Saamelaiskäräjät vetoaa eduskuntaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi

Eduskunta
Kansanedustajat

VETOOMUS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI

Saamelaisväestön palvelutarpeet, kielelliset ja kulttuuriset oikeudet eivät tule perustuslain edellyttämällä tavalla huomioiduksi sote-uudistuksessa. Saamelaiskäräjät haluaa valtion kiinnittävän huomiota riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen varmistamiseksi saamenkieliselle väestölle. Maakuntien rahoituslaki ei sisällä säännöksiä Lapin maakunnalle osoitettavasta rahoituksesta saamenkielisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin tai saamenkielisten palvelujen koko maata koskevaan kehittämistehtävään. Saamelaiskäräjät viittaa oikeusministeriön 9.11.2016 antamaan lausuntoon koskien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistusta, jossa todetaan: ”Oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin eivät toteudu jolleivät kielelliset oikeudet toteudu”.

Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Korvamerkitty valtionavustus on edistänyt saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se on myös tärkeä osa saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa. Määrärahalla tuotettujen palvelujen järjestämistavoissa ja palvelujen sisällöissä on pystytty huomioimaan saamen kielen lisäksi saamelaisen asiakkaan kulttuuritausta(1). Sosiaali- ja terveyspalveluja tulisi olla nykyistä laajemmin saatavilla inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä myös muille väestöryhmille kuin ikääntyville. Saamelaisväestön palvelutarpeet ovat moninkertaiset määrärahan tasoon (480 000 €) verrattuna. Tämän osoittavat useat alueella tehdyt selvitykset, tutkimukset ja asiakastyytyväisyyskyselyt.

Saamelaisten palvelutyytyväisyys ja palvelujen saatavuus ovat yleistasoltaan selvästi Suomen keskimääräistä tasoa alhaisempia. Kuntakohtaiset erot ovat suuret, mutta myös kuntien eri osissa asuvat saamelaiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen(2). Oikeusministeriön teettämän selvityksen(3) mukaan saamenkielisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat heikosti saamelaisten kotiseutualueella. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja oli saanut jollain saamen kielellä vain pieni osa vastaajista. Saamenkielisten palvelujen heikko saatavuus asettaa saamenkielisen väestön valtaväestöön nähden merkittävästi heikompaan asemaan. Vastaajat näkivät erityisen ikävänä saamenkielisille vanhuksille ja lapsille suunnattujen palveluiden puutteet. Lisäksi tarvittaisiin saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia mielenterveyspalveluita. Mielenterveyspalveluissa kieli ja kulttuuri kytkeytyvät merkittävällä tavalla hoitoprosessin onnistumiseen. Laadukkaiden, asiakaslähtöisten saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen lähtökohtana on saamenkielisen peruspalvelutason selkeä parantaminen nykyisestä.

Me allekirjoittaneet Saamelaiskäräjien jäsenet vetoamme Suomen eduskuntaan, että eduskunta korottaisi valtion talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa olevaa valtionavustusta saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi 3 miljoonaan euroon.

Inarissa 29.6.2018

Sanila-Aikio Tiina, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja

Paltto Heikki, Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja

Juuso Tuomas Aslak, Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja

Aikio Jouni, Saamelaiskäräjien jäsen

Avaskari Anu, Saamelaiskäräjien jäsen

Feodoroff Veikko, Saamelaiskäräjien jäsen

Hetta Jouko, Saamelaiskäräjien jäsen

Holmberg Aslak, Saamelaiskäräjien jäsen

Jääskö Neeta, Saamelaiskäräjien jäsen

Keskitalo Pigga, Saamelaiskäräjien jäsen

Kustula Kirsti, Saamelaiskäräjien jäsen

Kyrö Kari, Saamelaiskäräjien jäsen

Magga Ulla-Maarit, Saamelaiskäräjien jäsen

Magga-Vars Petra, Saamelaiskäräjien jäsen

Nuorgam Anne, Saamelaiskäräjien jäsen

Pieski Pentti, Saamelaiskäräjien jäsen

Saijets Janne, Saamelaiskäräjien jäsen

Sanila Tanja, Saamelaiskäräjien jäsen

Sujala Antti, Saamelaiskäräjien jäsen

Tapiola Nilla, Saamelaiskäräjien jäsen

Valkeapää Nihkolas, Saamelaiskäräjien varajäsen

Pekkala Pekka, Saamelaiskäräjien varajäsen

Länsman Asko, Saamelaiskäräjien varajäsen

 

(1) Palvelutarve vuodelle 2020 on 3 milj. euroa.

(2) Heikkilä – Laiti-Hedemäki – Pohjola (2013): Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut.

(3) Saamebarometri 2016. Selvitys saamenkielisistä palveluista saamelaisalueella. Oikeusministeriön julkaisu 39/2016.