Saamelaiskäräjät vetoaa eduskuntaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi
Eduskunta
Kansanedustajat
VETOOMUS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI
Saamelaisväestön palvelutarpeet, kielelliset ja kulttuuriset oikeudet eivät tule perustuslain edellyttämällä tavalla huomioiduksi sote-uudistuksessa. Saamelaiskäräjät haluaa valtion kiinnittävän huomiota riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen varmistamiseksi saamenkieliselle väestölle. Maakuntien rahoituslaki ei sisällä säännöksiä Lapin maakunnalle osoitettavasta rahoituksesta saamenkielisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin tai saamenkielisten palvelujen koko maata koskevaan kehittämistehtävään. Saamelaiskäräjät viittaa oikeusministeriön 9.11.2016 antamaan lausuntoon koskien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistusta, jossa todetaan: ”Oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin eivät toteudu jolleivät kielelliset oikeudet toteudu”.
Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Korvamerkitty valtionavustus on edistänyt saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se on myös tärkeä osa saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa. Määrärahalla tuotettujen palvelujen järjestämistavoissa ja palvelujen sisällöissä on pystytty huomioimaan saamen kielen lisäksi saamelaisen asiakkaan kulttuuritausta(1). Sosiaali- ja terveyspalveluja tulisi olla nykyistä laajemmin saatavilla inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä myös muille väestöryhmille kuin ikääntyville. Saamelaisväestön palvelutarpeet ovat moninkertaiset määrärahan tasoon (480 000 €) verrattuna. Tämän osoittavat useat alueella tehdyt selvitykset, tutkimukset ja asiakastyytyväisyyskyselyt.
Saamelaisten palvelutyytyväisyys ja palvelujen saatavuus ovat yleistasoltaan selvästi Suomen keskimääräistä tasoa alhaisempia. Kuntakohtaiset erot ovat suuret, mutta myös kuntien eri osissa asuvat saamelaiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen(2). Oikeusministeriön teettämän selvityksen(3) mukaan saamenkielisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat heikosti saamelaisten kotiseutualueella. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja oli saanut jollain saamen kielellä vain pieni osa vastaajista. Saamenkielisten palvelujen heikko saatavuus asettaa saamenkielisen väestön valtaväestöön nähden merkittävästi heikompaan asemaan. Vastaajat näkivät erityisen ikävänä saamenkielisille vanhuksille ja lapsille suunnattujen palveluiden puutteet. Lisäksi tarvittaisiin saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia mielenterveyspalveluita. Mielenterveyspalveluissa kieli ja kulttuuri kytkeytyvät merkittävällä tavalla hoitoprosessin onnistumiseen. Laadukkaiden, asiakaslähtöisten saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen lähtökohtana on saamenkielisen peruspalvelutason selkeä parantaminen nykyisestä.
Me allekirjoittaneet Saamelaiskäräjien jäsenet vetoamme Suomen eduskuntaan, että eduskunta korottaisi valtion talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa olevaa valtionavustusta saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi 3 miljoonaan euroon.
Inarissa 29.6.2018
Sanila-Aikio Tiina, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja
Paltto Heikki, Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja
Juuso Tuomas Aslak, Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja
Aikio Jouni, Saamelaiskäräjien jäsen
Avaskari Anu, Saamelaiskäräjien jäsen
Feodoroff Veikko, Saamelaiskäräjien jäsen
Hetta Jouko, Saamelaiskäräjien jäsen
Holmberg Aslak, Saamelaiskäräjien jäsen
Jääskö Neeta, Saamelaiskäräjien jäsen
Keskitalo Pigga, Saamelaiskäräjien jäsen
Kustula Kirsti, Saamelaiskäräjien jäsen
Kyrö Kari, Saamelaiskäräjien jäsen
Magga Ulla-Maarit, Saamelaiskäräjien jäsen
Magga-Vars Petra, Saamelaiskäräjien jäsen
Nuorgam Anne, Saamelaiskäräjien jäsen
Pieski Pentti, Saamelaiskäräjien jäsen
Saijets Janne, Saamelaiskäräjien jäsen
Sanila Tanja, Saamelaiskäräjien jäsen
Sujala Antti, Saamelaiskäräjien jäsen
Tapiola Nilla, Saamelaiskäräjien jäsen
Valkeapää Nihkolas, Saamelaiskäräjien varajäsen
Pekkala Pekka, Saamelaiskäräjien varajäsen
Länsman Asko, Saamelaiskäräjien varajäsen
–
(1) Palvelutarve vuodelle 2020 on 3 milj. euroa.
(2) Heikkilä – Laiti-Hedemäki – Pohjola (2013): Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut.
