Kielipesätoiminnan ohjausryhmä kokoontui järjestäytyäkseen

Saamelaiskäräjät kutsui koolle saamelaista kulttuuri- ja kielipesätoimintaa järjestävät kunnat ja yhdistykset 26.4. ensimmäiseen kielipesätoiminnan ohjausryhmän kokoukseen. Ohjausryhmä on kokouksessaan järjestäytynyt ja keskustellut kielipesätoiminnan haasteista, onnistumisista sekä ajankohtaisista kehitystarpeista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Saamelaiskäräjien saamen kielineuvoston puheenjohtaja Neeta Jääskö. Ohjausryhmä valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Rauni Äärelä-Vihriälän.

– Kokouksessa sitouduttiin yhteiseen päämäärään kehittää saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa ja luoda saamelaislasten kielenelvytykselle mahdollisimman hyvä ja vakaa ympäristö, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja Neeta Jääskö.

Saamelaiskäräjät päätti joulukuun 2017 täysistunnossa ohjausryhmän perustamisesta, ja saamelaista kulttuuri- ja kielipesätoimintaa järjestävät tahot ovat nimenneet omat edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmän toimikausi on neljä vuotta, ja se työskentelee saamelaisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen eteen Saamelaiskäräjien kielineuvoston neuvoa-antavana elimenä. Mukana ohjausryhmässä ovat Saamelaiskäräjät koollekutsuvana tahona, Utsjoen kunta, Inarin kunta ja Anarâškielâ servi, Enontekiön kunta, Sodankylän kunta, Oulun kaupunki, Rovaniemen kaupunki ja City-Sámit ry.

Lisätietoja:
Ma. kielipesäohjaaja Annika Pasanen, puh. 010 839 3119, annika.pasanen(at)samediggi.fi

Saamenkielinen varhaiskasvatus kärsii työntekijäpulasta

Saamelaisalueen kunnat ovat raportoineet Saamelaiskäräjille saamenkielisen varhaiskasvatuksen kelpoisten ja saamen kielen taitoisten työntekijöiden puutteesta. Myös kielitaitoisten sijaisten löytäminen on hankalaa. Työntekijäpula kuormittaa varhaiskasvatustyötä tekeviä.  – Omakielinen varhaiskasvatus on kuitenkin saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin tärkeimpiä tulevaisuuden kysymyksiä ja varhaiskasvatuksen työntekijät tärkeimpiä tulevaisuuden tekijöitä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. 

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kaksipäiväisessä kokouksessaan 23.-24.5.2018 selvityksen saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen käytöstä vuonna 2017. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien järjestämän saamenkielisen päivähoidon piirissä oli vuonna 2017 yhteensä noin 90 lasta (laskennallinen keskimäärä 64) ja yhteensä 16 saamenkielistä työntekijää. Työntekijöistä muutama suorittaa parhaillaan lastentarhaopettajan tutkintoa Oulun yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kaksi vuotta sitten käynnistämässä hankkeessa. Työntekijätilanteen odotetaan paranevan lähivuosina saamenkielisiä lastentarhanopettajia kouluttavan hankkeen päätyttyä.

Saamenkielistä päivähoitoa annetaan Utsjoen päiväkoti Duottaraskissa, Karigasniemen päiväkoti Gollerássissa, Enontekiön Hetan uudessa päiväkoti Riekossa, Ivalon päiväkodin Násti-ryhmässä ja Inarin päiväkoti Urbissa. Vuonna 2017 järjestettiin myös inarinsaamenkielistä päivähoitoa saamen kielipesä Piervâlin yhteydessä Inarin kirkonkylässä. Lisäksi Enontekiön kunta ostaa saamenkielistä päivähoitoa naapurikunnasta Ruotsin Karesuvannosta muutamalle lapselle.

Saamelaiskäräjät pitää hyvänä saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun 120 000 euron valtionavustuksen kaksinkertaistamista vuodelle 2018 yhteensä 240 000 euroon. Saamelaiskäräjät jakaa valtionavustuksen vuosittain kotiseutualueen kunnille ja sopii niiden kanssa valtionavustuksen jakamisesta ja sen kriteereistä.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 5/2018

Korkein hallinto-oikeus on 16.3.2018 hylännyt kolme Saamelaiskäräjien valitusta, jotka koskevat Inarin kunnan alueelle myönnettyä koneellista kullanhuuhdontalupaa. Saamelaiskäräjien hallitus päätti, että Saamelaiskäräjät ei toistaiseksi valita vastaavista kullankaivua koskevista lupa-asioista, ennen kuin Saamelaiskäräjien yleiskokous on päättänyt asiaa koskevasta linjauksesta. Asiaa aletaan valmistella yleiskokouksen käsittelyä varten.

