Leäk-a persteʹmmen ǩieʹsstuejast Sääʹmteeʹǧǧest škooultõs- da mättmateriaalkonttrest?

Sääʹmteʹǧǧ paʹlǩǩad ǩeässa 2018 ǩieʹsstuâjjlaid aanar-, nuõrtt- da tâʹvvsääʹmǩiõl mättmateriaaltuõjju. Vuäitt še ooccâd ǩieʹsstuõjju harjjtõõllʼjen, jõs ij leäkku õuʹddel leämmaž tuejast Sääʹmteeʹǧǧest. Harjjtõõllâm mäinnan lij, štõ mättʼtõõtti vuäǯǯ jiijjâs škooulâst harjjtõõllâmtuärjjõõzz.

Jõs leäk perstum põrggâd ǩieʹsstuejaid Sääʹmteeʹǧǧest, di vuõlttâd frijj ooccmõõžž 15.2.2018 mõõneeʹst addrõʹsse info@samediggi.fi.

Lââssteâđ: hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi.
Ooccmõõžž vuäitt vuõltteed še pååʹšt mieʹldd addrõʹsse:
Sääʹmteʹǧǧ
Škooultõs- da mättmateriaalkoontâr
Sajos
99870 Aanar

Tubeʹtteei Mansikkka puätt škooulted sääʹmnuõrid

Tubeʹtteei Mansikkka puätt škooulted sääʹmnuõrid Aanra da vuässââtt še cuâŋmannu 12. peeiʹv Vuõccust jäʹrjstum Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva. Čeäʹppvuõđpeeiʹv tubeʹttemtemma õhttneei škooultõs lij neljdpeeiʹv 15. 2. klo 13.00 – 14.00 Sajoozz auditoriost. Podd lij äävai pukid ǩeäiʹd miõll ǩeäss tok.

Mansikkka mušttal jiijjâs tuej pirr da mooutat nuõrid tuõttân tuejjeed jiijjâs juʹrddjid tuõsttlânji da äävmiõlin. Õuʹddepuʹhttem mâŋŋa son vaʹsttad kõõččmõõžžid.

Škooultummuš striimjet da ruõkkât škooultõõzz diõtt. Striim vuäitt čuâvvad addrõõzzâst: http://sogku.fi/live . Striim pooddâs kääzzkõʹsse ääʹveet še chatt, koon pääiʹǩ vuäitt piijjâd kõõččmõõžžid Mansikkan.

Iʹlmmtõõttmõš škooultõʹsse tä´st.

Mansikkka (Maiju Voutilainen)
toiʹmm Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv tubeʹttem suõjjleejen di ǩeâšt videooi ärvstõõllʼjen. Mansikkka lij õhtt tän poodd peäggtum tubbeʹtteei Lääʹddjânnmest. Son lij mallšõs lifestyle-vaaikteei, kååʹtt rääʹǩǩast taaid da muoti da inspirââtt jeeʹresnallšem mallǩiõččlõõttmin. Maiju oudd jiijjâs jiõn kollʼjed. Tän ǩeeʹjjest son lij vuäǯǯam määŋgaid ǩeiʹttmid ǥu lij ǩiõttʼtõõllâm ruõkkâdvuõđin še vaiggääb aaʹššid. Vueʹǩǩšõs saakkvuârai lââʹssen Maiju silttad še hääʹsǩâʹtted pakkvuõiŋŋsâz vueʹjjin.

Šõddmõõžžast uudet še lââssteâđaid Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv tubeʹttemteeʹm pirr.

Škooultummuš teâuddjummšest vaʹsttad Sääʹmvuuʹd škooultõskõõskõõzz Aarktlaž pedagogiik -haʹŋǩǩõs õhttsâžtuejast Sääʹmtiiʹǧǧin. Lââssteâđaid škooultõõzzâst: kalle.sulkamo(at)sogsakk.fi.

Lââssteâđ Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest 2018.

Sää´mnuõri čeä´ppvuõđpei´vv 2018 šlaai lie musikk da “tubettem”

Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv lij Aanrest 12.4.2018 da teeʹmmen liâ musikk da tubettem. Obb šõddmõõžž teeʹmmen lij Nuõrr kuʹlttuur -teeʹm mieʹldlanji ”Jiõččan jiõnn”.

Mikkelist 25.-27.5.2018 jäʹrjsted Nuõrr Kulttuur šõddmõš SOUNDS, koozz sääʹmnuõri eeʹttǩeeid vaʹlljee Aanrest.

Tubettem-šlaai čõõđtummša vuässââtt še SAKKi virtuaalškooul Arktista pedagogiikkaa -haʹŋǩǩõs. Kååʹtt jääʹrjast teeʹmest õhttsaž ougglõs-škooultõõzzpoodd uʹčteeʹlid da škooulniiʹǩǩid. Mieʹldd lij tâʹl peäggtum TUBBTEEI, kååʹtt oudd viiŋkid škooulniiʹǩǩi jiijjâs videoi raajjmõʹšše. Tääʹrǩab teâđaid vuõltteep eeʹjj aalǥâst.
Ǩiõčč tä´st.

Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla mättmateriaal plaaneei tuåimm

Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla mättmateriaal plaaneei mieʹrräiggsaž tuåimm. Mättmateriaal plaaneei tuõjju koʹlle õm. mättmateriaalprojeeʹkti jååʹđtem-, valmštõõllâm-, da tuåimtemtuâj, vuässõõttmõš ekksaž tällõsaʹrvvõõzz da mättmateriaalprojeeʹkti valmštõõllmõʹšše da raajjmõʹšše.

Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla
MÄTTMATERIAAL PLAANEEI MIEʹRRÄIGGSAŽ TUÅIMM

Tuâjj älgg 1.3.2018 leʹbe suâppmõõžž mieʹldd da peštt 31.12.2018 räjja. Mättmateriaal plaaneei tuâjjpäiʹǩǩ lij Sajoozzâst, Aanrest. Mättmateriaal plaaneei tuõjju koʹlle õm. Mättmateriaalprojeeʹkti jååʹđtem-, valmštõõllâm-, da tuåimtemtuâj, vuässõõttmõš ekksaž tällõsaʹrvvõõzz da mättmateriaalprojeeʹkti valmštõõllmõʹšše da raajjmõʹšše.

Šiõttõsvuâđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâj õõlǥtem da škooultõs da sääʹmǩiõl silttõs (sääʹmteeʹǧǧest uvddum asetõs 1727/1995). Tuâj oʹnnstam håiddmõš õõlǥat pueʹr sääʹmǩiõllsaž ǩeerjlaž da njäälmlaž tääid, mättʼtõs-sueʹrj tobddmõõžž da vaalmâšvuõđid õõuʹdeed digitaallʼlaž mättmateriaali puuʹtʼtummuž. Tuâj tuejjeet jeänaš elektroniikksaž koontârprograammivuiʹm nuʹt štõ tõõi pueʹrr siltteemtäidd lij õuddlõssân tuâjai tuejjummšest.

Päʹlǩǩ meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩeemriâšldõõǥǥ kaiʹbbjemtääʹzz IV da tõn IV klaass mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2 466,87€/mp.). Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24% sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjmäätt mieʹldd mieʹrrâʹtte tuâjjmättlââʹzz. Ooccmõš da škooultõs- da tuâjjtuõđštõõzzid õlgg tuåimted Sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 15.2.2018 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõʹsse: Sajos, 99870 Aanar.

Lââʹssteâđaid tuâjast ouʹdde škooultõspiisar Ulla Aikio-Puoskari 010839 3112 da mättmateriaalpiisar Hannu Kangasniemi, teʹl. 050 3641 385. Sääʹmteeʹǧǧ toimmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi.

Aanrest 04.01.2018 Sääʹmteʹǧǧ/ škooultõs- da mättmateriaalluʹvddkåʹdd

 

Saaǥǥjååʹđteei ođđ eeʹjj tiõrvʼvuõđ

Eeʹǩǩ 2018 lij Sääʹmteeʹǧǧ 22. tuåimmâmeeʹǩǩ da leäʹp vaalpââʹj 2016-2019 kõskkrääʹjest.

Šiõǥǥ lookki,

ko eeʹǩǩ vaajtââvv, ǩeäzzam õʹhtte eʹpet måtam jurddjid ođđ eeʹjj ooudpeäʹlnn. Eeʹǩǩ 2018 lij Sääʹmteeʹǧǧ 22. tuåimmâmeeʹǩǩ, da leäʹp vaalpââʹj 2016-2019 kõskkrääʹjest.

Hyvä lukija,

vuoden vaihtuessa vedän yhteen jälleen joitakin ajatuksia uuden vuoden edellä. Vuosi 2018 on Saamelaiskäräjien 22. toimintavuosi, ja olemme vaalikauden 2016-2019 puolessa välissä.

Olen erittäin huolestunut Suomen tämän hetkisestä tilanteesta vihapuheineen. Ilmapiiri on koventunut entisestään paitsi Suomessa, myös Pohjoismaissa ja muualla maailmassa. Tämä on hyvin tuomittavaa. Koventuneet puheenvuorot heijastelevat siirtymistä tekoihin. Olemme valitettavasti myös todistaneet, kuinka demokratian eteen työtä tekevien henkeä uhkaillaan niin suomalaisessa kuin saamelaisessa yhteiskunnassa. Viimeisimpänä todistimme, kuinka suomalaisen presidenttiehdokkaan kotirauhaa rikottiin. Nämä teot eivät saa normalisoitua, koska muutoin olemme menettäneet tärkeimmän ytimen niin suomalaisesta kuin saamelaisestakin yhteiskunnasta. On meidän kaikkien vastuulla huolehtia, että käynnissä olevat väkivallan teot pysäytetään ja kytevät sammutetaan.

Haluankin muistuttaa, että marraskuussa 2016 saamelaisasioista vastaavat ministerit ja Saamelaiskäräjien puheenjohtajat kokoontuivat Tukholmassa ja totesivat olevansa huolestuneita siitä, että monet saamelaiset kokevat rasismia ja syrjintää. Erityisen vakavaa se on, kun se kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Ministerit ja Saamelaiskäräjien puheenjohtajat totesivat lisäksi, että historian syrjivät rakenteet liittyvät saamelaisten tänä päivänä kohtaamaan rasismiin ja syrjintään. Ministerien ja Saamelaiskäräjien puheenjohtajien tulisi tehdä työtä lisätäkseen tietoisuutta sekä menneiden aikojen että tämän päivän rasismista ja syrjinnästä.

Olen varovaisen toiveikas, kun Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa haetaan parhaillaan toimintamallia totuus- ja sovintoprosesseista. Prosessi on aloitettu Ruotsissa jo aiemmin ja nyt prosesseja aloitellaan rinta rinnan Norjassa ja Suomessa. Toivon, että vuonna 2018 prosessit etenisivät konkreettisiksi toimiksi ja että prosesseilla olisi myös rajat ylittäviä osioita. Kuitenkin totuus- ja sovintoprosessin voi käynnistää vain kerran. Painotan, että saamelaisilla, saamen kielten puhujilla sekä saamelaisen kulttuurin kantajilla ei ole varaa prosessien epäonnistumiseen. Mikäli saamelaisten historiaa ja sen johdosta tänäkin päivänä esiintyvää rakenteellista syrjintää ei tehdä näkyväksi ja näin pysyväksi osaksi kansallista itseymmärrystä, ja valtion ja saamelaisten tulehtuneita välejä saada korjatuksi, joutuu Suomen valtio kantamaan vastuun ei pelkästään saamelaisten tulevaisuuden sammuttamisesta mutta myös yksittäisten saamelaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tilasta.

Toimintaympäristö näyttäytyy entistä vaikeammin ennustettavana ja nopealiikkeisempänä. Erityisenä huolen aiheena on Saamelaiskäräjien laajentuneen tehtäväkentän luoma resurssipula. Tehtävien moninaistuminen sekä määrän lisääntyminen eivät vastaa Saamelaiskäräjien todellisia toimintaedellytyksiä, ja erityisesti henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin osalta liikutaan riskirajoilla. Poliittisen työn vahvistamiseen tulisi myös pystyä vastaamaan. Tilanteen parantamiseksi tarvittaisiinkin pikaisesti lisäresursseja, sillä monien saamen kieliä, kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja koskevien kysymysten ratkaisu ei odota. Saamelaiskäräjien tavoitteena on saavuttaa haastavassa tilanteessa sekä taloudellinen että henkilöresurssien tasapaino, joka mahdollistaa toiminnan ylläpidon, kehittämisen ja jopa sen laajentamisen.

Vuonna 2018 painotetaan merkittävien saamelaisia koskevien asioiden edistämistä. Asioiden, jotka ovat saamelaisten tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä. Saamelaiskäräjien vaalikauden keskeisin pitkän tähtäimen tavoite on saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tärkeässä asemassa on kansallisen lainsäädännön, erityisesti saamelaiskäräjälain uudistaminen. Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallintoaseman ja itsemääräämisoikeuden kehittämiseksi on kuitenkin tehtävissä paljon myös jo olemassa olevan, velvoittavan lainsäädännön puitteissa. Merkittävässä asemassa tällöin ovat erilaiset Saamelaiskäräjien ja Suomen valtion sekä kuntien ja muiden viranomaisten yhteistyön muodot. Merkittävässä asemassa on myös, miten olemassa olevaa lainsäädäntöä sovelletaan esimerkiksi saamelaisten ja Saamelaiskäräjien osallistamiseen sellaisten hankkeiden valmistelussa, joilla on merkitystä saamelaisille alkuperäiskansana muun muassa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisten neuvotteluiden kautta.

Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö ovat yhteistyössä valmistelleet soveltamisohjeen saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi. Ohjeen keskeisenä sisältönä on, että saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen velvoitteen täyttämiseksi ei riitä pelkkä yksipuolinen kuuleminen, vaan Saamelaiskäräjille on varattava todellinen mahdollisuus aidosti neuvotella ja vaikuttaa neuvotteluiden kohteena olevaan asiaan. Tämän keskeisen periaatteen toteuttamiseksi ohje sisältää myös kriteereitä vähimmäisedellytyksiksi neuvotteluiden lähtökohtien osalta. Lisäksi nykyistä täsmällisempi neuvottelujen dokumentointi on tarpeen muun muassa siksi, että neuvottelutuloksen toteutumista voitaisiin paremmin seurata jälkikäteen.

Jotta velvoitteen tarkoitus pystyttäisiin toteuttamaan tehokkaasti, on myös odotettavissa, että saamelaiskäräjälain 9 §:n neuvotteluiden määrää on kasvatettava nykyiseen tasoon nähden. Tämä edellyttää myös riittävien resurssien osoittamista Saamelaiskäräjien käyttöön neuvotteluvelvoitteen toteutumisen edellytyksistä huolehtimiseksi. Samaan aikaan eri selvitykset ja raportit kertovat saamelaisten aseman, saamen kielten, kulttuurin ja elinkeinojen hälyttävästä tilasta sekä pikaisien ja huomattavien toimenpiteiden tarpeesta.

Vuoden 2018 yksi akuuteimmista toimista on pysyvän rahoituksen varmistaminen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Saamen Kielikaltion (saamen kielillä Sámi Giellagáldu, Säämi Kielâkäldee, Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi) toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Kielikaltio on toiminut 1.8.2015 alkaen ammatillisena asiantuntijaelimenä hankkeen muodossa. Se tarjoaa kieliapua sekä neuvoo saamen kielten käyttöön liittyvissä asioissa. Terminologiatöiden ja normituksen lisäksi keskuksen tehtäviin kuuluu myös kielenhuolto, tiedon jakaminen saamen kielistä sekä niiden ammatillisista kysymyksistä. Yhdeksästä saamen kielestä on mukana etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielet. Tällä hetkellä pysyvä rahoitus on varmistunut Ruotsin ja Norjan osalta. Saamelaiskäräjät odottaa Suomelta vastaavia toimenpiteitä.

Vuosi 2017 on ollut merkkipaalu; se oli Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuosi sekä saamelaisten 100-vuotisen rajat ylittävän poliittisen yhteistyön juhlavuosi. Sata vuotta on lyhyt aika. Sille erikoista on ollut pitkään kestänyt vakaus, taloudellinen kehitys ja sitä kautta saavutettu hyvinvointi. Kääntöpuolena on ollut, että Suomella on ollut kova tarve rakentaa yhdenmukaista valtiota. Tarve korostaa Suomen yhtenäisyyttä on vienyt huomion alun perinkin monikulttuuriselta ja monikieliseltä Suomelta. Tämä tulisi muistaa ja tehdä aktiivisia tekoja moninaisuuden vahvistamiseksi. Esimerkiksi Suomessa puhutaan kahta erittäin uhanalaista kieltä, inarin- ja koltansaamea, joiden tulevaisuuden turvaamiseksi tulee tehdä viisaita, kauaskantoisia päätöksiä pikaisesti.

Huomion arvoista on, että yhä vieläkin on maailmanlaajuisesti harvinaista, että alkuperäiskansoilla on oma parlamentti. Suomi on ollut Pohjoismaistakin edelläkävijä, kun vuonna 1973 perustettiin Saamelaisvaltuuskunta, jonka parlamentaarista työtä Saamelaiskäräjät jatkoi vuonna 1996. Vaikka saamelaisten itsemäärääminen ei ole toteutunut siinä mittakaavassa kuin olisi ollut ja edelleen on tarve, on Suomi halunnut perustaa tunnustamalleen alkuperäiskansalle parlamentin. Nyt Suomen tulisikin muistaa se tavoite, joka saamelaisten parlamentille on yhdessä saamelaisten kanssa ajateltu olevan.

Saamelaisten parlamentin on määrä toimia tulkkina ja asiantuntijana Suomen valtiolle saamelaisia koskevissa kysymyksissä, jotta turvataan päätösten oikeasuuntaisuus minimoiden mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Pidän erittäin huolestuttavana päinvastaista kehitystä Saamelaiskäräjien ja valtion välillä keskeisimmissä kysymyksissä, joissa saamelaiskulttuurin pohjaa vähä vähältä murennetaan. Saamelaiskulttuurin pohja on puhdas ja terve luonto. Saamelaisten perinteinen luonnonresurssien käyttö perustuu kestävyyteen. On pidetty huolta siitä, että huomenna, ensi vuonna, kolmen sukupolven päästä on luonnonresursseja käytettävänä. Saamelaisten perinteisen kalastuksen kieltäminen virtaavissa vesissä on esimerkki päätöksestä, joka ei ole oikeasuuntainen ja jonka negatiivisia vaikutuksia ei ole minimoitu. Valtion asettaman kalastuksen laillisuuden ja saamelaisten oikeuskäsityksen välillä on kuilu, joka ei voi enää syventyä.

Lopuksi haluan tuoda esille sitä monialaista työtä, jota Saamelaiskäräjät tekee. Tämä työ on usein näkymätöntä mutta merkittävää. Yleensä parlamenttien rooli on mahdollistaa tämänkaltainen toiminta muiden toteuttaessa käytännön työt, mutta Saamelaiskäräjät on tässäkin suhteessa rakenteellinen poikkeus: Saamelaiskäräjät muun muassa laatii oppimateriaalia kolmella saamen kielellä, neuvoo saamen kielten käyttäjiä, kehittää saamen kielten terminologiatyötä, tekee edunvalvontaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osa-alueilla sekä kehittää palveluita ja suunnittelee koulutuksia. Tämä ei olisi mahdollista ilman laajaa tukea saamelaisyhteisöltä.

Kiitän hyvästä yhteistyöstä Saamelaisneuvostoa, Kolttien kyläkokousta kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksiä, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia sekä yksittäisiä saamelaisaktiiveja. Lisäksi kiitän kuluneesta vuodesta kaikkia sidosryhmiä ja toivotan menestystä vuodelle 2018!

 

Inarissa
Tiina Sanila-Aikio
puheenjohtaja

Sää’mtee’gg te’lfonkõõskõs lij kidd 27.-29.12.2017.

Sää’mtee’gg te’lfonkõõskõs lij kidd 27.-29.12.2017.

Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 27.-29.12.2017.

Sämitige puhelinnummeer lii kiddâ 27.-29.12.2017.

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 27.-29.12.2017.

Sääʹmteʹǧǧ tuäivat leekk 100-ekksaž Lääʹddjânnma

Sääʹmteʹǧǧ tuäivat leekk 100-ekksaž Lääʹddjânnma. Šiõǥǥ jiõččnažvuõttpeeiʹv!

Sámediggi sávvá lihku 100-jahkásaš Supmii. Buori iehčanasvuođabeaivvi!

Sämitigge tuáivut luho 100-ihásii Suomân. Pyeri jiečânâsvuođâpeivi!

Saamelaiskäräjät onnittelee 100-vuotiasta Suomea. Hyvää itsenäisyyspäivää!

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođummuš jåttai

Vuõiggâdvuõttministeria lij šiõttääm tuåimmkååʹdd, koon tuâjjan lij valmštõõllâd sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj oođummuž. Tuåimmkååʹdd tuâjast vuâđđan lie vuâđđvuõiggâdvuõđ, jeeʹres vuâđđlääʹjj õõlǥtõõzz da Lääʹddjânnam meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttõõlǥtõõzz di Õhttõõvvâm meerkooʹddi alggmeerai vuõiggâdvuõđi čõõđtõs.

Tuåimmkååʹdd saaǥǥtuõʹllʼjeeʹjen tuåimmai ââʹlmõs vaaldâšmvuõiggâz presideʹntten iiʹjjin 1993–2012 tuåimmjam vuõiǥâstiõđ dåhttar Pekka Hallberg.

Lââʹssen lääʹjj muttsi valmštõõllmõõžž tuärjjeed šiõtteet parlamentaarlaž praavâmjoouk. Praavâmjoouk tuâjjan lij viikkâd parlameʹnttjooukid teâđ lääʹjj valmštõõllmest, ooudeed saǥstõõllmõõžž di praavâd da arvvtõõllâd tuåimmkååʹdd tuâj.

Tuåimmkååʹdd lij mieʹrr vuäǯǯad õõutmiõllsaž eʹtǩǩõõzz njuhččmannu 2018 loopp räjja mõõneeʹst. Mieʹrren lij, što lääʹǩǩmuttâz puäʹtte viõʹǩǩe juʹn ouddâl eeʹjj 2019 õnnum puõʹtti sääʹmteʹǧǧvaalid.

Lââʹssteâđ:
Jååʹđteei Johanna Suurpää, vuõiggâdvuõttministeria, teʹl. 02951 5053, johanna.suurpaa(at)om.fi
Saǥstõõlli veʹrǧǧneǩ Yrsa Nyman, vuõiggâdvuõttministeria, puh. 02951 50293, yrsa.nyman(at)om.fi
Saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio, sääʹmteʹǧǧ, teʹl. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Lââʹssteâđ haʹŋǩǩõõzz pirrhttp://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM077:00/2017

E´tǩǩed vuä´ssla sää´mtee´ǧǧ nuõrisuåvtõ´sse 2018–2019

Sää´mtee´ǧǧ õhttvuõđâst tuåimmai nuõrisuåvtõs. Suåvtõõzz šiõtt’teem-mie´lddlaž tuâjjan lij ooudâsviikkâd sää´mnuõri ǩiõll’laž da kulttuursaž vuõiggâdvuõđid di ravveed sää´mnuõri identee´tt nuõrituâi pääi´ǩ. Lââ´ssen suåvtõs âlgg valmštõõllâd tõid sää´mtee´ǧǧ e´tǩǩõõzzid, čuä´jtõõzzid, aalttõõzzid, ceâlklmid da jee´res peä´lestvälddmõõžžid, kook kuâ´sǩǩe sää´mnuõrid.

Suåvtõ´sse va´lljeet vitt šiõtt’teem-mie´lddlaž vuä´ssla da si´jjid personnallšem vää´rrvuässlaid. Vuä´ssla fe´rttje lee´d 18–28-âkksa älššas sää´mnuõr. Lââ´ssen suåvtõ´sse va´lljeet vitt põõšši ä´šštobddi. Ä´šštobddivuä´ssla fe´rttje lee´d va´lljeem poodd 15–17- âkksa. Suåvtõõzz vuä´ssla jiâ taarbâž lee´d sää´mtee´ǧǧ vuä´ssla, ij-ǥa see´st taarbâž jälsted sää´mvuu´dest. Sää´mǩiõll jie´nnǩiõllân ij leäkku sami vääžnai, leâ´ša sää´mǩiõl silttumuužž ǩeâittõõlât šiõǥǥ ouddõssân. Nuõrisuåvtõõzz va´lljumuužžâst puä´đet vä´lddet lokku tõn, što vuä´ssla voddâ´tte nu´tt puârast ko vuei´tte obb sää´mvuu´d di jee´res ǩiõlljooukid.

Nuõrisuåvtõs tuejjad sää´mtee´ǧǧ halltõ´sse alttõõzz nuõrisuåvtõ´sse va´lljeem vuä´sslain, da loopplaž tu´mmstõõǥǥ tuejjad sää´mtee´ǧǧ sååbbar.

Vuei´ttve´ted e´tǩǩeed tobddmõõžži mie´ldd nuõrisuåvtõ´sse suåppi 18–28-âkksaid älššas sää´mnuõrid da ä´šštobddivuä´ssli´žžen suåppi 15–17-âkksaid nuõrid. Nõõmtumuužžid vuâđđõõttmõõžžineez vuei´ttve´ted vuõltteed ne´ttpåå´štest nuõripiisra addrõ´sse kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi le´be påå´štest Nuõrisuåvtõs, Sajos, 998700 Inari/Aanar, 13.11.2017 räjja.

Lââ´ssteâđaid vuä´ǯǯve´ted nuõripiisrest, te´l. +358 50 382 5179.