Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus bovdejit ávvudit sámiid álbmotbeaivve!
Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus bovdejit ávvudit sámiid álbmotbeaivve. – Sámiid álbmotbeaivi addá buori vejolašvuođa oahpásmuvvat sámiide Eurohpa áidna eamiálbmogin ja maiddái sámiid kulturtradišuvnnaide, dadjá Oahpahusráđđehusa oaivehoavda Olli-Pekka Heinonen.
Dieđáhus 4.2.2018
Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus bovdejit doallat sámiid álbmotbeaivve!
Sámiid álbmotbeaivi dollojuvvo guovvamánu 6. beaivve. Dat lea doaisttážii oalle nuorra ávvubeaivi, daningo suopmelaš albmenáhkkii beaivi merkejuvvui jagi 2004. Álbmotbeaivvis mearriduvvui goittotge juo jagi 1992 ja ávvubeaivve ruohttasat ollet badjel čuohte jagi duohkái, jahkái 1917. Dalle Norgga Troanddimis lágiduvvui vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, man dárkkuhussan lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiid guoski gažaldagaide. Gehččo, ahte sámiid politihkalaš diđolašvuohta bohciidii duon áigge. Álbmotbeaivi lea okta sámiid iežas leavgabeivviin, muhto maiddái Suoma, Ruoŧa ja Norgga virgeoapmahaččat ávžžuhit ahte dollo almmolaš leavgabeaivi.
Justa gárvánan kulturárbebarometra bohtosat muitalit čielgasit, ahte lea beroštupmi gáhttet iežas kulturárbbi ja – birrasa. Deháleamos áššin, maid gáhttet, leat vástideaddjit nammadan luonddu, birrasa, dábiid, árbevieruid ja gieđadáidduid sihke giela. Oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi leat ráđđádallan gáiddusoktavuođaid ávkkástalli golmmajahkásaš oahpahusa ovddidandoaimmas, man vehkiin sáhtášii buoridit erenomážit sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi mánáid vejolašvuođaid oažžut dievasmahtti sámegiela oahpahusa.
– Iežas eatnigiella lea dat gaskoapmi, mainna buoremusat ovdanbuktit iežamet, dovdduideamet, jurdagiiddámet sihke gulahallat earáiguin. Leamašan vuogas fuopmášit, mo sámenuorat atnet árvvus iežaset giela ja kulturárbbi ja háliidit sihkkarastit dan jotkkolašvuođa, oahpahusministtar Sanni Grahn-Laasonen dadjá.
Oahpahusráđđehusa oaivehoavda Olli-Pekka Heinonen deattuha, ahte sámiid álbmotbeaivvi doallan skuvllain ollašuhttá oasistis maiddái vuođđooahpahusa oahppoplána vuođustusaid linnjádemiid, maid mielde skuvla oahppi searvvušin buktá ovdan sámekultuvrra mearkkašumi Suomas. Dat ovddida ovttaskas olbmuid ja joavkkuid gaskasaš áddejumi ja gudnejahttima sihke vásttolaš doaimma. Skuvlaservošis galgá gávnnahit, ahte vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii lea vuođđovuoigatvuohta.
– Sámiid álbmotbeaivi addá buori vejolašvuođa oahpásmuvvat sámiide Eurohpa áidna eamiálbmogin ja maiddái sámiid kulturtradišuvnnaide, Heinonen gávnnaha.
Sámiid álbmotbeaivve doallamis sáhttá ávkin geavahit materiála, man Oahpahusráđđehus lea buvttadan oktasašbarggus Sámedikkiin.www.oktavuohta.com -siidduin gávdnojit dieđut sámiin, sámegielain, sámekultuvrras sihke materiála ja bargoneavvut oahpahusa ávkin.
Sámiid álbmotbeaivve doallama sáhttá čuovvut maiddái medias. Yle Sápmi čuovvu álbmotbeaivve dáhpáhusaid oktasašbarggus kránnjáriikkaid sámi rádio- ja tv-doaimmahusaiguin, nu rádio- ja tv-vuolggahusain go neahtas ja sosiálalaš medias.
Oahpahusráđđehus lea nammadan sámiid ja sámekultuvrra maiddái váldotemán eurohpalaš kulturárbejagi 2018 doallamis.
Lassidieđut Oahpahusráđđehusas:
Oahpahusráđđealmmái, ovttadaga hoavda Leena Nissilä: leena.nissila@oph.fi
Oahpahusráđđealmmái Susanna Rajala: susanna.rajala@oph.fi
Bajit dárkkisteaddji Maria Edel: maria.edel@oph.fi
Opahpahusráđđealmmái Paula Mattila: paula.mattila@minedu.fi
Lassidieđut Oahpahus- ja kulturministeriijas:
Sierraveahkki Daniel Sazonov: daniel.sazonov@minedu.fi
Oahpahusráđđealmmái Anne Onnela: anne.onnela@minedu.fi
