Saamelaisnuorten taidetapahtuma huhtikuussa Inarissa – tubettaja Mansikkka tuomarina

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään tänä vuonna 12.4. Inarissa. Vuoden 2018 taidetapahtuman teemana on “oma ääni” ja tapahtuman aiheina musiikki ja tubetus eli YouTube-videoiden kuvaaminen.

-Musiikki on myös muualla Suomessa aiheena tänä vuonna ja kun teemana on oma ääni, sopii tubetus myös oikein hyvin meille, kertoo Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuottaja, Aleksi Ahlakorpi. Tubetus-kilpailun tuomarina tulee olemaan Mansikkka (Maiju Voutilainen), joka on yksi Suomen kuuluisimmista tubettajista. Hänen kanavaansa seuraa yli 160.000 ihmistä.

-On kyllä kiva saada tällainen kuuluisuus meille tuomariksi. Mansikkkahan kävi eilen Inarissa pitämässä tubetus-koulutusta nuorille ja sitä oli seuraamassa paikanpäällä satakunta nuorta ja lasta ja streamin kautta vielä lisää, iloitsee Ahlakorpi. Tämänvuotisen taidetapahtuman oli tarkoitus alunperin olla Vuotsossa, mutta Sodankylän kunnan pelastusviranomaisen mielestä Vuotson koulun Sali on liian pieni tapahtumalle.

-Ikävää ettemme päässeet Vuotsoon, mutta kyllähän tätä voi myös kutsua jo aika positiiviseksi ongelmaksi. Meillä on jo niin paljon saamelaisia ja saamenkielisiä nuoria, ettei meinaa löytyä tarpeeksi isoa paikkaa tapahtumalle. Myös lasten ja nuorten turvallisuus on meille hyvin tärkeää ja siihen liittyvät asiat on otettava hyvin huomioon tapahtumaa suunniteltaessa, painottaa Ahlakorpi.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman järjestää Saamelaikäräjät. Tubetus-kilpailu tulee olemaan yhteistyössä Arktista pedagogiikkaa -hankkeen kanssa ja siinä on tuomarina Mansikkka. Tarkempia tietoja tapahtumasta tulee kouluille ja medialle myöhemmin.

Lisätietoa on osoitteessa Diehtu gávdno maiddai siidus: http://www.samediggi.fi/2018/01/21/saamelaisnuorten-taidetapahtuman-2018-lajeina-musiikki-ja-tubetus/ https://www.facebook.com/daiddadahpahus/

Aleksi Ahlakorpi

buvttadeaddji / tuottaja

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 010 839 3128

aleksi.ahlakorpi@samediggi.fi

Keskustelutilaisuus pääkaupunkiseudun saamelaisille 26.2.2018

TIEDOTE  15.2.2018

 

Keskustelutilaisuus pääkaupunkiseudun saamelaisille 26.2.2018

Saamelaiskäräjien hallitus järjestää kokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden pääkaupunkiseu-dun saamelaisille Helsingissä hotelli Scandic Simonkentässä maanantaina 26.2.2018 klo 18-20.

Saamelaiskäräjien kokouksen 18.12.2017 vahvistaman toimintasuunnitelma-talousarvion 2018 mu-kaan hallituksen kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan Utsjoella, Vuotsossa, Helsingissä, Enontekiön Karesuvannossa ja Inarissa. Kokousten yhteydessä järjestetään paikkakunnalla keskuste-lutilaisuus, jossa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo yhteenvetona hallituskauden toimista ja luo epävirallisemman mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista.

– Tavoitteenamme on, että keskustelutilaisuudet vahvistavat saamelaisyhteisön ja Saamelaiskäräjien välistä dialogia yhteisten asioiden edistämiseksi, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Ai-kio painottaa.

Keskustelutilaisuus järjestetään hotelli Scandic Simonkentän kokoustila Espassa 26.2.2018 klo 18-20.

– Toivotan pääkaupunkialueen saamelaiset tervetulleiksi vaalikauden ensimmäiseen keskustelutilai-suuteen, Sanila-Aikio lopettaa.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

 

Saamelaisesta kulttuurimäärärahasta myönnetyt kulttuuriavustukset vuonna 2018

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta jakoi kulttuurilautakunnan kokouksessa 29.-30.1.2018 valtion vuoden 2018 talousarviossa esitetyn 176 000 saamenkieliseen ja kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan (ns. saamelainen kulttuurimääräraha), mistä Utsjoen saamelaiskirkkotupien ylläpitoon 10 340 euroa. Lisäksi jakoi Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustusta vuodelle 2018 yhteensä 15 000 euroa Pohjoismaisten saamelaisjärjestöjen tukemiseen.

Kultuurimäärärahajako 2018

Saamelaistietoa opetukseen – uusi oktavuohta.com avattu!

Uudistettu oktavuohta.com -verkkolehti on avattu. Sivusto tarjoaa saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille ja se on toimitettu Saamelaiskäräjien ja Opetushallituksen yhteistyönä. Sivusto sisältää tietoja saamelaisten kansallisista symboleista, saamelaisen kulttuurin osa-alueista, saamelaisyhteisöstä ja tapahtumista tekstein, kuvin ja videoin.

Uusi oktavuohta.com -sivusto on toistaiseksi suomenkielinen. Saamenkielisiä sivuja toimitetaan kevään mittaan ja sivusto täydentyy kaiken aikaa. Oktavuohta.com -sivustoa toimittaa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kutsuvat viettämään saamelaisten kansallispäivää!

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kutsuvat Suomen kouluja viettämään saamelaisten kansallispäivää. – Saamelaisten kansallispäivä antaa hyvän mahdollisuuden tutustua saamelaisiin Euroopan ainoana alkuperäiskansana sekä saamelaisten kulttuuritraditioihin, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Tiedote 4.2.2018

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kutsuvat viettämään saamelaisten kansallispäivää!

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. päivänä helmikuuta. Se on toistaiseksi melko nuori juhlapäivä, sillä suomalaiseen almanakkaan päivä merkittiin vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992 ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tuolloin Norjan Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Saamelaisten poliittisen tietoisuuden katsotaan syntyneen tuohon aikaan. Kansallispäivä on yksi saamelaisten omista liputuspäivistä, mutta lisäksi Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaiset suosittavat yleistä liputusta.

Juuri valmistuneen kulttuuriperintöbarometrin tulokset kertovat selvästi, että omaa kulttuuriperintöä ja -ympäristöä halutaan vaalia. Tärkeimmiksi vaalittaviksi asioiksi vastaajat nimesivät luonnon, ympäristön, tavat, perinteet ja kädentaidot sekä kielen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Saamelaiskäräjät ovat neuvotelleet kolmivuotisesta etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kehittämistoiminnasta, jonka avulla voitaisiin parantaa erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien lasten mahdollisuuksia saada täydentävää saamen kielen opetusta.

– Oma äidinkieli on se väline, jolla parhaiten ilmaisemme itseämme, tunteitamme, ajatuksiamme sekä kommunikoimme muiden kanssa. On ollut hieno huomata, kuinka saamelaisnuoret arvostavat omaa kieltään ja kulttuuriperintöään ja haluavat varmistaa sen jatkuvuuden, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen korostaa, että saamelaisten kansallispäivän vietto kouluissa toteuttaa osaltaan myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia, joiden mukaan koulu oppivana yhteisönä tuo esiin saamelaiskulttuurin merkityksen Suomessa. Se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Kouluyhteisössä tulee tunnistaa, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus.

– Saamelaisten kansallispäivä antaa hyvän mahdollisuuden tutustua saamelaisiin Euroopan ainoana alkuperäiskansana sekä saamelaisten kulttuuritraditioihin, Heinonen toteaa.

Saamelaisten kansallispäivän vietossa voi hyödyntää aineistoa, jonka Opetushallitus on tuottanut yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa.www.oktavuohta.com -sivustolta löytyy tietoa saamelaisista, saamen kielistä, saamen kulttuurista sekä materiaalia ja työkaluja opetuksessa hyödynnettäviksi.

Saamelaisten kansallispäivän viettoa voi seurata myös mediassa. Yleisradion saamenkielinen toimitus seuraa kansallispäivän tapahtumia yhteistyössä naapurimaiden saamelaisten radio- ja tv-toimitusten kanssa, niin radio- ja tv-lähetyksissä kuin verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Opetushallitus on nimennyt saamelaiset ja saamelaisen kulttuurin myös pääteemaksi eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden 2018 vietossaan.

Lisätietoja Opetushallituksessa:

Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä: leena.nissila@oph.fi
Opetusneuvos Susanna Rajala: susanna.rajala@oph.fi
Ylitarkastaja Maria Edel: maria.edel@oph.fi
Opetusneuvos Paula Mattila: paula.mattila@minedu.fi

Lisätietoja Opetus- ja kulttuuriministeriössä:

Erityisavustaja Daniel Sazonov: daniel.sazonov@minedu.fi

Opetusneuvos Anne Onnela: anne.onnela@minedu.fi

Totuus- ja sovintokomission perustamista käsitellään seminaarissa lauantaina

Totuus- ja sovintokomission perustamisen edellytyksiä käsitellään Inarin Sajoksessa lauantaina 10.2. järjestettävässä seminaarissa. Tilaisuudessa kuullaan kokemuksia vastaavien komissioiden toiminnasta muualla maailmassa. Seminaari on kaikille avoin.

Suomen valtion ja saamelaisten välisiä suhteita käsittelevän komission perustamisen edellytykset

Aika: 10.2.2018

Paikka: Sajos, Inari

Tilaisuus striimataan suorana: http://www.sogku.fi/live/

Puheenjohtajat: Tiina Sanila-Aikio ja Antti Pentikäinen

09.00 Tilaisuuden avaus: Antti Pentikäinen, toiminnanjohtaja, Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto

09.10 Tervetuliaissanat, Tiina Sanila-Aikio, puheenjohtaja, saamelaiskäräjät

09.20 Alustus, Eduardo González, neuvonantaja ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyjen asiantuntija

09.50 Alustus, Simon Keyes, vieraileva professori, Winchesterin yliopisto, sovittelun asiantuntija

10.20 Kahvitauko

10.40 Alustus, Laila Susanne Vars, johtava asiantuntija, Norjan kansallinen ihmisoikeusinstituutio, OTT, asiantuntija YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevässä asiantuntijamekanismissa (EMRIP)

11.10 Alustus, Marie Wilson, Kanadan totuus- ja sovintokomission komissaari

11.40 Alustus, Teivo Teivainen, professori, Helsingin yliopisto

12.00 Lounas

13.00 Alustus ja paneelikeskustelu Veli-Pekka Lehtola, saamelaiskulttuurin professori, Oulun yliopisto Nils-Henrik Valkeapää Petra Laiti, puheenjohtaja, Suomen saamelaisnuoret (SSN) Ida-Maria Helander, varapuheenjohtaja, SSN Anna Morottaja

14.00 Kahvitauko

14.15 Pienryhmätyöskentelyä ja tiimien esitykset Suosituksia Suomen valtiolle (pj. Johanna Suurpää, johtaja, demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, oikeusministeriö) Suosituksia Suomen saamelaiskäräjille (pj. Tiina Sanila-Aikio, saamelaiskäräjät) Suosituksia käytännön toteutuksesta (pj. Antti Pentikäinen)

15.45 Päätössanat, Tiina Sanila-Aikio ja Antti Pentikäinen