Sámediggi | Saamelaiskäräjät
Sajos | FI–99870 INARI
tel +358-(0)10 839 3100
info(at)samediggi.fi

oktavuohta_pieni.gif

Etusivu arrow Alkuperäiskansa arrow Saamen suvun laulu
Saamen suvun laulu - Sámi soga lávlla PDF Tulosta

Saamen suvun laulu (Sámi soga lávlla) on saamelaisten kansallislaulu. Laulun sanat on kirjoittanut saamelaisten merkkimies Isak Saba (1875-1921). Hän oli Finnmarkin Nessebystä (Unjárga/ Uuniemi) kotoisin ollut opettaja ja ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies.

 

Saban runo valittiin kansallislauluksi 13. saamelaiskonferenssissa Åressa elokuussa 1986. Laulun on säveltänyt norjalainen Arne Sørlie. Sävellys hyväksyttiin virallisesti saamelaisten 15. konferenssissa Helsingissä vuonna 1992. Saamen suvun laulu on käännetty kuudelle saamen kielelle ja myös suomeksi, jonka käännöksen on tehnyt Otto Manninen.

 

Kansallislaulua lauletaan kaikkialla siellä, missä vietetään saamelaisten juhlaa. Yleensä sitä lauletaan seisaalleen nousten.

 

 

Isak Saba (1875-1921)

 

Isak Mikal (Mikkel) syntyi Per Sabbasenin ja Britha Aikion seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorimmaksi lapseksi. Hänen isänsä oli kauppias, karjanhoitaja ja kalastaja, ja siksi perheellä olikin varaa asua monia muita mukavammin. Sittemmin Saban synnyinkoti on korjattu ja siitä on tehty osa Várjjat Sámi Musean (Varanger Sámi museum) näyttelyä.

 

Saba tunnetaan erityisesti saamelaisten kansallislaulun sanoittajana, mutta hän oli myös opettaja ja poliitikko. Ensimmäisenä saamelaisena valtiopäivämiehenä Norjan Suurkäräjillä vuosina 1907-1912 hän edusti Ruijan työväenpuoluetta.

 

Saba tuli valituksi valtiopäiville, sillä hän onnistui viemään eteenpäin saamelaisten oikeuksia koskevaa ohjelmaa, jossa korostettiin muun muassa saamenkielisten jumalanpalvelusten ja Raamattujen tärkeyttä sekä vaadittiin yhtäläisiä maanosto-oikeuksia. Saban vaikuttaessa Norjassa elettiin vielä virallisen norjalaistamispolitiikan aikaa, jolloin saamen kieli ja saamelainen kulttuuri pyrittiin kitkemään pois.

 

Isak Saba kuoli alkukesästä vuonna 1921 vain 46-vuotiaana. Sanomalehti Nuorttanáste julkaisi pian hänen kuolemansa jälkeen muistokirjoituksen, jonka mukaan saamelaiset olivat menettäneet tärkeän edustajansa, joka jätti jälkeensä sukupolvien ajan elävän perinnön.

 

 

Kuuntele ja laula pohjoissaameksi

 

 

Audio: Annukka Hirvasvuopio-Laiti

(julkaistu esittäjän luvalla)

 

 

SÁMI SOGA LÁVLLA

Sánit:  Isak Saba

Nuohtta:  Arne Sørlie

 

 

Guhkkin davvin Dávggáid vuolde

sabmá suolggai Sámieatnan:

Duottar leabbá duoddar duohkin,

jávri seabbá jávrri lahka,

čohkat čilggiin, čorut čearuin

allanaddet almmi vuostá;

šávvet jogat, šuvvet vuovddit,

 cáhket ceakko stállenjárggat

máraideaddji mearaide.

 

Dálvit dáppe buolašbiekkat,

muohtaborggat meariheamit,

Sámi sohka sieluin mielain

eahccá datte eatnamiiddis:

Mátkkálažžii manoheabit,

giđđudeaddji guovssahasat,

ruoškkas, ruovggas rođuin gullo,

juhca jávrriin, jalgadasain,

geresskálla máđii miel.

 

Ja go geassebeaivváš gollut

mehciid, mearaid, mearragáttiid,

golli siste guollebivdit

suilot mearain, suilot jávrriin

gollin čuvget čáhcelottit,

silban šovvot sámi deanut,

šelgot čuoimmit, šleđgot áirrut,

luitet albmát lávllodemiin

geavgŋáid, guoikkaid, goatniliid.

 

Sámieatnan sohkagoddi,

dat lea gierdan doddjokeahttá

goddi čuđiid, garrogávppiid,

viehkis vearrevearrováldiid.

Dearvva dutnje, sitkes sohka!

Dearvva dutnje, ráfi ruohtas!

Eai leat doarut dorrojuvvon,

eai leat vieljain varat vardán

Sámi siivo soga sis.

 

Máttarádját mis leat dovle

vuoitán vearredahkkiid badjel;

vuostálastot, vieljat, miige

sitkatvuođain soardiideamet!

Beaivvi bártniid nana nálli!

Eai du vuoitte vašálaččat,

jos fal gáhttet gollegielat,

muittát máttarmáttuid sáni:

Sámieatnan sámiide!

 

 

Kuuntele ja laula inarinsaameksi

 

 

Audio: Matti Morottaja, Ilmari Mattus, Aune Kuuva, Kirsti Ranta

(julkaistu esittäjien luvalla)

 

 

SÄÄMI SUUVÂ LAAVLÂ

~ Isak Saba

Jurgâlâm Matti Morottaja

 

 

Tääbbin tavveen Távgái vyelni

mist lii stuorrâ Säämieennâm.

Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin,

jävri šiärráá jäävri alda.

Coheh cielgijn, coroh cuumâin

alanedeh alme vuástá.

šäävvih juuvah, šuveh vyevdih,

cäähih ciägu stälinjaargah

meendu muávroo meerâ siis.

 

Tälviv tääbbin puolâšpiegah,

muotâpuurgah merettemeh.

Säämi suuhâ siäloin mieláin

iäccá kuittâg enâmijdis.

Má háliist láá mánutteveh,

ki ordeijee kuovsâkkâsah,

ruoškâs, ruovgâs roo oin kulloo,

juucâ jaavrijn, jolgâdâsâin,

kerrisskaalâ maa ij mield.

 

Já ko kesipiäiváš páštá

meecijn, meerâin, merâriddoin,

kole siste kuálásteijeeh

suiloh meerâin, suiloh jaavrijn.

Kollen cyevih cäcilodeh,

silbân kolgeh Säämi juuvah,

šiälguh cyeimih, šaleh ááiruh,

lyeštih almaah lávlustâlân

kiäv áid, kuoškâid, kuánilijd.

 

Säämieennâm suhâkodde

tot lii killám toijuuhánnáá

koddee cuu ijd, karokaavpijd,

viehis veriviäru väldeid.

Tiervâ tunjin, si hes suuhâ!

Tiervâ tunjin, ráávhu ruotâs!

Tust láá suá ih so âhánnáá,

viiljâin vorrâ vardehánnáá.

Sijvo suuhâ sämmilâš!

 

Madâräijiheh láá tovle

vuáittâm verrušeijee vievâid.

Vuástálistup viiljah mij-uv

si hesvuo áin suárdálâsâid.

Peeivi parnij noonâ nääli,

iä tuu vyeiti vajaliihkin,

jis tun toolah kollekielâd,

muštáh maddârijdâd sääni:

Säämieennâm sämmiláid!

 

 

Kuuntele ja laula koltansaameksi

 

 

Audio: Seija Sivertsen, Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi, Tiina Sanila, Sonja Sanila

(julkaistu esittäjien luvalla)

 

SÄÄʹMSOOǤǤ LAULL

 

~Isak Saba

Säämas Sinikka Semenoja da Anni Feodoroff

 

 

Kuʹǩǩen tâʹvven Juuʹse vueʹlnn,

Sääʹm čiõkk, Sääʹmjânnam.

Tuõddâr kuâsttai tuõddâr tueʹǩǩen,

jääuʹr špelkka jääuʹr veâlgga.

Ceägg tuõddâr čokk laaǥǥ,

pâjjnâʹdde ââʹlm vuâstta.

Šuâlee jooǥǥ, šuuvee vääʹr,

ciägg njaarǥ ruʹvddrââʹdd

cäkkâʹtte šuârmm miâr vuâstta.

