Avoimia työpaikkoja Saamelaiskäräjillä

Avoimia työpaikkoja Saamelaiskäräjillä

Saamelaiskäräjät hakee toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen 1.1.2017 lukien Järjestelmäasiantuntijaa, AV-teknikkoa, AV-teknikkoa 70 %, Laitoshuoltajaa ja Toimitilahuoltajaa. Hakuaika päättyy 24.10.2016 klo. 16.00.

Luonnonsuojelukäräjät kokoontui Sevettijärvellä

Lapin ELY-keskus, Metsähallitus, Saamelaiskäräjät ja ympäristöministeriö kokoontuivat luonnonsuojelukäräjille Sevettijärvelle. Luonnonsuojelukäräjät on luonnonsuojelutehtävien vuosittainen yhteistyökokous saamelaisten kotiseutualueella. Luonnonsuojelukäräjät kokoontui ensimmäistä kertaa Näätämön koltta-alueella ja Kolttien kyläkokousta käräjillä edusti varaluottamusmies Veikko Feodoroff.

Tapaamisessa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, mm. vesiluonnon suojelua. Lisäksi keskusteltiin maakuntauudistuksesta. Tapaamisen teemana oli kolttasaamelaisia koskevat erityiskysymykset. Luonnonsuojelukäräjät tutustui Näätämöjoen vesistöalueen kunnostustöihin Risto Semenoffin, Vladimir Feodoroffin, Pauliina Feodoroffin ja Janne Raassinan johdolla Kirakkakoskella ja Vainosjoella. Osallistujat pitivät yhteisöstä lähtenyttä hanketta erinomaisena esimerkkinä muillekin paikallisyhteisöille.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät on päättänyt ottaa käyttöön saamelaisten kulttuuriperinnön ja perinteisen tiedon hyödyntämistä koskevat menettelyohjeet

Saamelaiskäräjät on päättänyt ottaa käyttöön menettelyohjeet saamelaisten vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen tiedustelemiseksi tutkimushankkeissa ja muissa toimenpiteissä, joilla on tai voi olla vaikutuksia saamelaisten kulttuuriperintöön ja perinteiseen tietoon.

Menettelyohjeet perustuvat FPIC (vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus) -periaatteelle sekä Akwé: Kon -ohjeisiin.

Menettelyohjeiden tarkoituksena on turvata saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutuminen saamelaisten kulttuuriperintöä ja perinteistä tietoa koskevassa tutkimuksessa ja muissa toimenpiteissä, joilla on tai voi olla vaikutusta saamelaisten kulttuuriperintöön ja perinteiseen tietoon; edistää saamelaisten kulttuuriperinnön ja perinteisen tiedon säilymistä; sekä varmistaa saamelaisten itsemääräämisoikeus omaan kulttuuriperintöönsä ja perinteiseen tietoonsa.

Menettelyohjeita tulisi soveltaa saamelaisten kulttuuriperintöä ja perinteistä tietoa koskeviin tutkimushankkeisiin sekä toimenpiteisiin, joilla on tai voi olla vaikutusta saamelaisten kulttuuriperintöön ja perinteiseen tietoon.

Menettelyohjeet löytyvät täältä: Menettely saamelaisten suostumuksen tiedustelemiseksi

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio; tiina.sanila-aikio@samediggi.fi; puh. 050 300 1780
Ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsala; anni-helena.ruotsala@samediggi.fi; puh. 050 5999 725

Saamelaiskäräjät pyytää neuvottelua oikeusministeriöltä

Saamelaiskäräjien hallitus päätti pyytää saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaista neuvottelua oikeusministeriöltä saamelaiskäräjälain uudistamisprosessista.

Saamelaiskäräjien hallitus päätti yksimielisesti pyytää saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaista neuvottelua oikeusministeriöltä saamelaiskäräjälain uudistamisprosessista. Saamelaiskäräjät pyytää neuvottelua oikeusministerin kanssa saamelaiskäräjälain uudistamisprosessin tavoitteista, reunaehdoista sekä Saamelaiskäräjien resursoinnista prosessin aikana. Lisäksi Saamelaiskäräjät pyytää neuvottelua oikeusministeriöltä muiden saamelaisia koskevien asiakokonaisuuksien edistämisestä valtioneuvoston taholta.

Oikeusministeriö on päättänyt asettaa saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan. Lain tarkistaminen on tarpeen, koska sen säännökset ovat osittain vanhentuneita ja niiden toimivuudessa on havaittu ongelmia. Toimikunnan tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii oikeustieteen tohtori Pekka Hallberg. Oikeusministeriö on pyytänyt Saamelaiskäräjiä ja hallituspuolueita nimeämään edustajansa muutosta valmistelevaan toimikuntaan.

