Saamelaiskäräjät vetoaa eduskuntaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi

/in , /by

Eduskunta
Kansanedustajat

VETOOMUS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI

Saamelaisväestön palvelutarpeet, kielelliset ja kulttuuriset oikeudet eivät tule perustuslain edellyttämällä tavalla huomioiduksi sote-uudistuksessa. Saamelaiskäräjät haluaa valtion kiinnittävän huomiota riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen varmistamiseksi saamenkieliselle väestölle. Maakuntien rahoituslaki ei sisällä säännöksiä Lapin maakunnalle osoitettavasta rahoituksesta saamenkielisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin tai saamenkielisten palvelujen koko maata koskevaan kehittämistehtävään. Saamelaiskäräjät viittaa oikeusministeriön 9.11.2016 antamaan lausuntoon koskien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistusta, jossa todetaan: ”Oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin eivät toteudu jolleivät kielelliset oikeudet toteudu”.

Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Korvamerkitty valtionavustus on edistänyt saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se on myös tärkeä osa saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa. Määrärahalla tuotettujen palvelujen järjestämistavoissa ja palvelujen sisällöissä on pystytty huomioimaan saamen kielen lisäksi saamelaisen asiakkaan kulttuuritausta(1). Sosiaali- ja terveyspalveluja tulisi olla nykyistä laajemmin saatavilla inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä myös muille väestöryhmille kuin ikääntyville. Saamelaisväestön palvelutarpeet ovat moninkertaiset määrärahan tasoon (480 000 €) verrattuna. Tämän osoittavat useat alueella tehdyt selvitykset, tutkimukset ja asiakastyytyväisyyskyselyt.

Saamelaisten palvelutyytyväisyys ja palvelujen saatavuus ovat yleistasoltaan selvästi Suomen keskimääräistä tasoa alhaisempia. Kuntakohtaiset erot ovat suuret, mutta myös kuntien eri osissa asuvat saamelaiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen(2). Oikeusministeriön teettämän selvityksen(3) mukaan saamenkielisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat heikosti saamelaisten kotiseutualueella. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja oli saanut jollain saamen kielellä vain pieni osa vastaajista. Saamenkielisten palvelujen heikko saatavuus asettaa saamenkielisen väestön valtaväestöön nähden merkittävästi heikompaan asemaan. Vastaajat näkivät erityisen ikävänä saamenkielisille vanhuksille ja lapsille suunnattujen palveluiden puutteet. Lisäksi tarvittaisiin saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia mielenterveyspalveluita. Mielenterveyspalveluissa kieli ja kulttuuri kytkeytyvät merkittävällä tavalla hoitoprosessin onnistumiseen. Laadukkaiden, asiakaslähtöisten saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen lähtökohtana on saamenkielisen peruspalvelutason selkeä parantaminen nykyisestä.

Me allekirjoittaneet Saamelaiskäräjien jäsenet vetoamme Suomen eduskuntaan, että eduskunta korottaisi valtion talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa olevaa valtionavustusta saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi 3 miljoonaan euroon.

Inarissa 29.6.2018

Sanila-Aikio Tiina, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja

Paltto Heikki, Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja

Juuso Tuomas Aslak, Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja

Aikio Jouni, Saamelaiskäräjien jäsen

Avaskari Anu, Saamelaiskäräjien jäsen

Feodoroff Veikko, Saamelaiskäräjien jäsen

Hetta Jouko, Saamelaiskäräjien jäsen

Holmberg Aslak, Saamelaiskäräjien jäsen

Jääskö Neeta, Saamelaiskäräjien jäsen

Keskitalo Pigga, Saamelaiskäräjien jäsen

Kustula Kirsti, Saamelaiskäräjien jäsen

Kyrö Kari, Saamelaiskäräjien jäsen

Magga Ulla-Maarit, Saamelaiskäräjien jäsen

Magga-Vars Petra, Saamelaiskäräjien jäsen

Nuorgam Anne, Saamelaiskäräjien jäsen

Pieski Pentti, Saamelaiskäräjien jäsen

Saijets Janne, Saamelaiskäräjien jäsen

Sanila Tanja, Saamelaiskäräjien jäsen

Sujala Antti, Saamelaiskäräjien jäsen

Tapiola Nilla, Saamelaiskäräjien jäsen

Valkeapää Nihkolas, Saamelaiskäräjien varajäsen

Pekkala Pekka, Saamelaiskäräjien varajäsen

Länsman Asko, Saamelaiskäräjien varajäsen

 

–

(1) Palvelutarve vuodelle 2020 on 3 milj. euroa.

(2) Heikkilä – Laiti-Hedemäki – Pohjola (2013): Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut.

(3) Saamebarometri 2016. Selvitys saamenkielisistä palveluista saamelaisalueella. Oikeusministeriön julkaisu 39/2016.

Saamelaiskäräjien sihteeristö on suljettu 2.7.-3.8.

/in /by

Saamelaiskäräjien sihteeristö on suljettu 2.7.-3.8.2018 välisen ajan.

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää kesää kaikille!

Määräaikainen projektityöntekijä Dihtosis -saamelaiskouluvierailut hankkeelle

/in , /by

Työ alkaa 1.10.2018 ja kestää 15.2.2019 saakka. Hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Hankkeessa luodaan kouluvierailuja varten materiaalit, tehdään kouluvierailuja sekä lanseerataan saamelaisten kansallispäivä valtakunnallisena teemapäivänä Suomen kouluissa. Projektityöntekijän tehtävänä on koordinoida, minkälaista tietoa saamelaisista tulisi kertoa kouluissa, yhteistyössä ohjausryhmän, nuorisosihteerin ja Nuorten Akatemian kanssa.

Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamelaiskulttuurin tuntemus, kokemus laajojen aineistojen hallinnasta sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Projektityöntekijältä edellytetään saamen kielen taitoa.

Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V/II mukaan (peruspalkka 2 139,83 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 3.8.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari tai info(at)samediggi.fi.

Lisätietoja työstä antaa nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi, 050 382 5179 ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen risten.mustonen(at)samediggi.fi, 040 529 6093. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 29.6.2018 Saamelaiskäräjät

Määräaikainen projektityöntekijä De! -Saamenkielisen nuorisokulttuurin kartoitus ja kehittäminen hankkeelle

/in , /by

Työ alkaa 1.9.2018 ja kestää 31.8.2019 saakka. Projektityöntekijä vastaa hankkeen toteuttamisesta ja raportoinnista. Tehtävään kuuluu kartoittaa saamenkielisen nuorisokulttuurin tarve ja nykyiset järjestäjät, kehittää toimintaa suunnitelmalliseksi sekä saattaa se pysyväksi toiminnaksi. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on saanut hankkeelle rahoituksen Pohjoisimman Lapin Leaderiltä.

Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, kokemus projektityöstä ja raportoinnista, hyvät tietotekniset taidot sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn. Projektityöntekijältä edellytetään saamen kielen taitoa.

Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V/II mukaan (peruspalkka 2 139,83 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 3.8.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari tai info(at)samediggi.fi.

Lisätietoja työstä antaa nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi, 050 382 5179 ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen risten.mustonen(at)samediggi.fi, 040 529 6093. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 29.6.2018 Saamelaiskäräjät

 

         

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen esittelijän tehtävän

/in /by

Esittelijän päätehtävänä on toimia sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. Työ alkaa 3.9.2018 ja päättyy 28.6.2019. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä saamelaisen sosiaali-, terveysalan  tuntemus. Hyvä hallinnollisten tehtävien ja taloushallinnon tuntemus katsotaan eduksi.

Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 491,54 – 2 596,52 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 17.8.2018 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai info(at)samediggi.fi.

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 28.6.2018 Saamelaiskäräjät

 

Nuorisoneuvostolle rahoitus kouluvierailuihin sekä saamenkielisen nuorisokulttuurin kartoittamiseen ja kehittämiseen

/in , /by

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on saanut rahoituksen kahdelle hankkeelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Dihtosis- saamelaiskouluvierailut hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Pohjoisimman Lapin Leaderin rahoittamassa De! -hankkeessa kartoitetaan saamenkielisen vapaa-ajan toimien tarve ja toteuttajat sekä innostetaan tuottamaan saamenkielistä nuorisokulttuuria. Hankkeisiin palkataan työntekijät ja haku paikkoihin alkaa pian.

– Iloitsen, että olemme saaneet rahoituksen sekä saamelaisnuorille että valtaväestön nuorille kohdistettuun toimintaan. Saamenkieliselle nuorten vapaa-ajan toiminnalle on kysyntää, samoin kuin valtaväestön tietotason lisäämiselle, nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Dihtosis- saamelaiskouluvierailut hankkeen ensimmäiselle vuodelle rahoitusta 56 000 euroa. Hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Hankkeessa luodaan kouluvierailuja varten materiaalit, tehdään kouluvierailuja sekä lanseerataan saamelaisten kansallispäivä valtakunnallisena teemapäivänä Suomen kouluissa. Hankkeen kohderyhmänä ovat ensimmäisenä vuonna oppilaat ja toisena vuonna opettajat, rehtorit ja opot. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietämystä saamelaisista valtaväestön lasten ja nuorten parissa ja tätä kautta ehkäistä erityisesti saamelaislapsiin ja -nuoriin kohdistuvaa syrjintää ja kiusaamista. Yhteistyökumppanina hankkeessa toimii Nuorten Akatemia.