City-Sámit ry on tiedottanut 18.4.2018, että yhdistyksen ylläpitämä kielipesä Máttabiegga lopettaa toimintansa 31.7.2018 mennessä. Saamelaiskäräjien pitkän tähtäimen tavoitteena on, että saamenkielinen kielipesätoiminta siirtyy kokonaisuudessaan Saamelaiskäräjien alaisuuteen, mutta selvitystyö tämän uudistuksen toteuttamiseksi on kesken, ja saamenkielinen varhaiskasvatus Helsingissä on sillä välin järjestettävä muilla tavoin. Hallitus siirsi asian kiireelliseen valmisteluun.

Hallitus käsitteli saamelaiskäräjälain muutoshankkeen tilannetta. Hallitus kuuli kokouksessa asiantuntijoita ja päätti jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan. Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan toimikauden on määrä päättyä 30.4., mutta toimikunnan seuraava kokous on suunniteltu pidettäväksi 9.5.

Jäsennimeämisiä asiantuntijaryhmiin

Hallitus nimesi Lapin liiton ja Lapin ELY-keskuksen pyynnöstä perustettavaan kulttuurin toimialan asiantuntijaryhmään Saamelaiskäräjien edustajaksi Petra Magga-Varsin ja varajäseneksi Aslak Holmbergin. Hallitus esittää ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelua varten asetettavaan sidosryhmäfoorumiin Saamelaiskäräjien edustajaksi Heikki Palttoa ja varajäseneksi Kalle Varista.

Lisäksi hallitus nimesi Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän jäsenet ja heille varajäsenet sekä esitti henkilöä saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi. Lue uutinen täältä.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien keskustelutilaisuus keräsi Vuotson Mokta-tuvan täyteen väkeä

Saamelaiskäräjien hallituksen toinen keskustelutilaisuus pidettiin Vuotson Mokta-tuvalla maanantaina 23.4.2018. Tilaisuus keräsi yhteensä 30 osallistujaa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. 

Saamelaiskäräjien hallitus matkasi kokouksensa jälkeen saamelaisalueen eteläisimpään kylään, Vuotsoon, tapaamaan alueen saamelaisia. Tilaisuuden aluksi puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sekä varapuheenjohtajat Heikki Paltto ja Tuomas Aslak Juuso kertoivat lyhyesti Saamelaiskäräjillä tällä hetkellä työn alla olevista asioista. Tämän jälkeen hallituksen jäsenet Pentti Pieski, Petra Magga-Vars sekä Magreta Sara jatkoivat jokainen vuorollaan puheenvuoroja tuoden esille ajankohtaisia asioita hallituskauden toimista.

Hallituksen puheenvuorojen jälkeen oli osallistujien vuoro kertoa omat terveiset Saamelaiskäräjille. Puheenvuoroja oli runsaasti ja vuotsolaiset toivat erityisesti esille huolen meneillään olevasta Jäämeren ratahankkeesta sekä lisääntyvästä kullankaivuusta Vuotson alueella. Lisäksi muun muassa saamen kielen elpyminen, nuorison paluumuutto sekä vanhustenhoito nousivat esiin keskusteluissa.

– Tilaisuudessa oli oikein positiivinen ilmapiiri ja oli mukava nähdä, että vuotsolaiset olivat näin aktiivisesti liikkeellä, iloitsee puheenjohtaja Sanila-Aikio tilaisuuden jälkeen.

Saamelaiskäräjien hallitus jatkaa syksyllä keskustelutilaisuuksia ja vierailee Inarin lisäksi Utsjoella ja Enontekiön Karesuvannossa. Tilaisuuksista tiedotetaan, kun niiden päivämäärät ovat päätetty.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän – työryhmä arvioi maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin

Lapin liitto on pyytänyt Saamelaiskäräjiä nimeämään Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän jäsenet ja heille varajäsenet sekä esittämään henkilöä saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi. Työryhmä arvioi maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.