Oikeusministeriö asettaa myös parlamentaarisen seurantaryhmän saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan työn tukemiseksi. Seurantaryhmän tehtävänä on välittää eduskuntaryhmille oikea-aikaista tietoa lain valmistelusta ja siten edistää asiantuntevaa ja kokonaisvaltaista keskustelua aiheesta. Seurantaryhmään on kutsuttu kaikkien eduskuntaryhmien ja Saamelaiskäräjien edustus.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi


Laki saamelaiskäräjistä (974/1995)

9 § Neuvotteluvelvoite
Viranomaiset neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella:
1) yhdyskuntasuunnittelua;
2) valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta;
3) kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän etsintää ja hyödyntämistä sekä valtion maa- ja vesialueilla tapahtuvaa kullanhuuhdontaa; (10.6.2011/626)
4) saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lainsäädännöllistä tai hallinnollista muutosta;
5) saamenkielisen ja saamen kielen kouluopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä; taikka
6) muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa.

Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta. Tilaisuuden käyttämättä jättäminen ei estä viranomaista jatkamasta asian käsittelyä.

Saamelaiskäräjät vierailee Singaporessa

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio vierailee Singaporessa 3.-7. heinäkuuta 2017. Vierailuun osallistuvat myös Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtajat sekä virkamiehiä.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajat tapaavat vierailun yhteydessä mm. Singaporen ulkoministeri Vivian Balakrishnanin and ministeri Sam Tanin.

Singaporen valtio on tarkkailijana Arktisessa neuvostossa ja ministeri Tan on vieraillut Norjan Saamelaiskäräjillä vuonna 2015 sekä oli vieraana Trondheimin juhlaviikolla helmikuussa 2017. Ohjelmassa on lisäksi luvassa tutustumista ja keskustelua turismista, perinnön suojelusta, maan hallinnasta, monikulttuurisuudesta sekä julkisesta hallinnosta.

Lisätietoja matkasta antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien sihteeristö on suljettu 3.7.-4.8.2017 välisen ajan

Saamelaiskäräjien sihteeristö on suljettu 3.7.-4.8.2017 välisen ajan.

Saamelaiskäräjien kokous

Saamelaiskäräjien kokous pidetään maanantaina 19.6.2017 klo 10.00 alkaen Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Kokousta voi seurata osoitteesta: www.sogku.fi/live

Saamelaiskäräjien hallitus valmisteli seuraavaa käräjien kokousta

Saamelaiskäräjien seuraava, järjestyksessään toinen täyskokous pidetään 19.6.2017. Saamelaiskäräjien hallitus valmisteli kokouksessaan 2.6.2017 asioita esitettäväksi täyskokoukselle. Keskeisimpinä asioina täyskokous käy lähetekeskustelun Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta, nimeää jäseniä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtokuntaan sekä käy lähetekeskustelun totuus- ja sovintopro-sessista.

”Vuoden toinen Saamelaiskäräjien kokous on merkittävä, koska kokous käy kaksi tärkeää lähetekeskustelua”, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio painottaa. Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät käsittelevät niin Pohjoismaista saamelaissopimusta kuin totuus- ja sovintoprosessia, jotka koskettavat kaikkia saamelaisia kyseisissä valtioissa. ”On tärkeää, että molempia asioita edistetään tiiviissä yhteistyössä kaikkien Saamelaiskäräjien kesken”, Sanila-Aikio lopettaa.

Saamelaiskäräjien kokouksessa käsitellään lisäksi vuoden 2016 tilikauden tilinpäätös sekä esitykset valtion talousarvioon 2019 kulttuurin, opetuksen, varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden aloille. Saamelaiskäräjien kokous käsittelee myös ehdotuksen Saamelaiskäräjien viestintästrategiaksi sekä ehdotuksen Saamelaiskäräjien kokouskäytäntöjen kehittämiseksi.

Hallitus nimesi edustajia sidosryhmätoimintaan

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Mallan luontoarvotyöryhmään II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson. Luontoarvotyöryhmän tavoitteena on ympäristöministeriön esityksen mukaisesti sopia paikallisesti keinoista, joilla voidaan varmistaa, että Mallan luonnonpuiston luontoarvot eivät heikkene. Lisäksi Tuomas Aslak Juuso edustaa Saamelaiskäräjiä Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntija-mekanismin (EMRIP) kokouksessa Genevessä heinäkuussa.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Digitaalista nuorisotyötä ja verkkoneuvontaa saamelaisalueelle

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on saanut 15 000 € rahoituksen vuodelle 2017 DigiÁrran-hankkeeseen. Tavoitteena on löytää digitaalisen nuorisotoiminnan malli saamelaisalueella sekä luoda verkko- ja tietopalvelu saamelaisnuorille. Hanke on suunniteltu kolmivuotiseksi.

Árran tarkoittaa tulisijaa tai arinaa esimerkiksi laavussa. Saamelaiskulttuurin näkökulmasta tieto muodostuu yhdessä keskustelemalla esimerkiksi laavun tulipaikan äärellä. Saamelaisalueella digitaalisuuden hyödyntäminen nuorisotyössä on vielä lapsenkengissä. Osaavista tekijöistä ei ole puute, mutta nuorisotoimen ja näiden mediaosaajien yhdistämiseksi tarvitaan saamelaiskulttuurin huomioivaa leirinuotiota.

Digitaalista nuorisotyötä kehitetään Utsjoen peliohjelmointiryhmän toimintaa laajentamalla. Nuorten ehdotuksia ovat erilaiset verkkopelitapahtumat, tavoitteellinen e-urheilutoiminta ja säännöllinen digitaalitekniikan eri teemoja käsittelevä kerho. Hankkeen puitteissa järjestetäänkin ensimmäinen saamelaisalueen kuntien välinen eSports tapahtuma marraskuussa 2017. Tapahtumaa sponsoroi digitaalisen nuorisotyön palvelu ja kehittämiskeskus Verke, joka on myös konsultoimassa nuorisoneuvostoa tapahtuman järjestämisessä.

Nuorisoneuvosto on vastikään valittu myös VerkeFactori-kumppaniksi. VerkeFactorin tarkoituksena on auttaa hyödyntämään ideoita netin ja interaktiivisen median tai digitaalisten pelien hyödyntämisessä nuorisotyössä. VerkeFactorissa Verken tiimi auttaa nuorisoneuvostoa löytämään yhdessä käytännön ratkaisuja toiminnassa kohdattuihin haasteisiin.

Digitaalisen nuorisotyön lisäksi hankkeen tarkoituksena on luoda saamenkielinen saamelaisnuorille tarkoitettu tieto- ja neuvontapalvelu. Samaan yhteyteen luodaan sivusto, joka vastaa valtaväestön tiedontarpeeseen saamelaisuudesta. Nuorisoneuvosto on nyt kouluttautumassa tieto- ja neuvontapalvelusta. Tässä nuorisoneuvostoa auttaa nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston yhteistyökumppaneina ovat Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, Utsjoen kunta ja Áilegas-keskus. Rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja sen jakaa Lapin AVI.

Saamelaisten perinteisten elinkeinojen nykytilanne Suomessa – Biodiversiteettisopimuksen seurantaindikaattorien taustoitus -raportti valmis

Saamelaiskäräjien toteuttaman hankkeen tavoitteena oli selvittää saamelaisten perinteisten elinkeinojen tilaa ja kehitystä. Hankkeen aikana haluttiin saada tietoa perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien määrästä Suomessa sekä tietoa kotiseutualueella asuvien saamelaisten elinkeinorakenteesta. Hanke tukee Suomen kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanoa biodiversiteettisopimuksen osalta ja lisää nykytietoa saamelaiskulttuurin ja saamelaiselinkeinojen tilasta Suomessa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä saamelaiselinkeinoja koskevaa lainsäädäntöä ja hallintoa.

Hankeen alussa kartoitettiin kyselylomakkeella perinteisistä elinkeinoista saatavia tuloja, niihin käytettävää aikaa, elinkeinojen merkityksiä vastaajille sekä tulevaisuudennäkymiä. Vastausten analysoinnissa keskityttiin saamelaisten kotiseutualueen tulosten tarkasteluun.

Hankkeen tuloksena syntyi raportti, johon on koottu hankkeen eteneminen, menetelmät, aineisto ja tulokset. Tuloksista selvisi mm. että perinteisistä elinkeinoista saatiin merkittäviä tuloja ainoastaan poronhoidon osalta. Perinteisten elinkeinojen merkitys osana saamelaista elämäntapaa ja kulttuuria tuli selvästi esiin ja saamelaisten itsemääräämisoikeus perinteisissä elinkeinoissa koettiin tärkeäksi tulevaisuutta ajatellen.

Hankkeen toteuttajana ja osarahoittajana toimi Saamelaiskäräjät ja sen pääasiallinen rahoittaja oli maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeen tuloksena syntyneen loppuraportin voi lukea täältä.

Lisätietoja hankkeesta ja raportista antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi