Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on saanut 15 000 € rahoituksen vuodelle 2017 DigiÁrran-hankkeeseen. Tavoitteena on löytää digitaalisen nuorisotoiminnan malli saamelaisalueella sekä luoda verkko- ja tietopalvelu saamelaisnuorille. Hanke on suunniteltu kolmivuotiseksi.

Árran tarkoittaa tulisijaa tai arinaa esimerkiksi laavussa. Saamelaiskulttuurin näkökulmasta tieto muodostuu yhdessä keskustelemalla esimerkiksi laavun tulipaikan äärellä. Saamelaisalueella digitaalisuuden hyödyntäminen nuorisotyössä on vielä lapsenkengissä. Osaavista tekijöistä ei ole puute, mutta nuorisotoimen ja näiden mediaosaajien yhdistämiseksi tarvitaan saamelaiskulttuurin huomioivaa leirinuotiota.

Digitaalista nuorisotyötä kehitetään Utsjoen peliohjelmointiryhmän toimintaa laajentamalla. Nuorten ehdotuksia ovat erilaiset verkkopelitapahtumat, tavoitteellinen e-urheilutoiminta ja säännöllinen digitaalitekniikan eri teemoja käsittelevä kerho. Hankkeen puitteissa järjestetäänkin ensimmäinen saamelaisalueen kuntien välinen eSports tapahtuma marraskuussa 2017. Tapahtumaa sponsoroi digitaalisen nuorisotyön palvelu ja kehittämiskeskus Verke, joka on myös konsultoimassa nuorisoneuvostoa tapahtuman järjestämisessä.

Nuorisoneuvosto on vastikään valittu myös VerkeFactori-kumppaniksi. VerkeFactorin tarkoituksena on auttaa hyödyntämään ideoita netin ja interaktiivisen median tai digitaalisten pelien hyödyntämisessä nuorisotyössä. VerkeFactorissa Verken tiimi auttaa nuorisoneuvostoa löytämään yhdessä käytännön ratkaisuja toiminnassa kohdattuihin haasteisiin.

Digitaalisen nuorisotyön lisäksi hankkeen tarkoituksena on luoda saamenkielinen saamelaisnuorille tarkoitettu tieto- ja neuvontapalvelu. Samaan yhteyteen luodaan sivusto, joka vastaa valtaväestön tiedontarpeeseen saamelaisuudesta. Nuorisoneuvosto on nyt kouluttautumassa tieto- ja neuvontapalvelusta. Tässä nuorisoneuvostoa auttaa nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston yhteistyökumppaneina ovat Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, Utsjoen kunta ja Áilegas-keskus. Rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja sen jakaa Lapin AVI.

Suomi aloittaa Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuutensa 11. toukokuuta 2017 Alaskan Fairbanksissä pidettävässä ulkoministerikokouksessa. Suomen valtuuskuntaa johtaa ulkoministeri Timo Soini ja Saamelaiskäräjiä kokouksessa edustaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Kokouksessa julkaistaan myös neuvoston työryhmien raportteja, joiden suositusten perusteella ulkoministerit päättävät mahdollisista jatkotoimista.

Suomen puheenjohtajuuden kehyksen muodostavat ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ja kärkiteemoja siinä ovat ympäristönsuojelu, viestintäyhteistyö, meteorologia ja koulutus. Saamelaiskäräjiä on kuultu puheenjohtajuuteen valmistautuessa, ja ohjelmassa on otettu huomioon mm. alkuperäiskansojen henkisen hyvinvoinnin tukeminen sekä arktisen yhteistyön jatkaminen itsemurhien ehkäisemiseksi.

Arktinen neuvosto on kahdeksan arktisen maan muodostama hallitustenvälinen foorumi, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua arktisella alueella, sekä edistää arktisten valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteistyötä. Arktinen neuvosto perustettiin vuonna 1996 Ottawan deklaraatiolla ja sen jäsenmaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada. Kukin jäsenmaa johtaa Arktista neuvostoa vuorollaan kahden vuoden ajan. Arktisessa neuvostossa on lisäksi 32 tarkkailijaa, jotka voivat osallistua neuvoston työryhmien toimintaan ja olla läsnä kaikissa kokouksissa.

Arktiset alkuperäiskansajärjestöt ovat neuvoston pysyviä edustajia ja osallistuvat neuvoston työhön kaikilla tasoilla. Saamelaisia Arktisessa neuvostossa edustaa Saamelaisneuvosto.

Neuvoston päättävä elin on ulkoministerikokous, joka järjestetään joka toinen vuosi. Arktisen neuvoston päätökset tehdään konsensusperiaatteella alkuperäiskansajärjestöjä konsultoiden. Arktisen neuvoston sihteeristö sijaitsee Tromssassa, jossa sijaitsee myös alkuperäiskansajärjestöjen sihteeristö. Pääosa neuvoston työstä tehdään kuudessa työryhmässä, jotka keskittyvät arktisen alueen ympäristön seurantaan, saastumisriskien tunnistamiseen, ympäristöonnettomuuksien ennakointiin, kestävän kehityksen edistämiseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja arktisten merialueiden erityiskysymyksiin.

Suomessa järjestetään Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella useita virkamies- ja asiantuntijakokouksia, arktisia konferensseja sekä seminaareja.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui 12.4.2017. Hallitus hyväksyi lausuntoja sekä selvityksiä ja keskusteli ajankohtaisista asioista.

Hallitus hyväksyi lausunnon toimitettavaksi valtiovarainministeriölle maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan täydennettäväksi maakuntien rahoituksesta 2.3.2017 annettua lakiehdotusta siten, että maakuntien rahoitusjärjestelmää voitaisiin käsitellä kokonaisuutena kaikkien maakunnan vastuulle siirtyvien tehtävien rahoituksen osalta.

Lausunnossa Saamelaiskäräjät toteaa, että se on maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan hallituksen esitysluonnoksen johdosta esittänyt eräitä hallituksen esityksen mukaan Lapin maakunnalle siirtyviä tehtäviä jaettavaksi siten, että niiltä osin kuin tehtävät koskevat saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon alan ytimeen kuuluvia asioita, tulisi tehtävät tältä osin siirtää Lapin maakunnan sijasta Saamelaiskäräjien alaisuuteen.

Saamelaiskäräjät on esittänyt, että eduskunnan käsiteltävänä olevaan maakuntalakiesitykseen tulisi ehdotuksen 6 §:n yhteyteen omaksi pykäläkseen 6a §, jossa määriteltäisiin ne Lapin maakunnalle muutoin kuuluvat tehtävät, joiden osalta toimivalta saamelaisia ja saamelaisten kotiseutualuetta koskevilta osin olisi maakunnan sijasta Saamelaiskäräjillä. Erityisesti saamelaisten perinteisten elinkeinojen edistämisen ja toimintaedellytysten turvaamisen sekä yleiseen neuvontaan liittyvät toimet sekä saamen kieliä ja kulttuuria koskevat tehtävät olisivat sellaisia, joissa edellä kuvattua periaatetta voitaisiin toteuttaa jakamalla muutoin maakunnille kuuluvaa toimivaltaa saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiskäräjille.

Maakuntien rahoituslain sisältämän logiikan mukaisesti maakuntien toiminta olisi käytännössä valtion rahoittamaa. Rahoituksen mitoitus on esityksen mukaan tarkoitus suhteuttaa maakuntien vastattavaksi säädettävien tehtävien kannalta riittäväksi. Vastaavan logiikan mukaisesti Saamelaiskäräjät esittää edellä viitattuja saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon alalle kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tarvittavan rahoitusosuuden osoittamista Saamelaiskäräjien käytettäväksi edellä viitatuista tehtäväkokonaisuuksista suoriutumiseksi.

Lisäksi Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) ja sairausvakuutuslain (1224/2004) muuttamiseksi. Hallitus hyväksyi Saamelaiskäräjien talousarvioesityksen vuodelle 2018 toimittavaksi oikeusministeriöön sekä selvityksen saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen osoitetun valtionavustuksen käytöstä vuonna 2016. Saamelaiskäräjien hallitus keskusteli lisäksi Sámi Árvvut ry Saamelaiskäräjille toimittamasta kannanotosta koskien Akwé: Kon –ohjeiden soveltamisesta ja biokulttuurisen protokollan laatimisesta Näkkälän paliskunnan pohjoisosassa, ja siirsi asian jatkovalmisteluun.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi