Sámenuoraid dáiddadáhpáhus cuoŋománus Anáris – tubedeaddji Mansikkka duopmárin

/in , , /by

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo dán jagi 12.4. Anáris. Jagi 2018 dáiddadáhpáhusa teman lea ”iežas jietna” ja dáhpáhusa fáttát leat musihkka ja tubben dahjege YouTube-videoid govven. – Musihkka lea maiddai riikadásis fáddán dán jagi ja go teman lea iežas jietna, heive tubben maiddái hui bures midjiide, muitala Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi.

Tubben-gilvvu duopmárin lea Mansikkka dahjege Maiju Voutilainen, gii lea okta Suoma bivnnuheamos tubededdjiin. Su kanála čuvvot badjel 160.000 olbmo. – Lea gal somá oažžut dákkár beakkálmasa duopmárin midjiide. Mansikkkahan finai duorastaga 15.2. Anáris doallamin tubben skuvlejumi nuoraide ja dan ledje čuovvumin čuođemat nuora ja máná Sajosis ja vel lasi streama bokte, illuda Ahlakorpi.

Dán jagáš dáiddadáhpáhus galggai álgoálggos lágidit Vuohčus, muhto Soađegili gieldda gádjuneisseváldi mielas Vuohču skuvlla sále lea menddo unni dáhpáhussii. – Šállošan go mii eat beassan Vuhččui, muhto ovttalahkai dán sáhttá gal jo gohčojit positiivalaš váttisvuohtan. Mis leat jo nu ollu sámi nuorat ja sámegiela hálli nuorat, ahte ii meinne gávdnot doarvái stuorra sadji dáhpáhussii. Maiddái mánáid ja nuoraid dorvvolašvuohta lea midjiide hui dehálaš ja dasa gullevaš áššiid galgá váldit bures vuhtii dáhpáhusa plánemis, deattuha Ahlakorpi.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa lágida Sámediggi. Tubben gilvu boahtá leat ovttasbarggus Arktista pedagogiikkaa -fidnuin ja das lea duopmárin tubeteaddji Mansikkka.

Lassedieđut dáiddadáhpáhusas bohtet maŋŋelis skuvllaide ja mediai.

Diehtu gávdno maiddai siidus: http://www.samediggi.fi/2018/01/21/samenuoraid-daiddadahpahusa-2018-sladjan-musihkka-ja-youtubben/?lang=dav ja Facebookis https://www.facebook.com/daiddadahpahus/

Aleksi Ahlakorpi buvttadeaddji

tuottaja Sámenuoraid dáiddadáhpáhus

010 839 3128

aleksi.ahlakorpi@samediggi.fi

Ságastallandilálašvuohta oaivegávpotguovllu sámiide 26.2.2018

/in , /by

DIEĐÁHUS  15.2.2018

 

Ságastallandilálašvuohta oaivegávpotguovllu sámiide 26.2.2018

Sámedikki stivra ordne čoahkkima oktavuođas ságastallandilálašvuođa oaivegávpotguovllu sámiide Helssegis hotealla Scandic Simonkenttäs mánnodaga 26.2.2018 dmu 18-20.

Sámedikki čoahkkima 18.12.2017 nannen doaibmaplána-bušeahta 2018 mielde stivrra čoahkkimat lágiduvvojit vejolašvuođaid mielde Ohcejogas, Vuohčus, Helssegis, Eanodaga Gárasavvonis ja Anáris. Čoahkkimiid oktavuođas lágiduvvo báikegottis ságastallandilálašvuohta, gos stivra deaivvada guovllu sámiiguin, muitala čoahkkáigeassun stivraáigodaga doaimmain ja fállá eahpevirggálut vejolašvuođa ságastallat áigeguovdilis áššiin.

– Ulbmilin lea, ahte ságastallandilálašvuođat nannejit sámiid ja Sámedikki gaskasaš gulahallama

oktasaš áššiid ovddideami olis, Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio deattuha.

Ságastallandilálašvuohta ordnejuvvo hotealla Scandic Simonkenttä čoahkkinlatnja Espas 26.2.2018 dmu 18-20.

– Sávan oaivegávpotguovllu sámiid bures boahtin válgaáigodaga vuosttas ságastallandilálašvuhtii, Sanila-Aikio loahpaha.

Lassidieđuid addá Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Sámediehtu oahpahussii – ođđa oktavuohta.com rahppojuvvon!

/in /by

Ođasmahttojuvvon oktavuohta.com -fierbmeláđđi lea rahppojuvvon. Siiddut fállet sámedieđu oahpahussii ja eará berošteaddjiide ja daid leat Sámediggi ja Oahpahusráđđehus doaimmahan ovttasbargun. Siiddut sisttistollet dieđuid sámiid álbmotlaš symbolain, sámekultuvrra sierra surggiin, sámeservožis ja dáhpáhusain. Siidduin leat artihkalat, govat, videot ja liŋkkat.

Ođđa oktavuohta.com -siiddut leat doisttažii suomagillii. Sámegielat siiddut doaimmahuvvojit giđa mielde ja siiddut dievasmahttojuvvojit dađistaga. Oktavuohta.com -siidduid doaimmaha Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat.

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus bovdejit ávvudit sámiid álbmotbeaivve!

/in , /by

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus bovdejit ávvudit sámiid álbmotbeaivve. – Sámiid álbmotbeaivi addá buori vejolašvuođa oahpásmuvvat sámiide Eurohpa áidna eamiálbmogin ja maiddái sámiid kulturtradišuvnnaide, dadjá Oahpahusráđđehusa oaivehoavda Olli-Pekka Heinonen.

Dieđáhus 4.2.2018

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus bovdejit doallat sámiid álbmotbeaivve!

Sámiid álbmotbeaivi dollojuvvo guovvamánu 6. beaivve. Dat lea doaisttážii oalle nuorra ávvubeaivi, daningo suopmelaš albmenáhkkii beaivi merkejuvvui jagi 2004. Álbmotbeaivvis mearriduvvui goittotge juo jagi 1992 ja ávvubeaivve ruohttasat ollet badjel čuohte jagi duohkái, jahkái 1917. Dalle Norgga Troanddimis lágiduvvui vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, man dárkkuhussan lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiid guoski gažaldagaide. Gehččo, ahte sámiid politihkalaš diđolašvuohta bohciidii duon áigge. Álbmotbeaivi lea okta sámiid iežas leavgabeivviin, muhto maiddái Suoma, Ruoŧa ja Norgga virgeoapmahaččat ávžžuhit ahte dollo almmolaš leavgabeaivi.

Justa gárvánan kulturárbebarometra bohtosat muitalit čielgasit, ahte lea beroštupmi gáhttet iežas kulturárbbi ja – birrasa. Deháleamos áššin, maid gáhttet, leat vástideaddjit nammadan luonddu, birrasa, dábiid, árbevieruid ja gieđadáidduid sihke giela. Oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi leat ráđđádallan gáiddusoktavuođaid ávkkástalli golmmajahkásaš oahpahusa ovddidandoaimmas, man vehkiin sáhtášii buoridit erenomážit sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi mánáid vejolašvuođaid oažžut dievasmahtti sámegiela oahpahusa.

– Iežas eatnigiella lea dat gaskoapmi, mainna buoremusat ovdanbuktit iežamet, dovdduideamet, jurdagiiddámet sihke gulahallat earáiguin. Leamašan vuogas fuopmášit, mo sámenuorat atnet árvvus iežaset giela ja kulturárbbi ja háliidit sihkkarastit dan jotkkolašvuođa, oahpahusministtar Sanni Grahn-Laasonen dadjá.

Oahpahusráđđehusa oaivehoavda Olli-Pekka Heinonen deattuha, ahte sámiid álbmotbeaivvi doallan skuvllain ollašuhttá oasistis maiddái vuođđooahpahusa oahppoplána vuođustusaid linnjádemiid, maid mielde skuvla oahppi searvvušin buktá ovdan sámekultuvrra mearkkašumi Suomas. Dat ovddida ovttaskas olbmuid ja joavkkuid gaskasaš áddejumi ja gudnejahttima sihke vásttolaš doaimma. Skuvlaservošis galgá gávnnahit, ahte vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii lea vuođđovuoigatvuohta.

– Sámiid álbmotbeaivi addá buori vejolašvuođa oahpásmuvvat sámiide Eurohpa áidna eamiálbmogin ja maiddái sámiid kulturtradišuvnnaide, Heinonen gávnnaha.

Sámiid álbmotbeaivve doallamis sáhttá ávkin geavahit materiála, man Oahpahusráđđehus lea buvttadan oktasašbarggus Sámedikkiin.www.oktavuohta.com -siidduin gávdnojit dieđut sámiin, sámegielain, sámekultuvrras sihke materiála ja bargoneavvut oahpahusa ávkin.

Sámiid álbmotbeaivve doallama sáhttá čuovvut maiddái medias. Yle Sápmi čuovvu álbmotbeaivve dáhpáhusaid oktasašbarggus kránnjáriikkaid sámi rádio- ja tv-doaimmahusaiguin, nu rádio- ja tv-vuolggahusain go neahtas ja sosiálalaš medias.

Oahpahusráđđehus lea nammadan sámiid ja sámekultuvrra maiddái váldotemán eurohpalaš kulturárbejagi 2018 doallamis.

Lassidieđut Oahpahusráđđehusas:
Oahpahusráđđealmmái, ovttadaga hoavda Leena Nissilä: leena.nissila@oph.fi
Oahpahusráđđealmmái Susanna Rajala: susanna.rajala@oph.fi
Bajit dárkkisteaddji Maria Edel: maria.edel@oph.fi
Opahpahusráđđealmmái Paula Mattila: paula.mattila@minedu.fi

Lassidieđut Oahpahus- ja kulturministeriijas:
Sierraveahkki Daniel Sazonov: daniel.sazonov@minedu.fi
Oahpahusráđđealmmái Anne Onnela: anne.onnela@minedu.fi

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna vuođđudeapmi gieđahallojuvvo semináras lávvardaga

/in , , /by

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna vuođđudeami eavttut gieđahallojuvvojit semináras, mii lágiduvvo Anáris Sajosis lávvardaga 10.2. Dilálašvuođas gullat vásihusaid vástideaddji komiššuvnnaid doaimmas eará máilmmis. Seminára lea rabas buohkaide.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnaid riikkaidgaskasaš vásáhusat:
Kommišuvnna, mii gieđahallá Suoma stáhta ja sápmelaččaid gaskasaš gaskavuođaid, vuođđudeami eavttut

Áigi: 10.2.2018
Báiki: Sajos, Anár
Dilálašvuohta streamejuvvo njuolggosáttan: http://www.sogku.fi/live/

Ságajođiheaddjit: Tiina Sanila-Aikio ja Antti Pentikäinen

09.00 Dilálašvuođa rahpan: Antti Pentikäinen, beaivválaš jođiheaddji, Oskkolaš ja árbevirolaš jođiheaddjiid ráfisirdinfierpmádat
09.10 Dearvvahussánit, Tiina Sanila-Aikio, sátnejođiheaddji, Sámediggi
09.20 Láidesteapmi, Eduardo González, ráđđeaddi ja sirdásanbaji vuoigatvuođaordnemiid áššedovdi
09.50 Láidesteapmi, Simon Keyes, galledalli professor, Winchester universiteahtta, soabadallama áššedovdi

10.20 Káffeboddu

10.40 Láidesteapmi, Laila Susanne Vars, njunuš áššedovdi, Norgga olmmošvuoigatvuođaidinstitušuvdna, VDD, áššedovdi ON:a olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji doaimmahaga (OHCHR) eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gieđahalli áššedovdimekanismmas (EMRIP)
11.10 Láidesteapmi, Marie Wilson, Kanáda duohtavuođa- ja soabadallankommišuvnna komissára
11.40 Láidesteapmi, Teivo Teivainen, professor, Helsset universiteahtta

12.00 Beaivemális

13.00 Láidesteapmi ja panelaságastallan Veli-Pekka Lehtola, sámekultuvrra professor, Oulu universiteahtta Nils-Henrik Valkeapää Petra Laiti, sátnejođiheaddji, Suoma Sámenuorat (SSN) Ida-Maria Helander, várresátnejođiheaddji, SSN
Anna Morottaja

14.00 Káffeboddu

14.15 Bargobájit ja joavkkuid ovdanbuktimat Ávžžuhusat Suoma stáhtii (sj. Johanna Suurpää, demokratiija-, giella- ja vuođđovuoigatvuođaáššiid ovttadaga hoavda, vuoigatvuođaministeriija) Ávžžuhusat Suoma sámediggái (sj. Tiina Sanila-Aikio) Ávžžuhusat duohtavuođa- ja soabadallankommišuvnna vuođđudeapmin geavatlaččat (sj. Antti Pentikäinen)
15.45 Loahppasánit, Tiina Sanila-Aikio ja Antti Pentikäinen

Sámediggi kulturlávdegoddi juogadii kulturmearreruđaid 2018

/in , /by

Sámedikki kulturlávdegoddi juogadii kulturlávdegotti čoahkkimis 29.-30.1.2018 doarjagiid sámegielat kultuvrra ovddideapmái sihke sámeservviid doaibmamii, man várás stáhta bušeahtas lei várrejuvvon stáhtadoarjja jahkái 2018 oktiibuot 176 000 €, mas Ohcejoga sámekirkostobuid fuolaheapmái 10 340 euro. Kulturlávdegoddi juogadii maid doarjagiid davviriikkalaš sámeservviide, man várás Oahpahus- ja kulturministeriijas lei várrejuvvon stáhtadoarjja jahkái 2018 oktiibuot 15 000 €.

Govva: Anja Vest

Kulturmearreruhta 2018