kantaansa esityksen sisällöstä. Esitysluonnosta on käsitelty Saamelaiskäräjien hallituksessa ja asiantuntijalautakunnissa, ja siitä käydään saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut oikeusministeriön kanssa.
– Alkuperäiskansaoikeuden asiantuntijoiden, saamelaisyhteiskunnalta saadun palautteen ja Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakuntien kannanottojen perusteella näyttää selvältä, ettei esitysluonnos ole Saamelaiskäräjien hyväksyttävissä sellaisenaan, toteaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
– Hallitus totesi kokouksessaan, että saamelaisyhteiskunnalta sekä Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakunnilta tullut palaute on ollut hyvin selkeää ja palautetta pyritään huomioimaan lakiesityksen seuraavissa käsittelyvaiheissa, kertoo I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.
Ennen esitysluonnoksen viemistä Saamelaiskäräjien täysistunnon käsiteltäväksi lopullista päätöksentekoa varten, Saamelaiskäräjien hallitus esittää muutoksia, joiden myötä esitys vastaisi paremmin Saamelaiskäräjien ja saamelaisyhteisön näkemystä uudistettavan lain sisällöstä ja täyttäisi koko uudistustyön tavoitteiksi asetettujen kansainvälisten velvoitteiden vaatimukset.
– Saamelaiskäräjien hallitus esittää muun muassa, että seuraavat vaalit tulisi käydä muutettavaksi esitetyllä 3 §:n mukaisella äänioikeutetun määritelmällä ja että 9 §:n yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta sekä oikaisulautakunnan nimittämistä tarkistetaan saamelaisyhteiskunnalta saadun palautteen pohjalta, ynnää II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Saamelaiskäräjien vaalikauden keskeisin pitkän tähtäimen tavoite on saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tärkein kansallisen lainsäädännön osa on nimenomaan saamelaiskäräjälaki. Saamelaiskäräjälain sisällön uudistaminen on saamelaisten kannalta erittäin merkittävä uudistus.
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 10/2018 järjestetään Inarissa 17.8.2018.
Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakuntien lausunnot hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi saamelaiskäräjälaiksi
Saamelaisten kotiseutualueen koulut saavat kouluvuoden alkajaisiksi ison paketin saamen- ja suomenkielisiä lukukirjoja. Paketti sisältää kymmenen erilaista saamenkielistä kirjaa ja kahdeksan erilaista suomenkielistä kirjaa. Jokainen paketti sisältää yhteensä 50 kirjaa, joiden on tarkoitus vahvistaa erityisesti 3.- ja 4.-luokkalaisten lukutaitoa ja -harrastusta.
Kirjalahjoitukset kustantaa Suomen kulttuurirahaston ja Kopioston Lukuklaani-hanke, jonka kanssa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto tekee yhteistyötä. Saamelaiskäräjät on toteuttanut saamenkielisten kirjojen hankinnat. Kirjat ovat inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisiä ja valittu koulujen opetuskielten ja toiveiden mukaan. Saamelaiskäräjät vastaa kirjapakettien jakamisesta saamelaisalueen kouluille.
Lukuklaani lahjoittaa jokaiselle Suomen ala- ja yhtenäiskoululle 50 kirjan paketin syksyllä 2018. Se on hankkinut yli 100 000 kirjaa tarkoitusta varten. Ruotsin- ja saamenkielisille oppilaille on räätälöity erityiset kirjapaketit.
Kirjahankintojen takana oleva Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, jonka toiminta perustuu testamentteina ja lahjoituksina saatuihin varoihin. Lastenkirjallisuuden ammattilaisten avulla valitut teokset ovat kohdennettu erityisesti 3-4. luokkalaisille, jotka ovat hankkeen kohderyhmää.
Lisätietoja:
Miina Seurujärvi, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi, 010 839 3193.
Kuvassa inarinsaamenkielistä oppimateriaalityötä tekevä Miina Seurujärvi kokoamassa kouluille toimitettavia kirjapaketteja.
Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi ympäristösihteerin viransijaisuuden ajalle 24.9.2018 – 7.6.2019. Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita, erityisesti valmistella kaivoslain ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.
Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2491,54 – 2596,52 euroa/kk).
Tehtävän täyttämisessä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 7.9.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari tai info@samediggi.fi Lisätietoja työstä antaa ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsala puh. 010 839 3184. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
Inarissa 13.8.2018 Saamelaiskäräjät
Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) järjestävät työpajan saamelaisten vammaisten henkilöiden palveluista Sajoksessa 5.9.2018 klo 9-16. Työpajaan voi osallistua tarvittaessa myös etäyhteyksin.
Aika: keskiviikko 5.9.2018 klo 9-16.00
Paikka: Sajos, Inari (etäyhteysmahdollisuus)
Tavoite: Tilaisuuden tavoitteena on keskustella vammaispalveluista saamelaisten vammaisten henkilöiden näkökulmasta. Tilaisuus käynnistää THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan tulevan saamelaisten vammaisten palveluja koskevan aineiston rakentamistyön.
Ilmoittautuminen: 24.8.2018 mennessä pia.ruotsala(at)samediggi.fi. Kerro ilmoittautuessasi mahdollinen erityisruokavalio ja jos haluat osallistua etänä.
Huom! Muutokset ohjelmaan mahdollisia.
