Sámegielaid oahppiid mearit lassánedje lohkanbajis 2015–2016 oktiibuot 55 oahppiin. Anárašgiela oahppiid mearri lassánii 11, nuortalašgiela čiežain ja davvisámegiela 39 oahppiin. Sámiid ruovttuguovllu gielddain oahppiid mearri lassánii oktiibuot 34 ja eará guovlluin fas 21 oahppiin. Oahppiid mearri lassánii vuođđooahpahusas oktiibuot 65 oahppiin. Logahagas sámegielaid oahppiid mearri fas njiejai logiin.

Sámegielat oahpahus addojuvvui sámiid ruovttuguovllus oktiibuot 199 vuođđodási oahppái, geain 170 gazze oahpu davvisámegillii ja 29 fas anárašgillii. Davvisámegielat oahpahus addojuvvui buot njealji sámiid ruovttuguovllu gielddas. Anárašgielat oahpahusa oahppit ledje buohkat Anára gielddas. Sámegielat oahpahusa oahppiid mearri lassánii ovddit jagis 14 oahppiin. Sámegiela oppalaš oahppiid mearri lassánii Eanodaga gielddas guvttiin, Anára gielddas guđain, Soađegili gielddas 20 ja Ohcejoga gielddas guđain oahppiin.

Sámegiela fágaoahpahus addojuvvui oktiibuot 461 oahppái, geain 368 ožžo oahpahusa sámiid ruvttuguovllu gielddain ja 93 fas eará gielddain. Oktiibuot 61 vuođđodási ja logahaga oahppi sámiid ruovttuguovllu olggobeal gielddain studerejedje sámegiela lagašoahpahussan ja 32 fas gáiddusoahpahussan.

Ruovttuguovllu gielddaid olggobealde lea vejolaš oažžut sámegiela oahpu guokte diimmu vahkus vuođđooahpahusa lassin. Ruovttuguovllu olggobealde logahaga oahppiin lei fas vejolašvuohta čađahit dábálaš sámegiela kurssaid eatnigiela ja girjjálašvuođa ja maiddái vieris giela oahppoávdnasiin.

Ruovttuguovllu gielddaid olggobealde sámegiela oahppit ledje Espoos, Giemas, Helssegis, Janakkalas, Joganjálmmis, Jyväskyläs, Oulus ja Oulu guovllus, Roavvenjárggas, Sallas, Sievis, Tamperees, Durdnosis ja Vantaas.

Geahča sámegiela olles oahpahusstatistihka 2015–2016 dás.