Pohjoisimman Lapin Leader on myöntänyt rahoituksen De! -Saamenkielisen nuorisokulttuurin kartoitus ja kehittäminen hankkeelle, jonka kokonaiskustannukset ovat 80 000 euroa. Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa saamelaisalueen kotiseutualueella sekä muualla Suomessa saamenkielisten vapaa-ajan toimien tarve ja toteuttajat sekä innostaa eri toimijoita tuottamaan saamenkielistä nuorisokulttuuria. Hankkeessa mallinnetaan erilaisia vapaa-ajantoimintoja saamelaisten kotiseutualueella alueella. Hankkeen tavoitteena on kartoituksen tuloksien pohjalta saada Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toiminta-avustukseen pysyvä rahoitus saamenkieliselle nuorisokulttuurille, jotta saamenkieliset vapaa-ajantoiminta olisi pysyvää ja systemaattista.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman puh. 050 382 51 79, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen  040 529 6093, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Lapset ja nuoret antavat äänensä digitaaliselle oppimateriaalille

/in , /by

Saamelaiskulttuurikeskuksen äänitysstudiossa on heinäkuussa vilkasta, kun lapset ja nuoret käyvät antamassa äänensä digitaaliselle oppimateriaalille. Lasten ja nuorten äänet tulevat Gea-kirjasarjan toisen luokan digitaaliselle oppimateriaalille ja Bluppe-lastenkirjoille.

Tällä viikolla äänityksiin osallistuivat Mihkku Laiti, Áilu Laiti ja Niillas Laiti Utsjoelta. Mihkku on ollut  mukana jo pari vuotta sitten Gea 1 -digimateriaalissa. Tänä kesänä hän toimii muun muassa karhunpennun äänenä. – Täällä on mukava tehdä töitä, hymyilee Mihkku. Áilu ja Niillas pääsivät kokeilemaan ääniroolityötä ensimmäistä kertaa. Áilu antoi äänensä Gea-kirjan päähenkilölle Biettelle. – Alussa jännitti, mutta oli ihan hauskaa, kertoo Áilu. Poikien äiti Annukka Hirvasvuopio-Laiti on iloinen poikiensa osallistumisesta. Hänen mukaansa kotona on harjoiteltu vuorosanoja ahkerasti isän kanssa.

Äänitystyössä lapset ja nuoret pääsevät kokeilemaan konkreettisesti oppimateriaalin tekoa. Tämä antaa esiintymiskokemusta ja samalla toivottavasti innostaa heitä erilaisiin äänitysprojekteihin myöhemmin. Vaikka äänitystyö on pikkutarkkaa ja vaativaa, tärkeintä on kuitenkin innokkuus.  – Lapset ovat todella taitavia ja rohkeita, kuvailee digimateriaalin äänityksistä ja käsikirjoituksesta vastaava Solja Magga.

Materiaalin ääninäyttelijöitä valitessa pyritään myös ottamaan huomioon pohjoissaamen eri murteita mahdollisimman hyvin. – Äänitykset ovat kuitenkin vasta alkaneet, ja kaikille hahmoille ei ole vielä ääninäyttelijää, vinkkaa Solja Magga.

 

Lisätietoja:

Projektityöntekijä Solja Magga, solja.magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Saamelaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi oma avustusohjelma

/in /by

Saamelaiskäräjät esitti oman avustusohjelman perustamista saamelaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselle (STEA). Avustusohjelmasta järjestöt voisivat hakea avustusta saamenkielisiin ja saamelaiskulttuurin mukaisiin saamelaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Avustusta voisi hakea myös saamenkielisiin ja saamelaiskulttuuria tukeviin koulutushankkeisiin.

– Erillinen saamenkielisten toimintojen kehittämiseen tarkoitettu avustusohjelma antaisi positiivisen signaalin saamenkielisten palvelujen tärkeydestä ja auttaisi järjestöjä kehittämään saamenkielisiä toimintoja edelleen, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio perustelee esitystä.

Saamenkielisiä toimintoja järjestävillä järjestöillä on yhteisöllisesti merkittävä rooli, sillä julkisella sektorilla ei ole resursseja järjestää kaikkia lakisääteisiä palveluita.

– Nämä järjestöt täydentävät palvelukenttää omilla toiminnoillaan, auttaen julkista sektoria lainsäädännön noudattamisessa, jatkaa Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi avustusohjelman tärkeydestä.

Saamelaiskäräjät esitti, että saamelaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetusta avustusohjelmasta voisi hakea rahoitusta kolmenlaisiin hankkeisiin: aineiston ja materiaalien tuottamiseen sekä kääntämiseen saameksi, saamenkielisten palveluiden kehittämiseen ja koulutushankkeisiin, joiden tavoitteena on saamen kielen ja kulttuurin tietouden lisääminen.

Saamenkielisistä palveluista tehtyjen tutkimusten mukaan saamen kieltä (pohjois-, inarin- tai koltansaame) äidinkielenään puhuvilla ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta saada terveyden- ja sosiaalihuollon palveluita omalla äidinkielellään. Kielen käytön lisäämiseksi tarvitaan sekä äidinkieltä että monikielisyyttä tukevia ratkaisuja.

Saamenkielisten terveys- ja hyvinvointitoimintojen edistämiseksi tarvitaan erityyppisiä ja -pituisia hankkeita, joiden toteuttamiseksi tarvitaan resursseja. Erillisen saamelaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun avustusohjelman kautta haettava rahoitus edesauttaisi järjestöjä kehittämään saamenkielisiä toimintoja ja palvelujen järjestämistä niin, että lakeihin kirjatut kielelliset ja muut oikeudet voisivat toteutua mahdollisimman kattavasti.

STEA uudistaa parhaillaan avustusstrategiaansa ja sitä vuosittain tarkentavaa toimeenpanosuunnitelmaa. Tavoitteena on suunnata avustuksia entistä kohdennetummin toimintoihin, joille on aitoa kysyntää ja tarvetta ja jotka parhaiten edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. STEA-avustusten pyrkimyksenä on linjausten mukaisesti edistää suomalaisten mahdollisuuksia pysyä terveenä ja tervehtyä sekä toimia, työskennellä, osallistua ja kuulua joukkoon.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 010 839 3192, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Kansanedustaja Lohen toiminta herättää epäluottamusta Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostossa

/in , /by

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on pettynyt kansanedustaja ja saamelaiskäräjälain muutosta valmistelleen toimikunnan jäsen Markus Lohen (kesk.) toimintaan saamelaiskäräjälakimuutoksen tiedottamisen suhteen. Lakia valmistelleen toimikunnan mielestä oli ensisijaisen tärkeää, että lakimuutoksesta tiedotetaan ensimmäisenä Saamelaiskäräjien jäsenille ja henkilöstölle. Tiistaiaamun klo 9 tiedotustilaisuudessa toimikunnan puheenjohtaja, oikeustieteen tohtori Pekka Hallberg toi useaan otteeseen esille, että Saamelaiskäräjien on saatava kuulla lakimuutoksesta ensimmäisenä.

Toisin kävi. Saamelaiskäräjien edustajat ja henkilöstö joutuivat lukemaan mediasta lakiuudistuksen sisällöstä yhtä aikaa muun Suomen kanssa jo ennen kuin puheenjohtaja Hallberg pääsi aloittamaan. Lapin Kansa on julkaissut Armi Auvisen kirjoittaman Laki ei enää määrittele, kuka on saamelainen – saamen osaaminen ainoaksi perusteeksi äänioikeudelle käräjävaaleissa -uutisen verkossa tasan klo 9.00. Uutisessa on laajalti kansanedustaja Lohen kommentteja ja vasta 12.46 juttua on päivitetty puheenjohtaja Hallbergin kommenteilla. On selvää, ettei kansanedustaja Lohi ole kommentoinut toimittajalle lakimuutosta tiistaiaamuna klo 9, vaan kansanedustaja Lohi on antanut kommenttinsa hyvissä ajoin etukäteen ja toimittaja Auvisella on ollut aikaa kirjoittaa pitkä juttu uutismuotoon.

Saamelaiskäräjälain uudistustyötä ovat ennenkin haitanneet vuodot, jotka ovat tulleet toimikunnan sisältä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoi viimeksi tiistaina huolensa toimikunnan paperien vuotamisesta ulkopuolelle antamassaan haastattelussa Yle Sápmille. Lapin Kansan ja muiden medioiden uutisjutut näyttävät, että kansanedustaja Lohi on kommentoinut tämän kertaiset tiedot julkisuuteen ennen toimikunnan yhteisesti sopimaa tiedotustilaisuutta.

”Vuodot ovat aina vakava asia. Saamelaiset ovat monin paikoin ilmaisseet epäluottamusta valtiota kohtaan eikä kansanedustaja Lohen toiminta helpota tilannetta. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto pitää vuotoa eettisesti arveluttavana”, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen sanoo. ”Tämä ei ole sellaista yhteistyötä, jota toivomme. Emme voi olla puuttumatta tällaiseen ylenkatsomiseen kansanedustajan taholta. Odotamme kansanedustaja Lohen näkemystä toimintansa eettisyydestä ja siitä, tulevatko vuodot toistumaan.”

Nuorisoneuvosto on pyytänyt kansanedustaja Lohen kommenttia Lapin Kansan uutisen julkaisuajankohdasta, mutta ei ole saanut vastausta. Vuodot ovat haitanneet myös toisessa merkittävässä saamelaisia koskevassa poliittisessa asiassa, Pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa. Herää kysymys, ovatko vuodot valtion tapa kylvää epäluottamusta entisestään.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola nte.veijola(at)student.oulu.fi