Saamelaiskäräjien hallitus 23.4.2018 nimesi seuraavat jäsenet ja heille varajäsenet saamelaiskulttuurin työryhmään:

Jäsen                                  Varajäsen

Inga-Briitta Magga            Saara Tervaniemi

Neeta Jääskö                      Kirsti Kustula

Asko Länsman                   Magreta Sara

Pentti Pieski                       Aslak Holmberg

Tiina Sanila-Aikio             Veikko Feodoroff

Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi Juha Guttormia.

Lapin liitto on käynnistänyt Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 laadinnan keväällä 2017. Lapin liitto ja Saamelaiskäräjät ovat käyneet neuvotteluja Akwé: Kon -menettelyjen soveltamisesta maakuntakaavoituksessa. Neuvottelujen perusteella todettiin, että maakuntakaavassa järjestetään vaikutusten arviointi saamelaiskulttuuriin palkkaamalla Lapin liittoon saamelaiskulttuurin asiantuntija ja perustamalla saamelaiskulttuurin työryhmä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Liitteet: 

Saamelaiskäräjien keskustelutilaisuus Vuotsossa ma 23.4. klo 18 järjestetään SámiSosterin Mokta-talolla osoitteessa Luuhkatie 10 E 9

Saamelaiskäräjien hallituksen keskustelutilaisuus Vuotsossa maanantaina 23.4. klo 18 järjestetään SámiSosterin Mokta-talolla osoitteessa Luuhkatie 10 E 9, ei koululla kuten aiemmin on ilmoitettu. Käänny nelostieltä ensin kaupalle ja heti vasemmalle päätien suuntaisesti. Luuhkatie kääntyy pian oikealle. Nähdään Vuotsossa!

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kesäkumikampanjan kondomit myös kolmelle saamen kielelle

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston teemana on tänä vuonna seksuaaliterveysasiat. Teemaan liittyen nuorten keskuudessa tunnetun Kesäkumikampanjan kondomit kääntyvät kolmelle Suomessa puhutulle saamen kielelle. Myös kampanjaan kuuluvan Naimamaisteri -seksuaaliterveyskyselyn voi suorittaa saameksi.

Kesäkumikampanja kertoo nuorille kondomin käytön tärkeydestä. Kampanja muistuttaa, että kaikilla tulisi olla samat seksuaalioikeudet ja lähtökohdat käyttää ehkäisyä sekä saada tietoa turvallisesta ehkäisystä.

Saamenkielisiä Kesäkumeja on saatavilla nuorisoneuvoston järjestämissä tapahtumissa sekä alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis Idjassa.

Kampanjassa ovat mukana YleX, Suomen Punainen Risti, Väestöliitto, Syöpäjärjestöt ja Sotilaskotiliitto. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee kampanjaa. Kampanjan aikana jaetaan 220 000 kesäkumia eri tapahtumissa.

Kuva: Vuoden 2017 kesäkumikampanja, Väestöliitto

Lisätiedot:

Kaisa Tapiola-Länsman, 050 382 5179, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi

Sari Hälinen, sari.halinen@vaestoliitto.fi

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtajan puhe YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa

Saamelaiskäräjien II puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso piti puheen alkuperäiskansojen kollektiivisista oikeuksista maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa.

Juuso tuo puheessaan Saamelaiskäräjien puolesta esille luonnonvarojen hyödytämiseen tähtäävien investointien kasvun arktisella alueella. Tämä voi aiheuttaa ristiriitoja etenkin niillä alueilla, joissa saamelaisyhteisöt joutuvat kilpailemaan muiden maankäyttömuotojen kanssa. Puheessaan Juuso tuo lisäksi esille Saamelaiskäräjien huolen meneillään olevan Jäämeren ratahankeen johdosta ja sen vaikutuksista saamelaiskulttuuriin.

Saamelaiskäräjien suositukset YK:n alkuperäiskansojen pysyvälle foorumille (englanniksi):

The Permanent Forum should

1) Urge Finland to find an adequate, negotiated solution to the dispute regarding the rights of the Sámi people in their traditional lands, including by revising its legisla-tion on this issue

2) Urge Finland to obtain the free, prior and informed consent of the Sámi people in any project affecting the use and development of their traditional lands and re-sources and to ensure that an adequate cultural, environmental and social impact assessment is conducted in collaboration with affected communities

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Liitteet: 

 

 

Saamelaiskäräjien delegaatio YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa 16.-22.4.2018

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto osallistuvat YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin New Yorkissa 16.-22.4.2018. Foorumin 17. istunto järjestetään YK:n päämajassa 16. 27.4.2018. Foorumin aiheena on alkuperäiskansojen kollektiiviset oikeudet maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin.  

Pysyvään foorumiin osallistuvat II varapuheenjohtaja Juuson lisäksi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostosta Risten Mustonen, Anni Saara Aikio, Anni-Sofia Löf, Maria Mäkinen ja Sunna Aikio. Lisäksi foorumiin osallistuu Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjät sekä lukuisia saamelaisyhdistyksiä Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. 

Poikkeuksellisesti pysyvän foorumin ensimmäisen viikon täysistunnot ovat kaikki avoimia tilaisuuksia, kun taas toisen viikon kokoukset ovat kaikki suljettuja. Alkuperäiskansojen edustajat järjestävät pysyvän foorumin aikana perinteisesti monia sivutapahtumia. Tapahtumien tarkoituksena on kiinnittää huomiota ja jakaa tietoa alkuperäiskansoja koskettaviin ajankohtaisiin teemoihin. 

Suomen Saamelaiskäräjät järjesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sivutapahtuman totuus- ja sovintoprosessista 16.4. Tapahtuman puheenjohtajana toimi Eduardo Gonzalez, joka on toiminut asiantuntijana useissa totuus- ja sovintoprosesseissa. Tapahtumassa kuultiin muun muassa Norjan, Ruotsin ja Suomen totuus- ja sovintoprosessien etenemisestä. 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto järjesti yhdessä eri toimijoiden kanssa sivutapahtuman Jäämeren ratahankkeesta 18.4. Sivutapahtumassa nuoret toivat esille, millaisia vaikutuksia mahdollisella rautatiellä on saamelaisnuorten tulevaisuuteen perinteisissä elinkeinoissa. Lisäksi nuoret kertoivat tämän kaltaisten hankkeiden psyykkisistä vaikutuksista saamelaisnuorten hyvinvointiin. Saamelaisnuoret totesivat sivutapahtumassa yhdestä suusta, että vastustavat Jäämeren ratahanketta. 

Kuvassa: Nuorisoneuvoston edustajat Anni-Sofia Löf, Anni Saara Aikio, Risten Mustonen, Sunna Aikio ja Maria Mäkinen.

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen, risten.mustonen(at)gmail.com 

 

Määräaikainen projektityöntekijä Saamelaismusiikkikeskukselle

Työ alkaa 4.6 ja kestää 31.8.2018 saakka. Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito. Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan (peruspalkka 1 755,62 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 11.5.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Oula Guttorm p. 050 574 2765, oula.guttorm(at)samediggi.fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja-alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: www.ijahisidja.fi

Inarissa 17.4.2018 Saamelaiskäräjät

Nuorisoneuvoston avoin kirje liikenne- ja viestintäministeriölle kaavaillusta Jäämeren radasta

Yhteenveto: Nuorisoneuvosto ei voi kannattaa valitun Rovaniemi-Kirkkoniemi-junaratayhteyden rakentamista, koska Saamelaiskäräjien kanssa ei ole asianmukaisesti neuvoteltu ja vaikutukset saamelaiskulttuuriin, saamelaiselinkeinoihin ja ympäristölle ovat valitussa linjauksessa Liikenneviraston teettämien selvitysten mukaan pahimmat. Nuorisoneuvosto painottaa, että ei lähtökohtaisesti vastusta Jäämeren rataa vaan pitää liikenne- ja viestintäministeriön menettelytapaa radan valinnasta laittomana ja Rovaniemi-Kirkkoniemi-junaratayhteyttä huonoimpana mahdollisena vaihtoehtona. Suomen valtio on rikkonut lakia jättämällä huomioimatta saamelaiskäräjälain (17.7.1995/974) neuvotteluvelvoitteen (9 §) sekä hallintolain (434/2003, 2 §) hyvän hallinnon perusteet.

Nuorisoneuvosto katsoo, että radan rakentaminen vaikeuttaisi saamelaisnuorten tulevaisuutta jatkaa poronhoidossa jakamalla laidunmaat useassa paliskunnassa sekä lisäisi nuorten saamelaisporonhoitajien psyykkistä kuormaa. Myös muut perinteiset saamelaiselinkeinot kalastus, metsästys ja keräily sekä matkailu kärsisivät. Nuorisoneuvosto nostaa esille etenkin kolttasaamelaisten kalastuksen Näätämöjoessa, koska mahdollisen uuden Kirkkoniemen sataman rakentamisella Näätämövuonoon tulee olemaan vaikutuksia Näätämöjoen lohi- ja taimenkantoihin. Nuorisoneuvosto esittää liikenne- ja viestintäministeriölle, että ratavaihtoehtojen kartoitusprosessi käynnistetään uudelleen ottaen huomioon saamelaisten kestävää kehitystä noudattavat elinkeinot sekä neuvotteluvelvoitteen asianmukaisen noudattamisen. Nuorisoneuvosto voi mielellään osana Saamelaiskäräjiä auttaa liikenne- ja viestintäministeriötä lisäämään puuttunutta vuoropuhelua sekä ymmärrystä saamelaiselinkeinojen ja -kielten merkityksestä saamelaisille. Nuorisoneuvosto lähettää avoimen kirjeen liikenne- ja viestintäministeriölle. Kirje on vapaasti julkaistavissa mediassa.

 

Nuorisoneuvosto toteaa, että ennen kaikkea saamelaisten kotiseutualueen nuoret joutuvat elämään nyt tehtävien Jäämeren rataa koskevien päätösten kanssa ja siksi erityisesti nuorten ääntä on kuultava. Nuorisoneuvosto huomauttaa, että Suomi ei ole noudattanut Saamelaiskäräjälain 17.7.1995/974 pykälää 9 §, joka velvoittaa viranomaiset neuvottelemaan “Saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella 1) yhdyskuntasuunnittelua, 2) valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta, luovutusta jne.”. Saamelaisten eikä Saamelaiskäräjien kanssa ei ole neuvoteltu ratavaihtoehtoja vertailtaessa, vaikka Jäämeren rata Rovaniemeltä Kirkkoniemeen on laajakantoinen ja merkittävä toimenpide, joka vaikuttaa saamen kansaan saamelaisten kotiseutualueella.

Nuorisoneuvosto painottaa, että se ei lähtökohtaisesti ole ratahanketta vastaan. Nuorisoneuvosto pitää kuitenkin kestämättömänä saamelaiskäräjälain 9 §:n ylenkatsomisen lisäksi hyvän hallinnon vastaista toimintaa Suomen valtion taholta liikenne- ja viestintäministeriön valitessa saamelaiskulttuurin kannalta pahimman mahdollisen vaihtoehdon radan linjaukseksi. Liikenneviraston teettämistä selvityksestä selviää, että nimenomaan Rovaniemi-Kirkkoniemi-linjauksessa ympäristövaikutukset ovat merkittäviä sekä vaikutukset porotalouteen ja saamelaisten kotiseutualueeseen ovat suuret. Kun Saamelaiskäräjien kanssa ei lisäksi neuvotella, seuraa kysymys alkuperäiskansan ja vähemmistön syrjimisestä.

Jäämeren rautatien ratavaihtoehtojen selvittäminen oli hankkeen tärkein vaihe saamelaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin näkökulmasta. Eri ratavaihtoehtojen vaikutukset saamelaiselinkeinoille ja muulle kulttuurille olisi pitänyt selvittää jo ennen kuin ratavaihtoehdosta päätettiin. Kuinka saamelaiset voisivat olla aidosti kuultuna ratahankkeen valmistelussa, jos heidät sivuutettiin jo hankkeen ensimmäisessä ja tärkeimmässä vaiheessa? Nyt saamelaisten kuuleminen on vain näennäistä ja se tapahtuu ainoastaan jälkikäteen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on useaan otteeseen viitannut siihen, että Saamelaiskäräjien kanssa on käyty yksi saamelaiskäräjälain mukainen neuvottelu tammikuun lopussa ennen kuin Kirkkoniemeen menevä ratavaihtoehto maaliskuussa julkaistiin. Kuitenkin YK:n alkuperäiskansaoikeuksien julistuksen sisältämä FPIC-periaate eli vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus puuttuu. Saamelaiskäräjät ei päässyt antamaan suostumustaan tai mielipidettään valituista ratavaihtoehdoista, sillä minkäänlaista saamelaiskulttuurin vaikutusarviota ei vielä tässä vaiheessa ole tehty. Kuinka vapaa, ennakkotietoon perustuva suostumus olisi täten voitu saada?

Jäämeren rata on pohjoisen nykyisellä maankäytöllä taloudellisesti kannattamaton. Pohjoisella alueella luonnonvarat on ulkopuolisten silmissä nähty yhtenä suurimpana potentiaalina talouden kannalta. Oletettavasti paineet hyödyntää saamelaisten kotiseutualueen luonnonvaroja lisääntyvät entistä enemmän, mikä tarkoittaisi kaivosteollisuuden ja metsätalouden lisääntymistä. Nuorisoneuvosto huomauttaa, että valitun Rovaniemi-Kirkkoniemi-reitin tavoitteena ei ole kuljettaa matkustajia, joten se ei hyödytä edes matkustusliikenteen kautta saamelaisten kotiseutualuetta. Junaradan rakentamisesta seuraa päinvastoin teollisuuskuljetuksia. Onnettomuuden sattuessa seurauksena on ympäristökatastrofi.

Nuorisoneuvosto ei ole valmis uhraamaan Saamenmaan ainutlaatuista luontoa. Lähes missään muualla maailmassa luonto ei ole säilynyt edes tässä kunnossa. Nuorisoneuvosto painottaa, että alueella ikiajat olleille elinkeinoille on taattava niille kuuluva asema ja kunnioitettava paikallisten ihmisten olemassa olevia töitä ja työpaikkoja. Nuorisoneuvosto kysyy saamelaiselinkeinojen osalta, ymmärtävätkö päättäjät kyseessä olevan ihmisten työ ja toimeentulo, eikä mikään vapaa-ajan harrastus? Saamelaisten perinteisille elinkeinoille, kuten kalastukselle, poronhoidolle ja käsitöille on välttämätöntä säilyttää puhdas ja terve luonto, jota hoidetaan ja käytetään kestävällä tavalla. Nuorisoneuvosto kysyy, ovatko luonnonsuojelu ja kestävän kehityksen periaatteet arvoina unohtuneet?

Saamelaisalueella nuorten poismuutto on jo entuudestaan suuri ongelma. Millaisen kuvan valtio antaa nuorelle elämänvalintojaan pohtivalle – niin saamelaiselle kuin suomalaisellekin – poronhoitajanuorelle poronhoidon arvostuksesta, jos saamelaisen poronhoidon kannalta näin tärkeitä hankkeita suunnitellaan kuulematta lainkaan poronhoitajia? Radan rakentaminen vaikeuttaisi nuorten tulevaisuutta jatkaa poronhoidossa jakamalla laidunmaat useassa paliskunnassa lisäten nuorten poronhoitajien psyykkistä kuormaa. Ruotsin puolen Saamenmaalla tämä on ollut havaittavissa lisääntyneinä itsemurhina. Nuorisoneuvosto ei halua joutua suremaan enää yhtäkään itsemurhan tehnyttä saamelaisnuorta ja toivoo valtion huomaavan radan rakentamisen tai jopa sen suunnittelun vaikutuksen psyykkisten ongelmien syntyyn. Assimilaatiopolitiikka on jo entuudestaan aiheuttanut ja aiheuttaa saamelaisnuorille psyykkisiä ongelmia, joita ei ole varaa ottaa lisää.

Liikenneministerin ja joidenkin Lapin kansanedustajien puolelta on kuultu vakuuttelua, että Jäämeren ratahanke tulee hyödyttämään koko Lappia ja Suomea ja että se voidaan tehdä ilman vahinkoja porotaloudelle. Eikö ministeriö usko itse tilaamaansa selvitystä, jossa rata nähdään “tiedossa olevaan kuljetustarpeeseen nähden hyvin kustannustehottomana investointina” ja jolla tulisi olemaan “poronhoitoon suoria ja välillisiä vaikutuksia”? Miten rata voidaan tehdä ilman vahinkoja porotaloudelle, vaikka suunnitelmasta selviää sen jakavan laidunmaita? Onko virkamiehille, poliitikoille ja Saamelaiskäräjille annettu tarpeeksi aikaa ja selvityksiä perehtyä asiaan kannan muodostamiseksi?

Toisin kuin usein julkisuudessa esitetään, jo nykyiset rautatiet aiheuttavat vaikeuksia poronhoidolle ja toteutuessaan Jäämeren rata tulee toistamaan samaa kaavaa. Ongelmia ovat esimerkiksi seuraavat:

  1. VR ei ole Paliskuntain yhdistyksen vaatimuksista huolimatta halunnut aidata nykyisiä rautateitä tai rakentaa ylityspaikkoja poroille, vaan maksaa mieluummin vuosittain 200–400 junan alle jäävän poron edestä vahingonkorvauksia poronhoitajille. Poronhoitajan tehtävä ei ole kasvattaa karjaa junan alle, vaan ennen kaikkea ihmisten ruoaksi. Kuinka Jäämeren rantaan saakka rakennettava junarata olisi helposti aidattavissa, jos edes nykyistä 500 kilometrin pätkää ei saada aidattua tai muuten suojattua poroja junilta? Norjassa ja Ruotsissa uutisoidaan joka vuosi junien ja porojen kolareista, jotka vievät kymmenien porojen hengen kerralla.
  2. Aitaaminen ja satunnaisten ylikulkujen rakentaminen eivät myöskään ratkaise ongelmaa poronhoidon kannalta. Pohjoisissa paliskunnissa, joita ratalinjaus selvitysten mukaan halkoisi pahiten laidunmaita, harjoitetaan laidunkiertoon perustuvaa porotaloutta. Sen kannattavuus perustuu laidunalueiden luonnolliseen ja kestävään käyttöön, jossa poroja paimennetaan tietyillä kesä-, kevät-, talvi- ja syyslaitumilla, eivätkä porot ole samoilla laitumilla liian pitkää aikaa. Porot eivät vaeltele sinne tänne vapaasti paliskunnan alueella, vaan poronhoitajat paimentavat niitä paliskunnittain tai pienemmissä tokkakunnissa seuraten, missä laidun sen kestää. Tilanne elää jopa vuosittain luonnonolosuhteista riippuen. Jos kesä- ja talvilaidunalueiden tai muiden laidunalueiden väliin tulee junarata, on laidunkierto pilalla. Poroja siirrettäessä laitumilta toisille ne on usein koottu suuremmiksi tokiksi, jolloin jopa monta tuhatta poroa voi olla samaan aikaan “ylittämässä” rautatietä. Lisäksi näitä ylikulkuja tulisi olla miltei joka kilometrin välein, jotta ylitys onnistuisi eikä vasoja kantavia vaatimia joutuisi paksun lumen aikaan turhaan liikuttamaan ylimääräisiä matkoja ylikulkujen luo. Vaikka radan ylitys periaatteessa onnistuisikin, menettää porotalous enemmän kuin vain parinkymmenen metrin levyisen radan verran laidunmaata. Lisäksi radan viereen tulee sen koko matkalta huoltotie, joka osaltaan leventää rataa varten tarvittavaa aluetta.

Ministeriön tilaamassa selvityksessä todetaan, että junaradan ja nykyisten maanteiden ja asutuksen välille jäävät kaistaleet poistuisivat laidunkäytöstä kokonaan. Rakennusvaiheessa junarataa varten tulee myös louhia valtava määrä rautaa ja muuta maa-ainesta. Tämä tullaan luultavasti kustannussyistä kaivamaan lähimaastosta, mikä edelleen heikentää ympäristössä olevia porolaitumia. Nähdäänkö poronhoito mitättömänä elinkeinona, kun radan taloudellista vaikutusarviointia poronhoidolle ei edes tehty ratalinjauksesta päätettäessä? Ei ole mahdollista lausua, että poronhoito ja Jäämeren junarata voivat kukoistaa rinnakkain, jos toisen vaikutuksia toiseen ei ole edes arvioitu.

Inarin ja Sodankylän kuntien pohjoisosissa poronhoito on syrjäkylien yksi ainoita elinkeinoja, jotka pitää kylät elävinä ja kantavat saamelaiskulttuuria ja -kieltä vahvana. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet eli pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame ovat uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia kieliä. Nyt kaavailtu ratavaihtoehto halkoo kaikkien näiden kieliryhmien porosaamelaisten porolaitumia. Esimerkiksi erittäin uhanalainen koltansaame on säilynyt päivittäisenä työkielenä myös saamelaisnuorilla nimenomaan poronhoitajien keskuudessa, ja kieltä on pyritty elvyttämään ja levittämään myös muille kielidomeeneille. Jos kielen ydindomeeni poronhoito katoaa, katoaa kieleltä luonnollisen käyttöareenan lisäksi runsas poronhoitosanasto ja kulttuuriperintö perinteisine tietoineen, jotka ovat kulkeneet suvuissa vuosisadasta toiseen. Nuorilla saamelaisporonhoitajilla tulee olla myös tulevaisuudessa heille Suomen perustuslaissa (731/1999) 17 § myönnetty oikeus harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisalueen saamelaisille poronhoito, kalastus ja muut elinkeinot sekä luonto ovat yhtä kuin kulttuuri. Nuorisoneuvosto painottaa, ettei poronhoito ole ainut Jäämeren radasta kärsivä elinkeino.

Kolttasaamelaisten kotiseutualueella eli koltta-alueella virtaava Näätämöjoki on tärkeä lohijoki paikallisille saamelaisille. Kirkkoniemeen vievän rautatien on tarkoitus kiihdyttää ja kasvattaa Kirkkoniemen sataman toimintaa ja tarkoituksena on rakentaa uusi satama Näätämövuonoon. Tämä lisää riskiä ympäristövahingoille Näätämövuonossa, josta Näätämöjoen lohi nousee. Jos joki ja lohi saastuvat ympäristön kuormituksen seurauksena ja kala muuttuu syömäkelvottomaksi, eivät kolttasaamelaiset tai mutkaan saamelaisryhmät voi harjoittaa enää joessa perinteistä kalastusta, kuten käpälänuotalla pyyntiä tai muuta kalastusta. Myös monia paikallisia saamelaisia kesällä työllistävä lohiturismi loppuisi Näätämöjoella. Lisäksi Näätämöjoen raakut ovat nyt jo joutuneet kärsimään Venäjän nikkelikaivoksesta tulevista kaukokulkeutumista ja Kirkkoniemen ajoittain toimivasta kaivoksesta, joka on päästänyt osittain puhdistettuja likavesiä viereiseen vuonoon. Raakkujen, jotka nykyiselläänkin vain elävät lisääntymättä Näätämöjoessa, elämä tulisi siis olemaan entistä uhatumpi.

Rautatiestä ei Kolarin kokemusten perusteella ole työllisyyttä parantavaa vaikutusta pitkällä aikavälillä. Kolarissa on elinkeinostrategian 2012–2020 mukaan ollut kymmenen vuotta Lapin korkeimpia työttömyyslukuja, vaikka Kolarin kuntaan kulkee rautatie. Voidaan todeta, ettei Jäämeren ratakaan parantaisi sen varrella olevien alueiden työllisyystilannetta pitkällä aikavälillä, koska rataa käytettäisiin Kolarin tavoin kaivosteollisuuden tuotteiden kuljettamiseen etelään tai Kirkkoniemen satamaan. Liikenneministeriön selvityksen mukaan radan suurin kuljetuspotentiaali olisi juuri kaivosteollisuuden tuotteet. Kaiken lisäksi radan geopoliittisen sijainnin vaikutuksia ei ole perusteellisesti selvitetty eikä otettu huomioon turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa; läheisyydessä sijaitsee Venäjän raja ja Venäjän päälaivaston satama. Nuorisoneuvosto on hyvin huolissaan Kuolan saamelaisilta saaduista tiedoista, kuinka Venäjällä Norjan ja Suomen rajan läheisyydessä varustetaan aluetta sotilaallisesti sekä järjestetään suuria sotaharjoituksia.

Nuorisoneuvosto ehdottaa, että linjauksen kannattamattomaksi paljastaneen selvityksen, laittoman menettelytavan sekä vahvan vastustuksen vuoksi liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää ratavaihtoehtovalintaprosessin uudelleen, selvittää puolueettomasti ja perusteellisesti kunkin ratavaihtoehdon vaikutukset saamelaiskulttuuriin, saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, saamen kieliin, saamelaisten kotiseutualueeseen, työllistymiseen ja ympäristöön sekä käynnistää hyvän menettelytavan mukaiset neuvottelut Saamelaiskäräjien kanssa. Nuorisoneuvosto voi mielellään osana Saamelaiskäräjiä auttaa liikenne- ja viestintäministeriötä lisäämään puuttunutta vuoropuhelua sekä ymmärrystä saamelaiselinkeinojen ja -kielten merkityksestä saamelaisille.

Risten Mustonen, nuorisoneuvoston puheenjohtaja

Kaisa Tapiola-Länsman, nuorisosihteeri

Nuorisoneuvoston kokouksen 2/2018 asettama työryhmä päätti avoimesta kirjeestä 13.4.2018

Lataa kirje PDF-tiedostona.