Säminuorâi taaiđâtábáhtus cuáŋuimáánust Anarist – tubetteijee Mansikkka tuámárin

/in , , /by

Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo taan ive 12.4. Anarist. Ive 2018 taaiđâtábáhtus teeman lii ”jieijâs jienâ” já tábáhtus fáádáh láá muusik já tubettem teikkâ YouTubevideoi kuvvim.

-Muusik lii meiddei riijkâtääsist fáddán taam ive já ko teeman lii jieijâs jienâ, heivee tubettem meiddei uáli pyereest mijjân, muštâl Säminuorâi taaiđâtábáhtus pyevtitteijee, Aleksi Ahlakorpi.

Tubettem-kišto tuámárin lii Mansikkka (Maiju Voutilainen), sun lii ohtâ Suomâ pivnohumosijn tubetteijein. Paijeel 160.000 olmožid čuávuh suu tubettem.

-Lii kal suotâs uážžuđ tággáár peeggâlm tuámárin mijjân. Mansikkkahan eelij jieht Anarist tolâmin tubettemškovlim nuoráid já maaŋgah nuorah já párnááh lijjii čuávumin škovlim Sajosist já vala lase stream peht, illood Ahlakorpi.

Taam ihásâš taaiđâtábáhtus koolgâi algâaalgâst orniđ Vuáčust, mut Suáđigil kieldâ kááijumvirgeomâháá mielâst Vuáčču škoovlâ sali lii meendu ucce tábáhtusân.

-Šallišâm ko mij ep peessâm Vuáčui, mut mottoomnáál taan puáhtá kal jo kočodiđ positiivlâš vädisvuottân. Mist láá jo nuuvt ennuv säminuorah já sämikielâ sárnoo nuorah, et ij masa kavnuu tuárvi stuorrâ saje tábáhtusân. Meiddei párnái já nuorâi torvolâšvuotâ lii mijjân uáli tehálâš já toos lohtâseijee aašijd kalga väldiđ pyereest huámmášumán tábáhtus vuáváámist, tiäddut Ahlakorpi.

Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnee Sämitigge. Tubettemkišto uárnejuvvoo ohtsâšpargoost Arktista pedagogiikkaa -havváin já tast lii tuámárin tubetteijee Mansikkka (Maiju Voutilainen). Lasetiäđuh tábáhtusâst puátih maŋeláá škovláid já median.

Tiätu kávnoo meiddei siijđost: http://www.samediggi.fi/2018/01/21/samenuoraid-daiddadahpahusa-2018-sladjan-musihkka-ja-youtubben/?lang=dav já Facebookist https://www.Facebook.com/daiddadahpahus/

Aleksi Ahlakorpi

pyevtitteijee

Säminuorâi taaiđâtábáhtus

010 839 3128

aleksi.ahlakorpi@samediggi.fi

Savâstâllâmtilálâšvuotâ uáivikaavpugkuávlu sämmiláid 26.2.2018

/in , /by

TIÄĐÁTTÂS  15.2.2018

 

Savâstâllâmtilálâšvuotâ uáivikaavpugkuávlu sämmiláid 26.2.2018

Sämitige stivrâ uárnee čuákkimis ohtâvuođâst savâstâllâmtilálâšvuođâ uáivikaavpugkuávlu sämmiláid Helsigist hooteel Scandic Simonkenttäst vuossaargâ 26.2.2018 tme 18-20.

Sämitige čuákkim 18.12.2017 nanodem toimâvuávám-budjet 2018 mield stiivrâ čuákkimeh uárnejuvvojeh máhđulâšvuođâi mield Ucjuuvâst, Vuáčust, Helsigist, Iänuduv Käresavonist já Anarist. Čuákkimij ohtâvuođâst uárnejuvvoo päikkikoddeest savâstâllâmtilálâšvuotâ, mast stivrâ tiäivá kuávlu sämmilijguin, muštâl uánihávt stivrâpaje tooimâin já addel epivirgálub máhđulâšvuođâ savâstâllâđ äigikyevdilis aašijn.

– Mij ulmen lii, ete savâstâllâmtilálâšvuođah nanodeh sämisiärváduv já Sämitige koskâsii savâstâllâm ohtsij aašij ovdedem pyerrin, Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio tiädut.

Savâstâllâmtilálâšvuotâ uárnejuvvoo hooteel Scandic Simonkenttä čuákkimviste Espast 26.2.2018 tme 18-20.

– Mun tuáivuttâm uáivikaavpugkuávlu sämmilijd tiervâpuáttim vaaljâpaje vuossâmuu savâstâllâmtilálâšvuotân, Sanila-Aikio looppât.

Lasetiäđuid addel Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

 

Sämmilâš kulttuurmeriruuđâst mieđettum kulttuurtorjuuh ive 2018

/in , /by

Sämitige kulttuurlävdikodde juovij kulttuurlävdikode čuákkimist 29.-30.2018 staatâ ive 2018 budjetist oovdânpuohtum 176 000 € sämikielâ já kulttuur oovdedmân já sämiseervij toimâmân (nk. sämmilâš meriruttâ), mast Ucjuuvâ sämikirkkotuuvij paijeentolâmân 10 340 evrod.

Sämitige kulttuurlävdikodde juovij máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem staatâtorjuu ihán 2018 ohtsis 15 000 evrod tave-eennâmlij sämiseervij tuárjum várás.

Kove: Anja Vest

I_S_OKM

Sämitiätu máttááttâsân – uđđâ oktavuohta.com lii lekkum!

/in /by

Uđâsmittum oktavuohta.com  -viermilostâ lii lekkum. Siijđoh fäälih sämitiäđu máttááttâsân já iärásáid, kiäh láá perustum já tot lii toimâttum Sämitige já Máttááttâshaldâttuv oovtâstpargon. Siijđoh aneh sistees tiäđuid sämmilij aalmuglijn symbolijn, sämikulttuur uásisuorgijn, sämisiärváduvâst já tábáhtusâin teevstâi, kuuvij já videoi peht.

Uđđâ oktavuohta.com -siijđoh láá tuáistáážân suomâkielân. Sämikielâlijd siijđoid toimâtteh kiiđâ mield já siijđoh tievâsmittojeh ubâ paje. Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh tooimât Oktavuohta.com -siijđoid.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö sehe Máttááttâshaldâttâs puávdejeh servâđ sämmilij aalmugpeeivi juhlomân!

/in , /by

Máttááttâs- já kulttuurministeriö sehe Máttááttâshaldâttâs puávdejeh servâđ sämmilij aalmugpeeivi juhlomân! -Sämmilij aalmugpeivi addel šiev máhđulâšvuođâ uápásmuđ sämmiláid Euroop áinoo algâaalmugin sehe sämmilij kulttuurtradition, paahud Máttááttâshaldâttâs válduhovdâ Olli-Pekka Heinonen.

Máttááttâshaldâttâs 4.2.2018

Máttááttâs- já kulttuurministeriö sehe Máttááttâshaldâttâs puávdejeh servâđ sämmilij aalmugpeeivi juhlomân!

Sämmilij aalmugpeivi lii 6. peivi kuovâmáánu. Tot lii tuáistáážân vala nuorâ juhlepeivi, peivi merkkui syemmilâš kalenderân ive 2004. Peivi meridui aalmugpiäiván kuittâg jo ive 1992 já juhlepeeivi tuávááh láá paijeel čyeti ive tyehin ivveest 1917. Talle Taažâ Ruándimist lâi vuosmuš tave-eennâmlâš sämičuákkim. Čuákkim ulme lâi suogârdâllâđ sämmilij eellimmáhđulâšvuođâid já celkkiđ uáivilijd aššijd, moh kyeskih sämmilijd. Puáhtá ettâđ, et sämmilij poolitlâš tiäđulâšvuotâ lii šoddâm talle. Aalmugpeivi lii ohtâ sämmilij jieijâs lippupeeivijn, mut ton lasseen Suomâ, Ruotâ já Taažâ virgeomâhááh avžuutteh almolii liputtem.

Eidu valmâštum kulttuurärbibarometri puátuseh čäittih čielgâsávt, et ulmuuh halijdeh varjâliđ jiejâs kulttuuräärbi já -pirrâduv. Västideijeeh nomâttii tehálumos äššin, maid kalga varjâliđ, luándu, pirrâduv, taavijd, ärbivuovijd já tyeje sehe kielâ. Máttááttâs- já kulttuurministeriö sehe Sämitigge láá ráđádâllâm kuulmâihásii káidusohtâvuođâid kevttee máttááttâs ovdedemtooimâst, main puáhtá pyerediđ eromâšávt sämikuávlu ulguubeln ässee párnái máhđulâšvuođâid finniđ tievâsmittee sämikielâ máttááttâs.

-Eenikielâ lii tot niävvu, moin mij pyeremustáá pyehtip oovdân jieččân, tobdoid, jurduid sehe addiittâllâp nubijguin. Lii lamaš suotâs uáiniđ maht säminuorah árvusteh jiejâs kielâ já kulttuuräärbi sehe halijdeh visásmittiđ tom jotkum, máttááttâsminister Sanni Grahn-Laasonen ciälkká.

Máttááttâshaldâttâs válduhovdâ Olli-Pekka Heinonen tiädut, et sämmilij aalmugpeeivi viettim škoovlâst uásild olášut meid vuáđumáttááttâs máttááttâsvuávám vuáđustâsâi linjáámijd, moi mield škovlâ siärvusin, mast láá naavcah oppâđ, puáhtá oovdân sämikulttuur merhâšume Suomâst. Tot oovded ovtâskâs ulmui já juávhui koskâsii iberdem já kunnijâttem sehe ovdâsvástádâslâš tooimâid. Škovlâsiärvusist kalga tiettiđ, et vuoigâdvuotâ jieijâs kielân já kulttuurân lii vuáđuvuoigâdvuotâ.

-Sämmilij aalmugpeivi addel šiev máhđulâšvuođâ uápásmuđ sämmiláid Euroop áinoo algâaalmugin sehe sämmilij kulttuurtradition, Heinonen paahud.

Sämmilij aalmugpeeivi tooimâin puáhtá kevttiđ amnâstuv, maid Máttááttâshaldâttâs lii pyevtittâm ohtsâšpargoost Sämitiggijn.www.oktavuohta.com -siijđoin kávná tiäđuid sämmilijn, sämikielâin, sämikulttuurist sehe material já pargoniävuid máttááttâs várás.

Sämmilij aalmugpeeivi viettim puáhtá čuávvuđ meid mediast. Yle Säämi čuávu aalmugpeeivi tábáhtusâid oovtâst naaburenâmij säämi radio- já tv-toimâttuvâigijn, sehe radio- já tv-vuolgâttâsâin et neetist já sosiaallâš mediast.

Máttááttâshaldâttâs lii nomâttâm sämmilijd já sämikulttuur meid válduteeman eurooplâš kulttuurärbi-ive 2018 viettimist.

Lasetiäđuh Máttááttâshaldâttâsâst:
Máttááttâsräđiolmooš, ohtâduv hovdâ Leena Nissilä: leena.nissila@oph.fi
Máttááttâsräđiolmooš Susanna Rajala: susanna.rajala@oph.fi
Pajetärhisteijee Maria Edel: maria.edel@oph.fi
Máttááttâsräđiolmooš Paula Mattila: paula.mattila@minedu.fi

Lasetiäđuh Máttááttâs- já kulttuurministeriöst:
Spesiališedeijee Daniel Sazonov: daniel.sazonov@minedu.fi
Máttááttâsräđiolmooš Anne Onnela: anne.onnela@minedu.fi

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomisso vuáđudem kieđâvuššoo seminaarist lávurduv

/in , /by

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomisso vuáđudem iävtuh kieđâvuššojeh seminaarist Aanaar Sajosist lávurduv 10.2. Tilálâšvuođâst kuullâp vuáttámušâid västideijee komissioi tooimâst eres soojijn maailmist. Seminaar lii ávus puohháid.

Ávus seminaar tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissioi aalmugijkoskâsijn vuáttámušâin:
proosees iävtuh Suomâ staatâ já sämmilij koskâvuođâin

Äigi: kuovâmáánu 10. peeivi 2018
Saje: Sajos, Aanaar,
njuolgâ vuolgâttâs: http://www.sogku.fi/live/

Jođetteijeeh: Tiina Sanila-Aikio já Antti Pentikäinen
09.00 Lekkâmsaahâ Antti Pentikäinen, toimâjođetteijee, oskoldâhlij já ärbivuáválij jođetteijei ráávhutuálvooviärmádâh (The Network for Religious and Traditional Peacemakers)
09.10 Tiervâpuáttimsaahâ Tiina Sanila-Aikio, saavâjođetteijee, Suomâ Sämitigge
09.20 Eduardo González sahâvuáru, sirdumrievti (transitional justice) jiešráđálâš konsult já äššitobdee
09.50 Simon Keyes sahâvuáru, Winchester ollâopâttuv kyessi professor, sovâdâttâm

10.20 Kähvipuddâ

10.40 Laila Susanne Vars sahâvuáru, Taažâ olmoošvuoigâdvuotâinstituut puárásub äššitobdee, LL.D, algâalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee äššitobdeemekanism (The Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples (EMRIP)) jiešráđálâš äššitobdee
11.10 Marie Wilson sahâvuáru, Kanada tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jeessân (The Truth and Reconciliation Commission of Canada)
11.40 Teivo Teivainen sahâvuáru, Helsig ollâopâttuv professor

12.00 Peivimäälis

13.00 Sahâvuáruh já paaneelsavâstâllâm Veli-Pekka Lehtola, Oulu ollâopâttuv sämikulttuur professor Nils-Henrik Valkeapää Petra Laiti, Suomâ säminuorâi (SSN) saavâjođetteijee Ida-Maria Helander, SSN värisaavâjođetteijee
Anna Morottaja

14.00 Kähvipuddâ

14.15 Juávkkupargo uccâ juávhuin já sahâvuáruh Avžuuttâsah Suomâ staatân (jođetteijee Johanna Suurpää, hovdâ, riehtiministeriö), Avžuuttâsah Suomâ Sämitiigán (jođetteijee Tiina Sanila-Aikio) Avžuuttâsah tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio keevâtlii olášutmist (jođetteijee Antti Pentikäinen)
15.45 Loppâhuámášutmeh Tiina Sanila-Aikio já Antti Pentikäinen