Puheenjohtajana aamupäivällä Pia Ruotsala-Kangasniemi, Saamelaiskäräjät
klo 9.00 Kahvit ja esittäytyminen
klo 9.30 Avauspuheenvuorot
klo 10.00 YK:n vammaissopimus, Kalle Könkkölä, Kynnys ry
klo 10.20 Terveiset Grönlannista: Pohjoismainen yhteistyö ja vammaisten henkilöiden tilanne, Sanna Ahola, THL
klo 10.45 Tutkijan puheenvuoro: Moniperustainen syrjintä
klo 11.15 Saamelaisen vammaisen henkilön puheenvuoro vammaispalveluista ja niiden toteutumisesta
klo 11.30 -12.15 lounas (omakustanteinen)
Iltapäivällä puheenjohtajana Päivi Nurmi-Koikkalainen, THL
klo 12.15 Vammaispalveluissa työskentelevän henkilön puheenvuoro
klo 12.30 Vammaispalvelujen käsikirjan esittely, Marika Kangas-Aramo THL
klo 13.00 -16.00, kahvia tarjolla työpajojen lomassa.
Työpajojen tarkoituksena on keskustella, saada tietoa ja ideoida vammaispalveluja ja vammaissosiaalityötä saamelaisten vammaisten henkilöiden näkökulmasta. Tavoitteena on saada materiaalia/ideoita/näkökulmia uuden vammaispalvelulainsäädännön soveltamisen tueksi Vammaispalvelujen käsikirjaan.
klo 13-15 Learning cafe (ryhmät osallistuvat vuoronperään työpajoihin eri teemoista):
klo 15.00 Työpajojen purku ja yhteenveto
Päivä päättyy klo 16.00
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi
Valtion talousarviossa ehdotetulla 460 000 euron lisäyksellä on tarkoitus parantaa Saamelaiskäräjien toimintakykyä sekä vahvistaa toimintaa saamelaiselinkeinojen, tiedottamisen ja kansainvälisen toiminnan osa-alueilla, jotta Saamelaiskäräjät toimisi yhä tehokkaammin saamelaisten edunvalvojana.
“Olemme tehneet kovasti töitä saadaksemme lisärahoitusta Saamelaiskäräjien resurssitilanteen helpottamiseksi. Olen hyvin tyytyväinen ehdotukseen, vaikkakaan Sámi Giellagáldun toimintaa emme vielä tällä kieliyhteistyöhön tarkoitetulla 100 000 eurolla pysty turvaamaan. Tämä on oikea suunta ja tästä on hyvä jatkaa”, iloitsee Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas-Aslak Juuso.
Sámi Giellagáldun ympärivuotisen toiminnan rahoitus vielä auki
Valtion talousarviossa ehdotetaan 100 000 euron lisäystä rajat ylittävään yhteistyöhön saamen kielten asioissa sekä Saamen Kielikaltion toimintaan. “Esitetty lisäys on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei kuitenkaan mahdollista Sámi Giellagáldun ympärivuotista toimintaa Suomen Saamelaiskäräjien osalta”, jatkaa Sámi Giellagáldun väliaikainen johtaja Marko Marjomaa.
Esitetyn 100 000 euron lisäyksen ja jo käytettävissä olevien kieliyhteistyöhön tarkoitetun 84 000 euron valtionavustuksen turvin Sámi Giellagáldun toimintaa voidaan järjestää osa-aikaisesti. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielityöntekijät ja näiden kielten kielijaostot eivät voi työskennellä läpi vuoden, jolloin sanasto- ja normitustyö sekä kielenkäyttäjien neuvonta ovat pysähdyksissä. Sámi Giellagáldun ympärivuotisen toiminnan järjestämiseksi on Saamelaiskäräjien kehysehdotuksessa vuosille 2019-2022 laskettu tarvittavan vuosittain 370 000 euroa.
Posken saamelaisyksikön rahoitus epävarmaa
Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnalle ehdotettu 2,25 miljoonaa euroa on 750 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2018 saamelaisyksikön toimintaan ohjautui sosiaalialan osaamiskeskuksen 3 miljoonan euron valtionavustuksesta 1,5 %, eli 45 000 euroa.
Aiempinakaan vuosina Posken saamelaisyksikön toiminnalle ei ole pystytty turvaamaan riittäviä taloudellisia resursseja lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Jo pelkästään palkkakulut ovat vuodessa suuremmat kuin itse avustus, joten suunnittelija on työskennellyt tehtävässään osa-aikaisesti. Saamelaiskäräjien alaisuudessa toimivan Posken saamelaisyksikön tehtävänä on saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioonottaminen.
Saamelaiskäräjät vetosi kesäkuussa eduskuntaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Saamelaisväestön palvelutarpeet ovat moninkertaiset määrärahan tasoon (480 000 €) verrattuna.
Kielipesätoiminnalle 1,1 miljoonaa euroa
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnalle ehdotettu 1,1 miljoonaa euroa on 100 000 euroa pienempi kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2019 talousarviossa ehdotetaan saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan 850 000 euroa ja saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvaan kulttuuri- ja kielipesätoimintaan 250 000 euroa.
“Ehdotetuilla kielipesärahoituksilla pystytään turvaamaan nykyiset kielipesäpalvelut, mutta rahoitustarpeet ovat suuremmat. Rahoituksen pysyessä samalla tasolla kielipesätoimintaa ei pystytä laajentamaan”, täsmentää saamen kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.
Katso valtion talousarvioesitys 2019 täältä.
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi