Saamen kielten oppilasmäärät kasvoivat päättyneenä kouluvuonna

Saamen kielten oppilasmäärät kasvoivat lukuvuonna 2015-2016 yhteensä 55 oppilaalla. Inarinsaamen oppilasmäärä kasvoi 11, koltansaamen seitsemän ja pohjoissaamen 39. Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa oppilasmäärä kasvoi yhteensä 34 ja muualla maassa 21. Oppilasmäärä kasvoi perusopetuksessa yhteensä 65 oppilaalla. Lukiossa saamen kieliä oppivien määrä sen sijaan laski kymmenellä.

Saamenkielistä opetusta annettiin saamelaisten kotiseutualueella yhteensä 199 perusopetuksen oppilaalle, joista 170 sai opetusta pohjoissaamen ja 29 inarinsaamen kielellä. Pohjoissaamenkielistä opetusta annettiin kaikissa neljässä saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvassa kunnassa. Inarinsaamenkielisen opetuksen oppilaat olivat kaikki Inarin kunnassa. Saamenkielisen opetuksen oppilasmäärä nousi edellisestä vuodesta 14. Saamen kokonaisoppilasmäärä kasvoi Enontekiön kunnassa kahdella, Inarin kunnassa kuudella, Sodankylän kunnassa 20 ja Utsjoen kunnassa kuudella oppilaalla.

Saamen kielten aineopetusta annettiin yhteensä 461 oppilaalle, joista 368 sai opetusta saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja 93 kotiseutualueen kuntien ulkopuolella. Yhteensä 61 perusopetuksen ja lukion oppilasta sai kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamen kielen lähiopetusta ja 32 etäopetusta.

Kotiseutualueen kuntien ulkopuolella on mahdollista saada kaksi viikkotuntia perusopetusta täydentävää kielen opetusta. Kotiseutualueen kuntien ulkopuolisissa lukioissa opetusta saaneilla sen sijaan oli mahdollisuus normaalien saamen kielen kurssien suorittamiseen äidinkielen ja kirjallisuuden sekä vieraan kielen oppiaineissa.

Kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamen kielen oppilaita oli Espoossa, Kemissä, Helsingissä, Janakkalassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Oulun seudulla, Rovaniemellä, Sallassa, Sievissä, Tampereella, Torniossa ja Vantaalla.

Katso saamen koko opetustilasto 2015-2016 tästä.

Saamelaiskäräjät kokoontui vuoden kolmanteen kokoukseensa 21.6.2016 Inarissa

Kokous alkoi puheenjohtajiston katsauksella omaan toimintaansa Saamelaiskäräjien kokouksen 2/2016 jälkeen. Katsauksen jälkeen Saamelaiskäräjät käsitteli ja hyväksyi vuoden 2015 tilinpäätöksen. Lisäksi Saamelaiskäräjät kumosi aiemman sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan valintaa koskevan päätöksensä ja päätti suorittaa valinnan uudelleen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin äänestyksellä Veikko Feodoroff ja varapuheenjohtajaksi Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjät käsitteli esityksen saamelaisopetuksen kehittämiseksi ja saamenkielisen oppimateriaalimäärärahan turvaamiseksi valtion talousarviossa vuonna 2018, esityksen saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen ja kielipesätoiminnan turvaamiseksi valtion talousarviossa vuonna 2018, esityksen saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion talousarviossa vuonna 2018 sekä esityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi valtion talousarviossa vuonna 2018.

Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaan koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan tulee laatia käräjien kokoukselle ehdotus vuosittaisesta saamelaisesta oppimateriaalimäärärahasta sekä vuosittaisesta saamelaisesta päivähoitomäärärahasta. Lisäksi Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan tehtävänä on hallituksen alaisena laatia saamelaiskäräjien kokoukselle ehdotus vuosittaisesta saamelaisesta kulttuurimäärärahasta, ja sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä taas on hallituksen alaisena laatia käräjien kokoukselle ehdotus vuosittaisesta saamelaisesta sosiaali- ja terveyspalvelumäärärahasta. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi esitykset muutoksin ja lisäyksin eri ministeriöille toimitettaviksi.

Saamelaiskäräjät keskusteli kullanhuuhdontaa koskevista linjauksista

Saamelaiskäräjät käsittelee vuosittain satoja kullanhuuhdontaan liittyviä lupahakemuksia ja -päätöksiä. Lisäksi Saamelaiskäräjille tulee vuosittain muutama muu kaivoslakiin liittyvä ilmoitus-, lausunto- tai päätösasia. Kullanhuuhdonta- ja kaivosasioiden suuren määrän takia Saamelaiskäräjien olisi aiheellista linjata erityyppisiin kullanhuuhdontalupa-asioihin liittyvää suhtautumistaan. Tämä helpottaisi huomattavasti esittelijöiden (ympäristösihteeri ja lakimiessihteeri) ja puheenjohtajiston sekä hallituksen toimintaa näissä asioissa. Kokouksessa esitetyn linjauksen mukaan Saamelaiskäräjät määrittäisi painopistealueet ja linjauksella voitaisiin vapauttaa esittelijöiden työresursseja muihin töihin. Valmistellun kaltaisen linjauksen myötä tehostettaisiin Saamelaiskäräjien sihteeristön työtä, jolloin resursseja voitaisiin mahdollisesti käyttää paremmin myös tähän, järjestelmän yleistä kehitystä ja ongelman pysyvämpää ratkaisua edistävään työhön. Keskustelun jälkeen Saamelaiskäräjät päätti, että asia siirretään jatkovalmisteluun.

Muita asioita

Saamelaiskäräjät keskusteli Alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjan kansallisesta seurannasta, ja hyväksyi taulukon lisäyksin ja muutoksin ulkoasiainministeriölle toimitettavaksi. Ulkoasianministeriö on laatinut taulukon, jonka tavoitteena on verrata YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssin (World Conference on Indigenous Peoples, WCIP) loppuasiakirjan sitoumuksia meneillään oleviin kansallisiin toimiin. Taulukko koostuu loppuasiakirjan artikloista, eli sitoumuksista, valtion vastuuviranomaisen eli artiklaan toimeenpanoon liittyvän ministeriön suunnitelluista toimenpiteestä sitoumuksen täytäntöönpanoksi, sekä Saamelaiskäräjien kommenteista toimenpiteisiin liittyen. Ulkoasianministeriö on pyytänyt Saamelaiskäräjiä päivittämään taulukon omilla näkemyksillään.

Saamelaiskäräjien kokouksen internet-lähetys avattiin 668 kertaa, joiden joukossa oli 116 yksittäistä seuraajaa. Keskimääräinen lähetyksen seuraamisaika oli 1 h 2 min.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi