Leatgo beroštuvvan geassebargguin Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas?

Sámediggi bálkáha geassit 2018 sesoŋgabargiid anár-, nuorta- ja davvisámegielat oahppamateriálabargguide. Sáhttá maiddái ohcat geassebargguide hárjehallin, juos ii leat ovdal bargan Sámedikkis. Hárjehalli barggu eaktun lea, ahte oahppi/ stuđeanta oažžu iežas oahppolágádusas hárjehallandoarjaga.

Juos leat beroštuvvan bargat Sámedikkis, de sádde friija ohcamuša 15.2.2018 rádjái čujuhussii info(at)samediggi.fi. Lassedieđut: hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi .
Ohcamuša sáhttá sáddet maiddái poastta mielde čujuhussii:
Sámediggi
Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat
Sajos
99870 Anár

Tubbejeaddji Mansikkka boahtá oahpistit sámenuoraid

Tubbejeaddji Mansikka boahtá Anárii skuvlet sámenuoraid ja oassálastá maid cuoŋománu 12. beaivve Vuohčus Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii. Dáiddadáhpáhusa tubbentemái laktáseaddji skuvlen ordnejuvvo duorastaga 15. 2. dmu 13.00 – 14.00 Sajosis. Dilálašvuohta lea rabas buohkaide.

Mansikkka muitala iežas barggu birra ja movttiidahttá nuoraid eallit roahkkatvuođain ja rabasvuođain. Ovdanbuktima maŋŋá Mansikkka vástida guldaleddjiid gažaldagaide.

Skuvlejupmi striimejuvvo ja vurkejuvvo skuvlengeavahusa várás. Striima sáhttá čuovvut čujuhusas: http://sogku.fi/live . Striima áigge bálvaleaddjis doaibmá maiddái chat, man bokte beassá jearahallat Mansikkka su ovdanbuktima áigge.

Almmuheapmi skuvlejupmái dás.

Mansikkka (Maiju Voutilainen)
doaibmá Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa tubbentemá suodjaleaddjin ja maiddái videogilvvu duopmárin. Mansikkka lea okta otná beaivve bivnnuheamos tubbejeddjiin Suomas. Son lea stiillalaš lifestyle -váikkuheaddji, guhte ráhkista dáidagiid ja moda ja fidne inspirašuvnna sierralágan stiilaiskkademiin. Maiju diktá iežas jiena gullot. Son leage ožžon olu rámi das, go lea gieđahallan roahkkadit maiddái váigadet áššiid. Áššálaš sáhkavuoruid lassin Maiju máhtá maid guoimmuhit liggosis vugiinis.

Skuvlendáhpáhus fállá maiddái lassedieđuid Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa tubbentemá birrá.

Skuvlendáhpáhusa ollašuhttimis vástida Sámi oahpahusguovddáža Árktalaš pedagogihkká -fidnu ovttas Sámedikkiin. Lassedieđuid skuvlendáhpáhusas addá: kalle.sulkamo(at)sogsakk.fi.

Lassedieđut Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2018.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa 2018 šládjan musihkka ja Youtubben

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Anáris 12.4.2018 ja šládjan leat musihkka ja “tubben”. Olles dáhpáhusa temán lea Nuorra Kultuvra -temá mielde “Iežan jietna”.

Mikkelis 25.-27.5.2018 ordnejuvvon Nuorra Kultuvra SOUNDS-dáhpáhussii válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit Anáris.

Tubben-šlája ollašuhttimii oassálastá maiddái Sámi oahpahusguovddáža virtuálaskuvlla Árktalaš pedagogiija -fidnu, guhte ordne jagi álggus oktasaš gáiddusskuvlendilálašvuođa oahpaheddjiide ja oahppiide. Mielde lea dalle dovddus “TUBBÁR”, guhte addá guigosiid oahppiid iežaset videoid ráhkadeapmái. Dárkilet dieđut sáddejuvvojit jagi álggus.

Loga lasi dás .

Sámediggi almmuha ohcan láhkái oahppamateriálaplánejeaddji doaimma

Sámediggi almmuha ohcan láhkái oahppamateriálaplánejeaddji mearreáigásaš doaimma. Oahppamateriála plánejeaddji bargguide gullet ee. oahppamateriálaprošeavttaid jođihan-, válbmen- ja doaimmahanbarggut, oassálastin jahkásaš bušeahta ja oahppamateriálaprošeavttaid válbmemii ja ollašuhttimii.

Sámediggi almmuha ohcanláhkai
OAHPPAMATERIÁLA PLÁNEJEADDJI MERREÁIGÁSAŠ DOAIMMA

Bargu álgá 1.3.2018 dahje soahpámuša mielde ja bistá 31.12.2018 rádjái. Oahppamateriála plánejeaddji bargosadji lea Sajosis, Anáris. Oahppamateriála plánejeaddji bargguide gullet ee. oahppamateriálaprošeavttaid jođihan-, válbmen- ja doaimmahanbarggut, oassálastin jahkásaš bušeahta ja oahppamateriálaprošeavttaid válbmemii ja ollašuhttimii.

Seađusvuđđosaš gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995). Barggus menestuvvan eaktuda buorre sámegiela čálalaš ja njálmmalaš dáiddu, oahpahussuorggi dovdama ja válmmašvuođaid ovddidit digitála oahppamateriála buvttadeami. Bargu dahkko eanaš elektrovnnalaš doaimmahatprográmmaiguin nu ahte daid bures máhttin lea eaktun barggu dikšumis.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV ja das IV luohká mielde (vuođđobálká 2466,87 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvan bálvalanlasit. Ohcamušaid oahppo- ja bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 15.2.2018 dmu 16.00 rádjai čujuhussii: Sajos, 99870 Anár.

Lassedieđuid barggus addiba skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, tel. 010 839 3112 ja oahppamateriálačálli Hannu Kangasniemi, tel. 050 3641 385. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 04.01.2018 Sámediggi/ Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi

 

Ságadoalli ođđa jagi dearvvahus

Jahki 2018 lea Sámedikki 22. doaibmajahki ja Sámediggi lea válgabaji 2016-2019 beallemuttus. Ságadoalli Tiina Sanila-Aikio geahčasta dearvvahusastis mannan jagi dáhpáhusaid ja linje boahttevačča.

Hyvä lukija,

vuoden vaihtuessa vedän yhteen jälleen joitakin ajatuksia uuden vuoden edellä. Vuosi 2018 on Saamelaiskäräjien 22. toimintavuosi, ja olemme vaalikauden 2016-2019 puolessa välissä.

Olen erittäin huolestunut Suomen tämän hetkisestä tilanteesta vihapuheineen. Ilmapiiri on koventunut entisestään paitsi Suomessa, myös Pohjoismaissa ja muualla maailmassa. Tämä on hyvin tuomittavaa. Koventuneet puheenvuorot heijastelevat siirtymistä tekoihin. Olemme valitettavasti myös todistaneet, kuinka demokratian eteen työtä tekevien henkeä uhkaillaan niin suomalaisessa kuin saamelaisessa yhteiskunnassa. Viimeisimpänä todistimme, kuinka suomalaisen presidenttiehdokkaan kotirauhaa rikottiin. Nämä teot eivät saa normalisoitua, koska muutoin olemme menettäneet tärkeimmän ytimen niin suomalaisesta kuin saamelaisestakin yhteiskunnasta. On meidän kaikkien vastuulla huolehtia, että käynnissä olevat väkivallan teot pysäytetään ja kytevät sammutetaan.

Haluankin muistuttaa, että marraskuussa 2016 saamelaisasioista vastaavat ministerit ja Saamelaiskäräjien puheenjohtajat kokoontuivat Tukholmassa ja totesivat olevansa huolestuneita siitä, että monet saamelaiset kokevat rasismia ja syrjintää. Erityisen vakavaa se on, kun se kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Ministerit ja Saamelaiskäräjien puheenjohtajat totesivat lisäksi, että historian syrjivät rakenteet liittyvät saamelaisten tänä päivänä kohtaamaan rasismiin ja syrjintään. Ministerien ja Saamelaiskäräjien puheenjohtajien tulisi tehdä työtä lisätäkseen tietoisuutta sekä menneiden aikojen että tämän päivän rasismista ja syrjinnästä.

Olen varovaisen toiveikas, kun Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa haetaan parhaillaan toimintamallia totuus- ja sovintoprosesseista. Prosessi on aloitettu Ruotsissa jo aiemmin ja nyt prosesseja aloitellaan rinta rinnan Norjassa ja Suomessa. Toivon, että vuonna 2018 prosessit etenisivät konkreettisiksi toimiksi ja että prosesseilla olisi myös rajat ylittäviä osioita. Kuitenkin totuus- ja sovintoprosessin voi käynnistää vain kerran. Painotan, että saamelaisilla, saamen kielten puhujilla sekä saamelaisen kulttuurin kantajilla ei ole varaa prosessien epäonnistumiseen. Mikäli saamelaisten historiaa ja sen johdosta tänäkin päivänä esiintyvää rakenteellista syrjintää ei tehdä näkyväksi ja näin pysyväksi osaksi kansallista itseymmärrystä, ja valtion ja saamelaisten tulehtuneita välejä saada korjatuksi, joutuu Suomen valtio kantamaan vastuun ei pelkästään saamelaisten tulevaisuuden sammuttamisesta mutta myös yksittäisten saamelaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tilasta.

Toimintaympäristö näyttäytyy entistä vaikeammin ennustettavana ja nopealiikkeisempänä. Erityisenä huolen aiheena on Saamelaiskäräjien laajentuneen tehtäväkentän luoma resurssipula. Tehtävien moninaistuminen sekä määrän lisääntyminen eivät vastaa Saamelaiskäräjien todellisia toimintaedellytyksiä, ja erityisesti henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin osalta liikutaan riskirajoilla. Poliittisen työn vahvistamiseen tulisi myös pystyä vastaamaan. Tilanteen parantamiseksi tarvittaisiinkin pikaisesti lisäresursseja, sillä monien saamen kieliä, kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja koskevien kysymysten ratkaisu ei odota. Saamelaiskäräjien tavoitteena on saavuttaa haastavassa tilanteessa sekä taloudellinen että henkilöresurssien tasapaino, joka mahdollistaa toiminnan ylläpidon, kehittämisen ja jopa sen laajentamisen.

Vuonna 2018 painotetaan merkittävien saamelaisia koskevien asioiden edistämistä. Asioiden, jotka ovat saamelaisten tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä. Saamelaiskäräjien vaalikauden keskeisin pitkän tähtäimen tavoite on saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tärkeässä asemassa on kansallisen lainsäädännön, erityisesti saamelaiskäräjälain uudistaminen. Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallintoaseman ja itsemääräämisoikeuden kehittämiseksi on kuitenkin tehtävissä paljon myös jo olemassa olevan, velvoittavan lainsäädännön puitteissa. Merkittävässä asemassa tällöin ovat erilaiset Saamelaiskäräjien ja Suomen valtion sekä kuntien ja muiden viranomaisten yhteistyön muodot. Merkittävässä asemassa on myös, miten olemassa olevaa lainsäädäntöä sovelletaan esimerkiksi saamelaisten ja Saamelaiskäräjien osallistamiseen sellaisten hankkeiden valmistelussa, joilla on merkitystä saamelaisille alkuperäiskansana muun muassa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisten neuvotteluiden kautta.

Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö ovat yhteistyössä valmistelleet soveltamisohjeen saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi. Ohjeen keskeisenä sisältönä on, että saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen velvoitteen täyttämiseksi ei riitä pelkkä yksipuolinen kuuleminen, vaan Saamelaiskäräjille on varattava todellinen mahdollisuus aidosti neuvotella ja vaikuttaa neuvotteluiden kohteena olevaan asiaan. Tämän keskeisen periaatteen toteuttamiseksi ohje sisältää myös kriteereitä vähimmäisedellytyksiksi neuvotteluiden lähtökohtien osalta. Lisäksi nykyistä täsmällisempi neuvottelujen dokumentointi on tarpeen muun muassa siksi, että neuvottelutuloksen toteutumista voitaisiin paremmin seurata jälkikäteen.

Jotta velvoitteen tarkoitus pystyttäisiin toteuttamaan tehokkaasti, on myös odotettavissa, että saamelaiskäräjälain 9 §:n neuvotteluiden määrää on kasvatettava nykyiseen tasoon nähden. Tämä edellyttää myös riittävien resurssien osoittamista Saamelaiskäräjien käyttöön neuvotteluvelvoitteen toteutumisen edellytyksistä huolehtimiseksi. Samaan aikaan eri selvitykset ja raportit kertovat saamelaisten aseman, saamen kielten, kulttuurin ja elinkeinojen hälyttävästä tilasta sekä pikaisien ja huomattavien toimenpiteiden tarpeesta.

Vuoden 2018 yksi akuuteimmista toimista on pysyvän rahoituksen varmistaminen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Saamen Kielikaltion (saamen kielillä Sámi Giellagáldu, Säämi Kielâkäldee, Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi) toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Kielikaltio on toiminut 1.8.2015 alkaen ammatillisena asiantuntijaelimenä hankkeen muodossa. Se tarjoaa kieliapua sekä neuvoo saamen kielten käyttöön liittyvissä asioissa. Terminologiatöiden ja normituksen lisäksi keskuksen tehtäviin kuuluu myös kielenhuolto, tiedon jakaminen saamen kielistä sekä niiden ammatillisista kysymyksistä. Yhdeksästä saamen kielestä on mukana etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielet. Tällä hetkellä pysyvä rahoitus on varmistunut Ruotsin ja Norjan osalta. Saamelaiskäräjät odottaa Suomelta vastaavia toimenpiteitä.

Vuosi 2017 on ollut merkkipaalu; se oli Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuosi sekä saamelaisten 100-vuotisen rajat ylittävän poliittisen yhteistyön juhlavuosi. Sata vuotta on lyhyt aika. Sille erikoista on ollut pitkään kestänyt vakaus, taloudellinen kehitys ja sitä kautta saavutettu hyvinvointi. Kääntöpuolena on ollut, että Suomella on ollut kova tarve rakentaa yhdenmukaista valtiota. Tarve korostaa Suomen yhtenäisyyttä on vienyt huomion alun perinkin monikulttuuriselta ja monikieliseltä Suomelta. Tämä tulisi muistaa ja tehdä aktiivisia tekoja moninaisuuden vahvistamiseksi. Esimerkiksi Suomessa puhutaan kahta erittäin uhanalaista kieltä, inarin- ja koltansaamea, joiden tulevaisuuden turvaamiseksi tulee tehdä viisaita, kauaskantoisia päätöksiä pikaisesti.

Huomion arvoista on, että yhä vieläkin on maailmanlaajuisesti harvinaista, että alkuperäiskansoilla on oma parlamentti. Suomi on ollut Pohjoismaistakin edelläkävijä, kun vuonna 1973 perustettiin Saamelaisvaltuuskunta, jonka parlamentaarista työtä Saamelaiskäräjät jatkoi vuonna 1996. Vaikka saamelaisten itsemäärääminen ei ole toteutunut siinä mittakaavassa kuin olisi ollut ja edelleen on tarve, on Suomi halunnut perustaa tunnustamalleen alkuperäiskansalle parlamentin. Nyt Suomen tulisikin muistaa se tavoite, joka saamelaisten parlamentille on yhdessä saamelaisten kanssa ajateltu olevan.

Saamelaisten parlamentin on määrä toimia tulkkina ja asiantuntijana Suomen valtiolle saamelaisia koskevissa kysymyksissä, jotta turvataan päätösten oikeasuuntaisuus minimoiden mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Pidän erittäin huolestuttavana päinvastaista kehitystä Saamelaiskäräjien ja valtion välillä keskeisimmissä kysymyksissä, joissa saamelaiskulttuurin pohjaa vähä vähältä murennetaan. Saamelaiskulttuurin pohja on puhdas ja terve luonto. Saamelaisten perinteinen luonnonresurssien käyttö perustuu kestävyyteen. On pidetty huolta siitä, että huomenna, ensi vuonna, kolmen sukupolven päästä on luonnonresursseja käytettävänä. Saamelaisten perinteisen kalastuksen kieltäminen virtaavissa vesissä on esimerkki päätöksestä, joka ei ole oikeasuuntainen ja jonka negatiivisia vaikutuksia ei ole minimoitu. Valtion asettaman kalastuksen laillisuuden ja saamelaisten oikeuskäsityksen välillä on kuilu, joka ei voi enää syventyä.

Lopuksi haluan tuoda esille sitä monialaista työtä, jota Saamelaiskäräjät tekee. Tämä työ on usein näkymätöntä mutta merkittävää. Yleensä parlamenttien rooli on mahdollistaa tämänkaltainen toiminta muiden toteuttaessa käytännön työt, mutta Saamelaiskäräjät on tässäkin suhteessa rakenteellinen poikkeus: Saamelaiskäräjät muun muassa laatii oppimateriaalia kolmella saamen kielellä, neuvoo saamen kielten käyttäjiä, kehittää saamen kielten terminologiatyötä, tekee edunvalvontaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osa-alueilla sekä kehittää palveluita ja suunnittelee koulutuksia. Tämä ei olisi mahdollista ilman laajaa tukea saamelaisyhteisöltä.

Kiitän hyvästä yhteistyöstä Saamelaisneuvostoa, Kolttien kyläkokousta kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksiä, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia sekä yksittäisiä saamelaisaktiiveja. Lisäksi kiitän kuluneesta vuodesta kaikkia sidosryhmiä ja toivotan menestystä vuodelle 2018!

 

Inarissa
Tiina Sanila-Aikio
puheenjohtaja

Sámedikki čoahkkin dohkkehii doaibma- ja ekonomiijaplána 2018

Saamelaiskäräjien toimintavuoden 2018 päätavoitteisiin kuuluvat Saamelaiskäräjälain uudistaminen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen käsittelyn päätökseen saattaminen ja totuus- ja sovintoprosessiin liittyvä työ. Saamelaiskäräjät valitsi vuoden viimeisessä kokouksessaan Saamelaiskäräjien kieliturvasihteerin virkaan filosofian maisteri Anne-Kirste Aikion Inarista sekä jäsenet Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon toimikaudelle 2018-2019.

Saamelaiskäräjät kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseensa 18.12.2017 Inarissa.

Kokous alkoi puheenjohtajiston sekä jäsenten katsauksella omaan toimintaansa Saamelaiskäräjien kokouksen 3/2107 jälkeen. Puheenjohtajisto ja jäsenet kertoivat mm. saamelaiskäräjälain uudistamisesta, kehityksestä saamelaisalueen ulkopuoliseen opetukseen liittyen sekä totuus- ja sovintoprosessin edistämisestä.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2018. Saamelaiskäräjien jäsenet keskustelivat mm. toimintasuunnitelman päätavoitteista. Yksi päätavoitteita on saamelaiskäräjälain uudistaminen. Saamelaiskäräjälain uudistamiseksi nimetty työryhmä on aloittanut työnsä marraskuussa 2017 ja se jatkaa työtään vuoden 2018 huhtikuun loppuun. Saamelaiskäräjät on työryhmässä edustettuina kolmen edustajansa sekä asiantuntija-valmistelijansa toimesta. Työryhmän työn tarkoituksena on valmistella hallituksen esitykseksi ehdotus saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Uudistamistyötä varten nimetyn komitean on määrä saada aikaan yksimielinen mietintönsä uudeksi saamelaiskäräjälaiksi, jonka pohjalta valtioneuvosto muodostaa hallituksen esityksen eduskunnan hyväksyttäväksi syysistuntokaudella 2018.

Saamelaiskäräjien toimintavuoden 2018 päätavoitteena on lisäksi Pohjoismaisen saamelaissopimuksen käsittelyn päätökseen saattaminen ja totuus- ja sovintoprosessiin liittyvä työ. Saamelaiskäräjät jatkaa työtä totuus- ja sovintoprosessin mandaatin rakentamiseksi ja prosessin aloittamiseksi vuoden 2018 aikana.

Saamelaiskäräjät valitsi Saamelaiskäräjien kieliturvasihteerin virkaan filosofian maisteri Anne-Kirste Aikion Inarista sekä jäsenet Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon toimikaudelle 2018-2019.

Saamelaiskäräjät hyväksyi ensimmäisen kansainvälistä toimintaansa koskevan strategian

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi Saamelaiskäräjien kansainvälistä toimintaa koskevan strategian. Strategian päälinjauksina ovat Saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelmassa vuosiksi 2016-2019 asetetut tavoitteet liittyen kansainväliseen toimintaan sekä tämän hetkinen alkuperäiskansoja koskeva kehitys kansainvälisillä foorumeilla. Kansainvälisen strategian tarkoituksena on tehostaa vaalikauden tavoitteiden toteutumista priorisoimalla edunvalvonta kärkitavoitteisiin ja niihin liittyvien toimenpiteiden toimeenpanoon sekä saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien turvaaminen kansainvälisellä tasolla pidemmälle tähdäten. Saamelaiskäräjien kansainvälisen toiminnan perustana on Saamelaiskäräjien tärkeimmän ja sille perustuslaissa säädetyn tehtävän toteuttaminen kansainvälisellä tasolla, eli saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon toteuttaminen sekä saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilymisen ja kehittymisen turvaaminen. Strategian mukaan Saamelaiskäräjät mm. vahvistaa saamelaisten rajat ylittävää yhteistyötään ja kehittää suhteitaan Euroopan unioniin.

Saamelaiskäräjien kansainvälistä toimintaa koskeva strategia

Saamelaiskäräjien kokouksen suoratoisto internetissä avattiin 271 kertaa.

Lisätietoa kokouksesta: Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi puh. 050 3001 780

Lisätietoa Saamelaiskäräjien kansainvälistä toimintaa koskevasta strategiasta sekä Saamelaiskäräjien kansainvälisestä toiminnasta:

Puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi, puh. 050 5747 629

Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 27.-29.12.2017.

Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 27.-29.12.2017.

Sämitige puhelinnummeer lii kiddâ 27.-29.12.2017.

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 27.-29.12.2017.

Sää’mtee’gg te’lfonkõõskõs lij kidd 27.-29.12.2017.

Sámedikki virggálaš sáttagoddi guossástalai Esteeatnamis

Sámedikki virggálaš sáttagoddi galledii vuosttaš háve Esteeatnamis 28.-29.11. Sámediggi galledii Esteeatnama parlameanttas, olgoministeriijas ja našunála museas. Mátkki ulbmilin lei čatnat nannosut oktavuođaid fuolkegiela hálli álbmogii ja muitalit sámiid dálá dilis Suomas.

Esteeana bargá eamiálbmotvuoigatvuođaid nannema ovdii riikkaidgaskasaččat ja sii dorjot erenomážit eará suoma-ugralaš gielaid hálli álbmogiid. Danin lei lunddolaš galledit justa Esteeatnamis.

Sáttagoddái gulaigga Sámedikki stivralahttu Pentti Pieski ja Sámedikki áirras Áslat Holmberg. Siviilaservodaga mátkkis ovddastii Suoma Sámi Nuorat Rs. ságadoalli Petra Laiti. Mátkki lágiidii MTÜ Põlisrahvaste Keskus (Indigenous Peoples’ Development NGO, Estonia).

Sáttagoddi deaivvadii Esteeatnama Parlameanttas Vabaerakond parlamentáralaš joavkku. Ságastallui oppalohkái sámiid dilis ja hástalusain suomabealde. Oassálastiin lei nana beroštupmi sámi áššiide ja sohppui joatkit gulahallama.

Olgoministeriijas Sámedikki sáttagoddi deaivvadii riikkaidgaskasaš servviid ossodaga jođiheaddji Karmen Laus ja ossodaga bargi Heidi Koolmeistera. Deaivvadeamis ságastallui earret eará Suoma ja Esteeatnama riikkaidgaskasaš barggus eamiálbmotáššiiguin sihke ON:s ja EU:s. Sáttagoddi buvttii ovdan mo fuolakeahttá Suoma doarjagis eamiálbmotvuoigatvuođaid ovddideapmái riikkaidgaskasaččat, eai sámi eamiálbmotvuoigatvuođat ollislaččat ollašuva Suomas, mii fas doalvu Suoma doaimmain jáhkkehahttivuođa riikkaidgaskasaččat eamiálbmotvuoigatvuođaiguin. Erenomáš kroavis ovdamearkan buktui ovdan Deanu soahpamuš, ja ságastallui ON eamiálbmotáššiid bissovaš foruma ávžžuhusas ráđđádallat soahpamuša ođđasit, masa Suopma dahjege Norga eai leat addán virggálaš vástádusa, eaige álggahan doaimmaid dili divvuma ovdii.

Esteeatnama našunála museas, Eesti Rahva Muuseumas Tartus, ja maŋŋá Suoma-Ugralaš searvvi dilálašvuođas Tallinnas joavku doalai ovdanbuktima sápmelaččain ja áigeguovdilis sámi áššiin, Sámedikkis, nuoraid doaimmain ja aktivismmas. Muitaluvvui váttisvuođain mat stáhtaválddi ektui leat, ee. mo stáhta beahttala čielggadeamis ja nannemis sámi siiddaid rivttiid, main beroškeahttá stáhta hálddaša dáid guovlluid ja luondduriggodagaid. Ovddasteaddjit muitaledje mo mearrádusaid dahkan sámi rivttiin beroškeahttá ja sámiid oassálastima haga uhkkida sámekultuvrra váimmusosiid, nammalassii árbevirolaš ealáhusaid.

Sáttagoddi galledii maid riikka stuorámus áviissa, Postimees doaimmahusas. Postimees artihkkala sáhttá lohkat dás: https://maailm.postimees.ee/4330337/soomlased-ei-moista-et-saamid-pole-soomlased 

Sámediggi sávvá lihku 100-jahkásaš Supmii

Sámediggi sávvá lihku 100-jahkásaš Supmii. Buori iehčanasvuođabeaivvi!

Sämitigge tuáivut luho 100-ihásii Suomân. Pyeri jiečânâsvuođâpeivi!

Saamelaiskäräjät onnittelee 100-vuotiasta Suomea. Hyvää itsenäisyyspäivää!

Sääʹmteʹǧǧ tuäivat leekk 100-ekksaž Lääʹddjânnma. Šiõǥǥ jiõččnažvuõttpeeiʹv!