Sämitigge ocá toimâtilehuolâtteijee sajasii

/in /by

Sämitigge ocá

TOIMÂTILEHUOLÂTTEIJEE SAJASII

meriáigásii olespiäiválii pargokoskâvuotân 30.7.2018 – 31.5.2019. Saijoos toimâtilehuolâtteijee pargoid kuleh vahtâmiäštár pargoh, äššigâspalvâlem, čuákkimij já tábáhtusâi ornimáid kullee pargoh sehe táárbu mield tiilij putesin toollâm. Siäđusvuáđustâslâš tohálâšvuotâvátámâššân lii pargo vaattâm škovliittâs já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám išedeh kelijdeijee pargohárjánem syergi pargoin, jiešráđálâšvuotâ já njyebžilvuotâ sehe šiev vuáruvaikuttâs- já äššigâspalvâlemtááiđuh. Kelijdeijee eŋgâlâskielâ já ruotâkielâ tááiđuh annojeh hiättun. Pargoost lii 3 mánuppaje keččâlemäigi.

Pälkki miärášuvá Sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi VI/II mield, vuáđupälkki 1 868,01 eurod/mp, mon lasseen máksojeh 24 %:n sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Ucâmušâid uáppu- já pargotuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 29.6.2018 tme 16.00 räi čujottâsân Sajos, 99870 Aanaar teikâ šleđgâpoostân info@samediggi.fi

Lasetiäđuid pargoost addel markkânistemhovdâ Katariina Guttorm, puh. 010 839 3109. Sämitiigán já sämikulttuurkuávdáš Sajosân puáhtá uápásmuđ čujottâsâin www.samediggi.fi  já www.sajos.fi

8.6.2018 Sämitigge

Säämi Kielâkäldee toimâ juátkoo käržidum häämist taan ive loopâ räi

/in , /by

Sämikielâi normâdempargo jotkâšuvá, veikkâ Säämi Kielâkäldee -jotkâproojekt nuuvâi-uv vyesimáánu loopâst. Säämi Kielâkäldee tooimah láá tassaaš ruttâdum Interreg-proojektruttâdmáin. Sämitigeh láá kavnâm koskâpuddâsâš čuávdus tave-eennâmlâš kielâohtsâšpargo ruttâdmân. Säämi Kielâkäldee tooimah jotkâšuveh ucceeb ekonomâlâš já olmoošlâš resursijguin taan ive loopâ räi.

Säämi Kielâkäldee ij pyevti juátkiđ tooimâid siämmáá tääsist ko Interreg-proojekt ääigi. Taat čuáccá eromâšávt mii kielâravvimpalvâlusân.

Säämi Kielâkäldee fáálá kielâravvimpalvâlusâid čuávuvávt:

  • Anarâškielâst ääigist 1.5.-31.7.2018
  • Nuorttâlâškielâst ääigist 1.8.-31.10.2018
  • Tavesämikielâst 1.10.-31.12.2018
  • Juulevsämikielâst 13.8.-31.12.2018
  • Maadâsämikielâst 20.8.-31.12.2018

Säämi Kielâkäldest láá ain vittâ sierâ kielâjuáhus: maadâ-, juulev-, tave-, anarâš- já nuorttâlâškielâ kielâjuávus, moh västideh čäällimkielâ noormâi já uđđâ terminologia normâdmist. Kielâjuáhuseh iä pyevti čokkâniđ nuuvt távjá ko ovdil ekonomâlâš resursij keežild. Kielâjuáhuseh čokkâneh enâmustáá kulmii ive ääigi. Tondiet normâdemproosees ááiján kuhheeb ko ovdil.

Kielâjuáhusij lasseen Kielâkäldei lii asâttum pittáámsämikielâ pargojuávkku, mon pargon lii normâdiđ pittáámsämikielâ čäällimvyevi. Juurdâ lii, ete pargojuávkku čokkân vuossâmuu keerdi tolemustáá kesimáánust.