 

Vâččai tääiʹb lie täʹlvvfiõlli,

piõgg da porgg lie meäʹrteʹmes.

Sääʹm sokk siõlin miõlin,

tõn diõtt väiʹmmstes rääʹǩǩast jânnmes.

Joođjid, määtklaid mään čuâvat,

tâʹvven pueʹlle kuuskõõzz ââʹlmest.

Ruåčkâs, ruõvggâs rååđain kollai,

groom teâudd jääuʹrid, jieʹǧǧid.

Ǩeʹrres kuâlkkan täʹlvvǩeeiʹn mieʹldd.

 

Na ǥo ǩieʹss peeivaž kållad,

mieʹccid, miârid, jäuʹrr-reeddaid,

kåʹllǩimaldõõzzâst kueʹllšiiʹlli

soʹǩǩe miârin, soʹǩǩe jääuʹrin.

Koʹllen čueʹvve čääʹcclåådda,

silbbân čueʹvve Sääʹmveeʹrd,

čuâlmma čuâlmain, leädggat ääirain,

soʹǩǩe, lueʹštte åumma lääuʹleeʹl

kuõškid, ǩeâuŋŋsid, sâvvnid.

 

Sääʹmjânnam sokk-kåʹdd

tät lij ǩeârddam koʹddji reeisaid,

koʹddičuuʹđid, kårrkaaupid,

smuut veäʹreld piiđ vaaʹldjid.

Tiõrv Tuʹnne, siʹtǩǩes sokk

tiõrv, rääʹǩǩes rääuh maadd!

Jeäʹla tuäraid tuärrvuättam,

jeäʹla viilljeez võõr vuârdtama

saaʹmi sijvâs sooǥǥ seʹst.

 

Maaddârääʹjj meeʹst lie tuuʹl

vuäittam veäʹreld tueʹjjeei pâʹjjel.

Vuâsttlâʹsttep viillj, mij še,

sitkkâdvuõđin suärddjeejeem!

Sokk rääʹves Peiʹvvpäärnai

ij tuu vueiʹt vâjjlažžat

jõs veâl määttak kåʹllǩiõlad,

mooštak maaddârmaddji saaʹnid:

Sääʹmjânnam Saaʹmi lij!

 

 

Sanat suomeksi

   

SAAMEN SUVUN LAULU

~ Isak Saba
suomentanut Otto Manninen

 

 

Kaukaa alta seitsentähden
Lapin kulma kuumottavi
aava Turjan tunturisto
järvi järven tuolla puolen,
valtahiset harjat, huiput
kohoo kohti ilman kantta,
joet joikaa, korvet kaikaa,
niemet pystyt, rautarinnat,
työntyy tyrskymerta päin.

 

Tuimat tääl' on talven viimat,
tuulet, tuiskut määrättömät,
Saamen suku sieluin, mielin
silti rakastavi maitaan;
kulkijalle kuudan hohtaa,
roihuavat pohjanpalot,
poro pärskyy koivikossa,
melu täyttää järvet, jängät
pulkankolke talvitiet.

 

Taas kun kesäpäivän kehrä
kultaa metsät, meret, rannat,
kalamiehet meren, järven
kultakimalteessa keinuu,
kultasotkat soutaa, soiluu
hopeoina Lapin virrat,
välkkyy airo, vilkkuu sauvoin,
miehet laskee lauleskellen
kosket, könkäät, suvannot.

 

Sortumatta Saamen heimo
kestänyt on vainolaisten
tapporetket, kirokaupat,
viekkaat väärän veron viejät.
Terve, sitkeä sa heimo,
Terve, rakas rauhan juuri,
veljesriidan raastamaton,
veljesveren vuotamaton
Saamen heimo hiljainen!

 

Saivat esi-isät ammoin
voiton väärintekijöistä.
Veljet, mekin torjukaamme
sitkeästi sortajamme!
Suku vankka Päivän poikain,
ei sua voita vainolainen,
kultakieltäs jos vain vaalit,
taattojen jos neuvot muistat:
Saamien on Saamen maa!

 

Viimeksi päivitetty ( 24.10.2013 )
 

 

 

 

eu_lippu_50px.jpg progresslogo_50px.gif sogsakk_logo_50px.gif