Säämi Kielâkäldee tuáimá ain Säämi parlamentaarlii rääđi vuálásâžžân. Säämi Kielâkäldee jotkâšuvá Sämitigij koskâsâš ohtsâšpargon. Ohtsâšpargo joođeet Suomâ Sämitigge. Säämi Kielâkäldee koskâpuddâsâš jođetteijen tuáimá Suomâ Sämitige má. säämi kielâaašij čällee Marko Marjomaa.

Sämikielâi normâdempargoi puátteeäigi lii ain epičielgâs, ko pisovâš ruttâdem ij lah visásmum.

 

Lasetiäđuid addel Säämi Kielâkäldee koskâpuddâsâš jođetteijee Marko Marjomaa.

Marko.marjomaa@samediggi.fi

+358 10 839 3183

+358 50 438 2484

www.giella.org

Lappi eennâmkoddeuđâsmittem – Koijâdâllâm palvâlusâi kevttimist já puátteevuođâ palvâlustáárbuin

/in /by

Koijâdâllâm ulmen lii nuurrâđ tiäđu Laapi eennâmkode ässein sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlusfeerimijn, palvâlustáárbuin já vuorduin eennâmkode palvâlemlopádâs rähtim várás. Tiäđuh kieđâvuššojeh luáttámušlávt já koijâdâlmân västideh nomâtteemmin, vâi västideijee persovnvuotâ ij puáđi uáinusân. Koijâdâlmist láá 10 koččâmuššâd já toos västidem pištá suulân 15 minuttid. Puátusijn mij muštâlep ive 2018 ääigi.

Mij kijttep lieggâsávt jo muuneeld tii vástádâsâin.
Laapi eennâmkode uásálâšvuotâpargojuávkku.

Sämitigge palhâšij viššâlis sämikielâ uáppeid

/in , /by

Sämitigge juovij škoovlâi kiđđâjuuhlijn stipendijd sämikielâ oopâin pyereest miänástum uáppeid. Stipendeh juáhhojii ohtsis kuuđâ uáppei, kiäh lijjii čođâldittám sämikielâ iskos pajeuáppeetutkosijn, neljinubálov uáppei, kiäh pessii vuáđumáttááttâsâst ja käävci uáppei, kiäh valmâštuvvojii Säämi máttááttâskuávdáást.

 

Sämitige stiipeend ožžuu čuávvoo nuorah:

 

Pajeuáppeeh:

Avveel luvâttâh: Iina Kyrö (anarâškielâ), Janita Känsälä (tavesämikielâ), Sara Keränen (tavesämikielâ)

Ounasvaara luvâttâh, Ruávinjargâ: Hilla Tähkäpää (tavesämikielâ)

Ucjuv sämiluvâttâh: Jere Pieski (tavesämikielâ), Miska Pohjanrinne (tavesämikielâ)

 

Vuáđumáttááttâs čođâldittám uáppeeh:

Aanaar škovlâ: Elna Aikio (tavesämikielâ), Hanno Länsman (tavesämikielâ), Maiju Sigga Seurujärvi (anarâškielâ), Anna Pyykkö (anarâškielâ)

Avveel pajetääsi: Elle-Noora Haataja (tavesämikielâ), Taina Hakovirta (anarâškielâ)

Kärigâsnjaargâ škovlâ: Eelis Niittyvuopio (tavesämikielâ)

Jävrigilij škovlâ, Suáđigil: Mette Penttinen (tavesämikielâ)

Heta paješkovlâ: Sunna Siilasjoki (tavesämikielâ), Niillas-Iisko Näkkäläjärvi (tavesämikielâ)

Ucjuv škovlâ: Álgen Aikio (tavesämikielâ), Mihkku Laiti (tavesämikielâ)

Aleksanteri Kena škovlâ, Suáđigil: Minja Ylilokka (tavesämikielâ), Meeri Sieppi (tavesämikielâ)

 

Säämi máttááttâskuávdáást valmâštum:

Anarâškielâ: Tytti Kyrö

Tavesämikielâ: Teija Kaartokallio

Nuorttâlâškielâ: Almira Gerasimoff, Anne Mäkinen, Eveliina Feodoroff-Rantala, Maarit Haltta, Minna Moshnikoff, Sari Saxholm

 

Sämitigge tuáivut luho já pyeri kesiluámu puohháid!